Jahas, uskaltaiskohan sitä pistää ihan ihkuoman ketjun pystyyn? Jotain karpintapaista säätöä olen yrittänyt koko syksyn, mutta viime viikolla napsahti ja päätin aloittaa ihan oikeasti ja kunnolla. Nyt on siis menossa uuden elämän neljäs päivä ja alkaa jo tuntua siltä, että elämä voittaa sittenkin.
Sunnuntai oli kamala, eilinen vielä semikamala ja tästä päivästä alkaa jo hiukan aavistaa tulevan hyvänolon ja energian. Kyllä tämä tästä vielä.
Ai niin, jotain numeroita pitäisi kai kertoa. Ikää löytyy kohta 34 v, pituutta 178 cm ja paino keikkuu sitkeästi 80 kg:n tuntumassa. Ei voi enää syyttää edes vauvaa, kun se täyttää ensi kuussa 2 v.
Otin sunnuntain "ennen" -kuvia ja voi sitä järkytystä! Miksei peili kerro asioita niin armottomasti, kuin kamera? Olisin tehnyt tosipäätöksen jo aikoja sitten. Koko entinen kohtuukuntoinen kroppa näyttää pullataikinalla päällystetyltä, paras kohoamiskumpu tietysti alavatsalla (kiitti vaan penskat!
). No ekalla salikäynnillä pitkästä aikaa totesin, että ensi kerrala sitten hihallinen paita päälle, ei näitä taikinalöllyjä kestä katsella salin peilistä. Kunnianhimoinen tavoite on päästä taas hääpukukuntoon, eli 72 kg:aan. Mieluummin ennen kesää, vielä mieluummin tämän kampanjan aikana, mutta pidetään nyt jäät pipossa, kun kuitenkin melkein normaalipainosta lähdetäänkin.
Tästä se lähtee, ehkä joskus yritän askarrella jotain käyrääkin tähän alle.
Pitipäs editoida tota otsikkoakin hiukan motivoivammaks
Ai niin, maanantaiaamuna otettu virallinen aloituspaino 79,8 kg, tänä aamuna 79,6. Suunta hyvä, tätä lisää!
. Piti ihan tulla laittamaan tuo ylös, etten iltapäivällä usko nähneeni näkyjä unenpöpperössä. 
.