MaVi kirjoitti:
Ehkä meidän pitäisi loptettaa tämä päivittäinen punnitsemnen? Tai sitten se idea että punnitsee viikon jokaisena päivänä, pudottaa korkeimman ja matalimman ja laskee viideltä muulta keskiarvon. Ja sen keskiarvon muutoksia seuraa. Tosta sais helpolla tehtyä excell taulukon niin ei olis edes vaikeaa seurata.
Eri ihmisillä toimivat eri motivointikeinot, ja pitää sitten vain miettiä, mikä juuri minua motivoi. Monihan heittää vaa'an kokonaan pois tai punnitsee vaikka vain kerran kuussa, ja kokee sen motivoivaksi, kun kerralla näkyy isompi pudotus. Minä taas uskon tuntevani itseäni sen verran, että minulle sopii parhaiten tämä päivittäin punnitseminen ja tuloksen merkitseminen Exceliin. En jaksaisi millään odottaa kuukautta tai edes viikkoa saadakseni palautetta. Päivittäinen merkkaaminen on minusta sikälikin motivoivampaa, että siinä eivät yksittäiset heilahdukset, vaikkapa kuukautiskiertoon liittyvät, pääse masentamaan, jos esimerkiksi viikon ainoa punnituspäivä sattuisikin juuri sille turvokkipäivälle.
Kirjaan tosiaan itse päivittäiset lukemat Exceliin ja annan ohjelman piirtää itselleni kivoja käppyröitä ja niihin vielä "trendiviivan", josta näkee hyvin, mihin ollaan menossa pitkällä tähtäimellä, vaikkapa vuoden aikana. Mulla on siinä taulukossa myös sellainen kohta, joka laskee viikon painojen keskiarvon, ja se on varsin motivoiva juttu sekin. Paino on nyt tosiaan junnannut jo kymmenen päivää sadan gramman tarkkuudella 78,8 - 78,9 välillä, käyden siinä välissä jo kerran 78,4:ssä, ja vaikka se turhauttaa ja ärsyttää suunnattomasti, niin kannustavaa joka tapauksessa on, että viime viikon keskiarvopaino oli kuitenkin 1,1 kiloa pienempi kuin edellisen viikon keskiarvopaino. Eli ei tää nyt niin huonosti mene, kun katsoo pidemmälle taakse kuin eiliseen.
Toinen motivoiva juttu on rasvaprosentti- ja lihasprosenttisarakkeesta muodostuva kuva. Kehonkoostumusva'an lukemat ovat toki kaikkea muuta kuin luotettavia, ja päivittäiset vaihtelut voivat olla suuriakin (riippuu luullakseni eniten kehon nestetasapainosta), mutta merkkaan nekin Exceliini päivittäin. Nyt 25 Atkins-päivän jälkeen näen myös näiden kuvien "trendiviivasta", että rasvan osuus pienenee ja lihaksen osuus kasvaa. Ei dramaattisesti, ja päivittäiset vaihtelut ovat tosiaan suuria, mutta suunta on vääjäämättömästi oikea.
Ja paras palaute tässä junnausvaiheessa on oma vointi ja olemus. Housut jo vähän lököttävät, maha on selvästi pienentynyt ja tunnen itseni hoikemmaksi ja kevyemmäksi. Tämä nyt vain on kohta, missä ihmistä vähän koetellaan, mutta nyt pitää katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja uskoa, että kyllä tämä tästä vielä. Ja tehdä tosiaan tarvittavat korjausliikkeet, jos huomaa vaikka vetäneensä överit protskujen kanssa tms. tai jättäneensä liikunnan liian vähälle.
MaVi kirjoitti:
Tsempataan toisiamme, kyllä se siitä! Se on vain tuntemattomasta syystä johtuvaa vaihtelua ja alaspäin mennään!
Just niin. Sitten kun on junnattu kuukausi, voidaan ruveta oikeasti miettimään, missä mättää. Viikon junnaus ei ole vielä junnausta, vaan elimistö vain nyt kelaa hetken, että mikä juttu tää on. Hei, me ollaan annettu elimistölle vasta 25
päivää aikaa alkaa korjata sitä vahinkoa, minkä ainakin itse olen hankkinut 15
vuodessa. Oltaisko kuitenkin vähän reilumpia ja armollisempia kropallemme ja annettaisiin sille vähän enemmän aikaa palautua normaaliksi?
