|
Minä pistän oman kokemukseni tähän ketjuun vaikka se ei palauteosioon kuulukaan:
Pienettären faktatiedosto
1. tautikarppaus
Minulla on ollut ongelmia masennuksen, ahdistuneisuuden, stressin, uniapnean, narsistisen persoonallisuushäiriön, keskittymisongelmien ja nuoruusiän dementian kanssa.
Nuoruusiän dementia tarkoitti sitä että vaikka luki kunnolla tenttiin, niin tenttitilaisuudessa pää meni ihan blankoksi, tuli totaalinen muistikatkos. kerran puhelimeen vastattaessa piti minun katsoa ovesta oma nimeni koska olin unohtanut sen. Näihin aikoihin minulla oli vahvasti hiilihydraattipitoinen ruokavalio.
Uniapnea johtui siitä että rasva tunkeutui hengityselimiin ja nukkuessa oli hengityskatkoksia. Olenkin aina ollut väsynyt. Lääkärin mielestä oikea hoito tähän on laihduttaminen.
Karppaaminen on vaikuttanut kaikkiin näihin myönteisesti paitsi narsismiin, joka on ennallaan. Minä pidän tärkeänä tässä erityisesti rasvojen suurta osuutta ruokavaliossa, sekä rasvaliukoisia vitamiineja A ja D. Tuntuu siltä että kalaruoka tukee aivotoimintaa parhaiten, ehkä fosforin, ehkä rasvahappojen osalta. Myös folaattien riittävä saanti ehkäisee masennusta jonkun tutkimuksen mukaan.
Kutrin mukaan dopamiini ja serotoniini ovat toiseensa nähden käänteisiä. Tryptofaani kasvattaa serotoniinia ja vähentää dopamiinia, mutta se häviää kilpailun reseptoreista muille aminohapoille. Karppaus on vaikuttanut minulla dopamiinin puutteeseen sillä tavalla että olen voinut jättää masennuslääkkeet.
Karppauksen vaikutus minulla kolesteroliarvoihin on ollut mitätön mutta triglyseridit ovat laskeneet. Ennätysalhaisia ne eivät suinkaan ole mutta tulos on riittävän hyvä.
Verenpaine on ollut ongelma, se on 150/100, mutta Heikkilä on sanonut että minun pitää vielä odottaa painon laskevan enemmän että tuloksia rupeaa näkymään.
Minulla on sukurauhasten vaikea vajaatoiminta, minkä ääneenlausumattomana syynä pidetään nykyisin DDT:tä ja muita xenoestrogeeneja. Joudun olemaan hormonikorvaushoidossa mikä edelleen hidastuttaa painonlaskua.
2. paino
Karppaamisessa oli ja yhä on paljon opeteltavaa ja vaarapaikkoja. Minulla suurin ongelma on ollut nälän tunne ja leptiinin hallinta.
Olen huomannut että yhtä tärkeää kuin hiilihydraattien valvominen on proteiinien vahtaaminen niin ettei tule syötyä liikaa proteiinia. Kun en laskenut pannunpohjarasvoja mukaan niin ruokavalioni jumitti liian proteiinin takia. Koska proteiini on sidottu grammoihin (pohjana ihannepaino) ja hiilihydraatti on sidottu grammoihin, niin ainoat mistä voi hankkia kaloreita ovat alkoholi ja rasva ja näistä rasva on se mielekkäämpi. Toisaalta rasvapaasto aiheutti sen, että paino tuli jojona takaisin joten kesti pitkään ennen kuin huomasin rasvan hyödyllisyyden.
Kaikkein parhaiten on toiminut Rosedalen suuntainen leptiinin kontrolloiminen. Säännölliset ruokailuajat, kolme kertaa päivässä, ei iltasyömistä ja proteiinintarpeen rajoissa kalaa. Hypoglykemia ja/tai leptiiniresistenssi torpedoivat minun vähäkaloriset yritykset laihduttaa ennen alakarppausta.
Hyvin keskeistä on minun karppauksessani ollut tarkka tieto. Joka päivä otan itsestäni kolme mittaa mittanauhalla ja suoritan punnituksen ennen lounasta Kaiken tämän merkitsen ylös taulukoihin. Excelissä on mainio trendiviiva joka näyttää minne mennään silloin kuin suoraan käppyrää katsomalla se ei selviä. Tarkkaa tiedonhankintaa on myös tietojen ravintoaineiden taulukoiminen ja päivän saannin verrattuna saantisuosituksiin mikroravinteissa, sekä grammat ja energiaprosenttiosuudet makroravinteissa. Käytännössä vain noin 0,6 Mcal tulee proteiinista ja hiilihydraatista ja jos pidetään lähtökohtana sitä, että rasvan E-% <70%, niin puoleentoista megakaloriin jää kokonaissaanti. Normaalisti minulla olisi huikea nälkä tällä luvulla.
Minun karppaukseni perustuu säntillisyyteen, rutiiniin ja ruoanlaittoni muistuttaa enemmän kemistin työtä kuin kokin. Rutiinissa repsahduksetkin on ennalta määrätty. Haittapuolena näin pitkälle viedyssä säntillisyydessä on yllätyksien puute ken niitä kaipaa.
3. Muuta
Lights Out! -kirjan tapaan olen pimentänyt makuuhuoneeni ja käytän aurinkolaseja aina.
Karppiliikunta on perin vähäistä. Yläkarppiaikoina huomasin sen omituisuuden ettei liikkuminen pystynyt edes estämään lihomista saati sitten merkittävissä määrin laihduttamaan.
_________________ 2003: 161,8 kg  2006: 80kg  2020: 171 kg 
|