karppaus.infon arkistoitu foorumi

Olen samaa mieltä xaijan kanssa !
Itsekkin syön aivan samaa ruokaa mitä veljeni ja äitini syö, ihan tavallista kotitekoista ruokaa. Eineksiä meillä ei pahemmin kätetä, harvoin saattaa jääkaapista löytyä Saarioisten röiskeläppä tai kaksi.
Meillä ei juoda limsoja, ei edes vishyä.
Herkkuja tulee välillä syötyä, useimmiten suolaista.
Veljeni myös herkuttelee nykyään useimmin kun minä, eikä harrasta liikuntaa. Ja on normaalipainoinen.
Aika paljon aineenvaihduntakin vaikuttaa kertyykö se laardi vai ei.

Toisaalta hän tai äitini ei käytä ollenkaa alkoholia, mutta itsekkin juon kerran kaksi kuukaudessa
Kuvottaavaa että ystäväni puhuvat p*skaa jos syön sipsejä tai muuta mässyä pippaloissa, koska vaikka muut normaalipainoiset söisivät saman verra tai jopa enemmän kuin minä.
"No toi on ennenkin syöny sipsejä!" "Käy varmaan mäkissä joka päivä?" "Jättäis noi herkut rauhaan että riittää muillekkin"
Ja yleensä ne ovat niitä siipeilijöitä jotka itse sitten salaa menee herkuttelemaan kun muut ovat muualla ja kuitenkin selän takana haukkuvat!
Mutta niin se vain on, lihavat ihmiset ovat automaattisesti syöppöjä, itsekurittomia ja ahneita mäkkiläskejä.

_________________
Wanna Be Like Marilyn

Minäkin olen katsoanut äimänä noita laihdutus ohjelmia, varsinkin se brittiläinen Olet mitä syöt ja ihmetellyt miten tuolla ruokavaliolla ja minun ruokavaliolla päästään samaan lopputulokseen? No, ehkä se juuri perusterveellinen ruokavalio mikä on mättänyt ja sitten jotain vielä päälle, huono aineenvaihdun tms? Tiedän, että olen vetänyt liian isoja annoksia sitä perusterveellistä ruokaa ja toki suklaata on mennyt, mutta mitään fritti/ sokerissa pyörittely/ sokerilitku kokista kolme litraa päivässä/ joka päivä on karkipäivä meininkiä en ole harrastanut.

Minä olen kuitenkin ollut ylipainoinen alle kouluikäisestä. Söin samaa ruokaa kuin sisarukseni ja vanhemmat, mutta he eivät ole lihavia. Varmaan kliseistä läskien puolustelua, mutta uskon tosiaan, että minussa on muutakin vikaa kuin vain liian isojen annosten syönti.

Ilokseni täytyy mainita, että tänään minulle tuli sellainen normaali täysi olo ruuasta (salaatti pohja, kanankoipi, graavilohta ja juustoa) tuntui, että en jaksa yhtään enempää. Aiemmin olisin vain mättänyt menemään hiilaripaskaa, vaikka olisi kuinka ähky, mutta ei kuitenkaan kylläinen olo.

Hih, minun mieskin on Tervolasta!!! Muuten komppaan sua aika pitkälle, vaikka en olekaan tutustunut asiaan sen tarkemmin...

_________________
http://bigtodream.blogspot.fi/

Karppina eloa yrittelen, blogissa tarkempaa seurailua, että kuinka menee

Omasta lihavuudesta ja mielipiteistäni voin kertoa sen verran että mielestäni lapsuuden aikainen lihavuus on vakavinta ja siihen tulee heti reagoida vanhempien toimesta, lapsethan syö tasan tarkkaan sitä mitä aikuset tekevät ruuaksi ja itse syövät, eivätkä lapset näin ollen voi vaikuttaa omaan lihavuuteensa. Minä olen ollut vauvasta asti ylipainoinen, paitsi reilu parikymppisenä kun onnistuin pudottamaan painoani melkein normaali painoon 70kg, olen ala-asteella painanut 60kg, ja ylä-asteella 85kg.

Äitini teki perus kotiruokaa sillä erotuksella ettei kasviksia kyllä paljon käytetty muuta kuin kesäisin tomaattia ja kurkkua, harvoin oli lehtisalaattia. Perunaa, vehnäjauhorasva kastiketta käristettynä, jauhelihaa, se oli pää menuu, joskus ei ollut sitä jauhelihaakaan, eli pelkkää hiilarihöttöä olen lapsesta asti syönyt, ja oppinut syömään. Annoskokoni on aina ollut suuret tyyliin 2kg sitä pääruokaa yksinään ei salaatteja, lisäksi sipsiä, ja suklaata.
Hiilari väsyttää jolloin ei jaksa tehdä mitään, ei liikkua, ei oikeastaan mitään muutakaan kuin vain syödä, ja nälkähän on koko ajan.
Laiskuus johtui minulla hiilari väsymyksestä joten kierre oli valmis raskaudet lisäsivät elopainoani, enkä onnistunut karistamaan kiloja raskauksien välillä joten painoa vaan kertyi.

_________________

Joo, lasten lihavuus on kaikkein vaikein, ja se pilaa kyllä monia hormoni- ja mielenterveysasioitakin siinä ohessa. Kaikkiin on vain pahennusta jos on mitään metabolisia häiriöitä.

Nykysin kun asun Helsingissä ja kaikissa kaupunki-Suomen paikoissa on niin helppo saada pikaruokaa, pizzoja mikro-/uunivalmiina tai 10min kuppilaversiona, karkkia saa mistä vaan ja se on joissain saksalaisperäsissä kaupoissa vielä niin tolkuttoman halpaa, että kyllähän sitä karkkia ja leivoksia ja tuorepaistomunkkeja söis vaikka aamusta iltaan. Minua ei siis ihmetytä se, että nykysin näiden maailmanvallottajien kanssa hyvin monissa paikoissa Suomessa kakarat syö roskaa ja aikuset kanssa, ja sehän johtaa ennemmin tai myöhemmin huonoon kohtaloon.

Se, mikä minua ihmetyttää, on se, että tämmönen malli on ollut Suomessa ehkä 15-20v ja joissain maalaisemmissa paikoissa vieläkin harvemmin. Oli joskus aika, kun karkkeja ostettiin viis- ja kymmenpennisillä (ja sitä ennen penneillä) kerrallaan ja monia nykyajan keksejä, sipsejä, limsoja ym. ei ylipäätään ees myyty. Niitä oli kaupassa vähän ja ostettiin johonkin lasten synttäreille tai joskus saunalimsaksi lauantaisin. Tästä kivikaudesta on kuitenkin sen verran vähän aikaa, että on väärin ajatella, että koko ihmiskunnan historian tai ainakin Suomen todennetun ja kuvitellun historian ajan syynä ois vaan se paskaruoka.

_________________
Älä pilaa ruusunpunaista laalaa-ländiäni, koska se on asennekysymys.

Tuohan on ihan kuin minun tarinani, paitsi, että vauvakuvissa olen vielä normaalipainoinen.

Hiilarit on niin helppoa ruokaa. Karppina, jos on nälkä pitää nähdä vaivaa. Itse, jos en pahimpaa nälkään ole jaksanut tehdä ruokaa, niin on pakko syödä pala juusto, meetvurstia tai kurkkua. Kun taas normaalisti tekisi esim. voileivän tai voisi syödä valmisruokaa.

Näinhän se juurikin menee, musta on semmonen kuva vauva iältä, etten meinaa syöttötuoliin mahtua, ja äitini mielestä se on vain söpöä?
Vehnäjauhovelliä kuulemma saanut pienenä?
Noh minä ainakin opin tästä, ja siittä että olen koko ikäni saanut taistella painoni kanssa, etten anna samaa kohtaloa omille lapsilleni.

_________________