http://www.nationmaster.com/encyclopedia/Optimal-dietLainaa:
AteriatUseimmat ihmiset aloittavat kolmella aterialla päivässä - aamiainen, lounas ja päivällinen. Mutta noudatettuaan ruokavaliota jonkin aikaa, he yleensä jättävät lounaan väliin ja syövät vain aamiaisen ja illallisen. Koska ruokavaliossa on vain vähän kuitua ja hiilihydraatteja sekä runsaasti rasvaa, on helppo syödä suuria määriä kaloreita yhdellä aterialla tuntematta oloaan liian täydeksi. Rasva imeytyy hitaammin kuin hiilihydraatit, eikä vaikuta verensokeriin, nälän tunne vähentyy huomattavasti, vaikka ihminen olisi monta tuntia ilman ruokaa. Itse asiassa tätä ruokavaliota noudattaessaan jotkut ihmiset syövät vain yhden aterian päivässä.
Keskinäinen suhde proteiinien, rasvan ja hiilihydraattien välillä voi vaihdella aterian toiseen, mutta on suositeltavaa, että oikeat mittasuhteet täyttyvät 24 tunnin aikana.
Jotkut ihmiset haluavat syödä suurimman osan hiilihydraateista päivällisellä, kun taas toiset syövät hiilihydraatteja vain ilta-aterialla (esim. pienen kulhon riisiä tai keittoa perunoiden kanssa).
Esimerkki: Vaihe IIEsimerkki ylläitovaiheessa olevalle 175 cm henkilölle, ihannepaino 70 kg.
4 munankeltuaisia, 2 munanvalkuaisia, 25 g sisäelimiä, 75 g lihaslihaa, 25 g kokonaista sardiinia, 100 ml täysrasvaista kermaa, 35 g voita, 50 ml laardia, 1 tl kookosöljyä, 15 g hasselpähkinöitä, 100 g perunoita, 1 kpl leipää/15 ml vehnäjauhoja,
150 g kevytolut vihannesten ja 1 kuppi luun varastossa (Hauska automaattisuomennos

, pakko jättää), eli oikeasti 150g vähähiilarisia kasviksia ja 1 kupillinen luuydintä (kai).
Proteiinit 50 g, rasvaa 175 g, hiilihydraatteja 55 g. Ratio: 0.7:2.5:0.8. Energy = 2000 kcal.
Siis täähän on melkein kuin mun miehen lapsuudenmuistoista!

Se haaveilee vieläkin tappaiskeitosta (taidanpa tehdä isänpäiväyllärin

) ja itselläni kauneimmat aamiaismuistot on lapsuuden mummolasta, kun tarjolla oli heti aamusta voissa paistettuja kokonaisia pikkuahvenia ja edellispäiväisiä paistettuja perunoita. Kanat nyppivät navetan kulmilla "kananriemuaan" eli sokkelin styrox-eristeitä, joten munat olivat takuutuoreita. Niitä syötiin keitettynä voinokareen kanssa ja lettutaikinoissa. Miten kauas siitä olemmekaan tulleet...
Mummo teki hapanleipää ison taikinatiinullisen kerrallaan. Taikina tekeytyi kaksi päivää ennen leipomista. Parhaita olivat tietysti Duralexin lasilla reikäleivästä otetut "reiät", jotka olivat yksinoikeutetusti meidän (silloin vielä ainoiden) lastenlasten herkkua, voita päälle.
Kermaa en muista mummolassa olleen kuin täytekakun päällä, jossa oli usein myös voi-sokeri-glaseeraus, mutta aitomaitoon tehtyä viiliä syötiin aina marjojen kanssa välipalaksi. Ja voita oli ihan reippahasti kaikissa keitoissa, myös pottumaidossa, joka oli mun (4-v.) mielestä "harvaa ruokaa".
Mitä muuta yhteistä onkaan aidossa pohjois-eurooppalaisessa ruokaperinteessä kawan kanssa? Mies muistaa kun heidän mummolansa renki teki vähän "sianpääkeittoa". Hampaita ei turhaan otettu kallosta irti, eikä muutenkaan sievistelty, joten ytimet olivat takuulla mukana keitossa. Ja tytinä eli aladoobi!

Anteeksi jos tuli väärään osioon, mutta en voinut vastustaa kiusausta vertailuun ja ruokanostalgiaan.
