karppaus.infon arkistoitu foorumi

Samaa mieltä TeijaS:n kanssa! Mahtava juttu!

Joo, tosiaan jos tuokin juttu on jo kokeiltu, siis sähkötupakka, ni turhaa sitä enää toistamiseen on yrittää. Nyt vaan paljon tsemppiä ja voimia, kyllä sä siihen pystyt ilman mitään!!

Mjuu, oli taas pitkän pitkä yö. Eilen illalla alkoi kauhea tärinä ja nykiminen kehossa. Ei puhettakaan että olisi voinut alkaa normaaliin aikaan nukkumaan.
Sohvalla löhösin ohjelmia katsoen siihen kello 1 asti ja sitten pehkuihin. Kattia kanssa, unen päästä sain jotenkin napattua kiinni siinä 3 maissa.
Mutta sitä ei kauan kestänyt kun vanhempi pojista alko yskimään niin että astmapiippua piti antaa jotta tokeni.
Siinä sitte menikin taas tunteroinen että sain nukahdettua, ei kylläkään tärinöitä ollut silloin enään.

Yllättävää on kuitenkin se että nyt on suhteellisen virkeä olo!
Ja yllättävää että on kuitenkin mennyt näinkin helposti ensimmäiset päivät jotka kuulemma on ne hankalimmat lopetuksen kannalta.
Eilen iski iltapäivällä jotenkin epätoivoinen olo ja kävimpä vajaan tunnin lenkillä koiran kanssa, eipä jaksanut mörkö kummitella sen jälkeen enään.
Hyvä niin.
Nyt kahville

Myrkyt kropasta lähti lätkimään

_________________
Päikky: http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=11&t=72076

Hienoa, nyt oot hyvällä asialla!
Itse lopetin kaksi vuotta sitten ja kun oli motivaatiota, sekä sinnikkyyttä, homma tuntui aika helpolta aluksi. Kesällä koitti vaikeammat ajat, mutta en sortunut yksiinkään savuihin. Paremmin on toiminut tuollainen täysi nollalinja ja ei korvikkeita. Edelleen toisinaan tekee mieli ja joskus näkee painajaisia, joista ei herätessään tiedä onko sortunut oikeasti vai ei, mutta vaikeuksien kautta voittoon.
Tsemppiä ihan tositosi paljon! Lupaan (pyyntösi takia) haukkua sut maantasalle tai -alle, jos sorrut

_________________

Keväiset tassuttelut

Joo, nyt olis sitten se viides päivä nikotiinittomana käynnistynyt(ellen aivan väärin ole laskenut). Alkaa jo helpottamaan, toinen ja kolmas päivä oli pahimpia mutta nyt on jo osittain voittajafiilis.
Edelleen ihmetyttää se että kertaakaan ei ole nuuskaa/tupakkaa tehnyt kunnolla mieli, on vain se epätodellinen ja "masis" olo välillä iskenyt. Ei onneksi ole kestänyt kuin sen pari minuuttia kerrallaan.
Käytiinpä eilen veljen luona hänen tyttärensä 3vuotis synttäreillä. Enkä sortunut nuuskaan vaikka veli pariin otteeseen tarjosi!
Tiesi että olen lopettanut, halusi kai testata luonteen lujuutta

Jos sitä lähtisi kehittelemään jotain syötävää, kaupassakin pitäisi käydä joten taidan kipasta tuon autonkin lämmitykseen, turhan vilposta ilmaa pitelee!

Hyvää sunnuntaita

Nostan kyllä virtuaalista hattua ton nikotiinin lopettamiselle!

Mä poltin 18 vuotta, ja nyt oon ollu vuoden sähkötupakalla. Ei musta ois ollu ikinä lopettaan ilman apuja... Karppauksen alotuksen makeenhimoon auttaa kivasti kaikki hedelmä- ja karkkinesteet

_________________

Nyt on vaihtunut jälleen kuukausi, ja ei ihan niin suunnitellusti ole mennyt tämä karppaus, eikä myöskään nikotiinin lopettaminen.

Joulun jälkeen käyty pari reissua ja reissujen ajan on menty siinä hyväkarpin kieppeillä, muutamana päivänä mennyt sen ylitse, mutta aina kotio palatessa on vedetty tiukempaa linjaa. Käväsin tuossa puntarilla, painossa ei isoa muutosta, muutama sata grammaa lähtenyt.
Kaveritkin joista aikaisemmin olen puhunut on alkaneet karppailemaan, toiselle tuli erittäin paha ihottuma, syytä en tiedä, mutta hiilaritasoja pikkuisen nostelemalla sai sen kuriin. Ei vissiin ketokarppaus kaikille sovi, vai onko kyseessä jokin kehon "puhdistusmenetelmä"?

Nikotiinin suhteen on ollut vaihtelua, toisina päivinä täysin ilman, ja toisina päivinä on tullut se pari tupakkaa tai nuuskaa käytettyä.
Iso muutos on kuitenkin tapahatunut päänupissa kun oikein ottaa päähän niiden käyttämisen jälkeen, että miksi olen niin tyhmä?

Jotain on kuitenkin tapahtunut tuossa vyötäröllä, koska yhdet farkut joita pidin jouluna yhtenä päivänä, ja jotka puristi, nyt menee kiinni täysin ilman että tarvitsee vetää vatsaa sisään tai muuta vastaavaa! Ja on myös pari "uutta"(vanhaa, pieneksi menneet) t-paitaa mahtunut päälle.

Hienoa talvea on pidellyt, koiran kanssa on käyty hiihtelemässä/kävelemässä meren ja joen pääällä, jossa ei lunta ole nimeksikään.
Aurinko paistaa ja alkaa jo lämmittämään, sen jopa jo tuntee naamalla! Hienoa!

Karppailua jatketaan ketoosin rajamailla, ja eräänlainen välietappi on saavutettu nikotiinin suhteen, juurikin se että ensimmäisiä kertoja elämässä ottaa päähän jälkeenpäin kun on sitä käyttänyt, vaikka aluksi mieliteko on kova.
Joten nyt kun vaimo tulee reissusta kotio, vedän täysin savutonta/nuuskatonta elämää, kun kuitenkin joka toinen päivä on tullut täysin ilman oltua.
Mutta olen pettynyt, 10 päivää oli takana, ja paikkansa piti, nikotiinin lopettanut kaveri sanoi että siinä parin viikon kieppeillä tulee ne isoimmat mieliteot. Nämä on niitä ylä ja alamäkiä, kai?

Hienosti sulla on mennyt, ei oo helppoa muuttaa kaikkea kerralla,
munkin tekee kerran kuussa mieli makeaa, ja jonkunverran sitä itselleni sallin,
mutta syyllinen olo on kuiteski, vois kai verrata tupakkaan?
Ja reissussa on pakko antaa hiukan periksi,
koska ei vaan yksinkertaisesti aina pysty tekeen kuten haluaa,
mä lähden kanssa liikkeelle ens viikolla, ja noudatan ruokavaliotani mahdollisuuksien mukaan, eli ei oo katastrofi jos en pysty oleen täydellinen
Tsemppiä vaan, kyllä se siitä suttaantuu

_________________
Päikky: http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=11&t=72076

Juu, kuitenkin sen suhteen tyytyväinen että ei aivan täysin ole mennyt hunningolle reissuissakaan tuo ruokapuoli, enemmän kun siihen vain jaksaisi panostaa reissunki päällä. Kotona ei luonnollisesti ole mitään ongelmaa

Ja jos tuosta tupakan lopettamisesta, tai lopetuksen yrittämisestä mitä se tällä hetkellä on, lähtee kaivamaan niitä hyviä puolia tähän mennessä, niin ensimmäisenä tulee mieleen se että se käyttö on tippunut alle neljänneksen mitä se on ollut tässä aikaisemmin. Mutta tiedän, se yksikin on liikaa. Eikun uuteen nousuun vaan! Sinniä, sitä se vaatii. Niin yksinkertasta

Useampi kuukausi on mennyt taas ilman mitään kirjotuksia, mutta mukana ollaan edelleen.

Sen verran on muutoksia tapahtunut että paikkakunta on vaihtunut Kuopioksi, ja mikäs se täällä ollessa.

Ruokapuoli on ollut aikalailla samanlaista, kaalia eri muodoissa lisukkeineen, iltapaloina lähinnä salaatteja, ja vatsa kiittää.
Nyt on ensimmäisiä kertoja ollut ummetusta, eli kuituja lisää kehiin mitä en aikaisemmin ole juurikaan syönyt. Iso muutos vatsan toiminnassa.

Painoa on lähtenyt jokunen kilo viime päivityksen, jopa niin että ennen sopivat paidat ovat käyneet jo lähes isoiksi, mutta vielä on kutistumisen varaa toistaiseksi.

Tämä uusi asunto on siitä aivan kiva, että kellarissa on oma pieni salihuone josta löytyy tarvittavat tangot ja painot pääpiirteittäin niin sitä on tullut käytettyä.

Iso yllätys on se, että tuolta lähes tasamaalta kun tänne Savon mäkisiin seutuihin tulee, niin pelkästään normaalit rapian tunteroisen lenkit mitä aikaisemmin tein, tuntuu täällä huomattavasti tehokkaammilta.
Vielä kun vähentää painetta pojan rattaista niin saa oikein tosissaan puskea mäet ylös, hyvä niin

Nikotiinin lopettaminen on ollut vaihtelevaa, on tullut välillä mökillä poltettua, välillä taas pitkä pätkä ilman, mutta sanotaan näin että se on siinä 20% verrattuna aikaisempaan ja pikkuhiljaa on vähenemään päin ollut.
Sen olen huomannut, että ei sovi pitää kotona nikotiinituotteita laisinkaan, millään muotoa, koska "paniikki" iskee jos niitä on eikä saa polttaa. Eli minuun ei näemmä päde se mitä jotkut sanovat että tulee "paniikki" niitä EI ole.
No, hyvä että näinkin hyvin menee.

Katselin tässä aikaa sitten dokumetin paastoamisesta, ja se alkoi kiinnostamaan, mutta mietityttää vain että onko siitä loppupeleissä mitään hyötyä. Täytynee etsiä tietoa, ja kokeilla vaikkapa se parikin päivää jos siltä tuntuu, mutta varovasti edeten.

Ja ettei hyvää niin huonoakin; jouduttiin luopumaan rakkaasta lemmikistä ja jahtikumppanista kun ei ollut sydäntä tuoda sitä kerrostaloon, mutta hyvän kodin sai, todellakin. Pääsee metsälle mikä täällä tulee jäämään vähiin, sai ison pihan, taitavan isännän ja emännän sekä sai rinnalleen toisen samanlaisen karvakasan Mielestäni parempaa koiraa ei olisi voinut olla kuin Nala!

Pietin tässä jokunen päivä takaperin herkkupäivän, jolloin annoin itselleni luvan syödä hiilareita eli söin sen 200g karkkia ja uunituoretta sämpylää, ja seurasin sitten ihan vaakalla tarkoituksella painon kehittymistä.

No, paino pomppas samoin tein melkein 3kg ylöspäin, ja nyt jo parin päivän jälkeen oli eilis aamuun mennessä lähtenyt 2,5kg pois.
Yllätyin todella, miten paljon nestettä voi kehoon kertyä.

Mukana ollaan siis edelleen vaikka jäänyt vähemmälle tämä kirjoittaminen. Seurannut olen foorumia säännöllisesti.

Mitä tupakkaan ja nikotiiniin tulee niin vaihtelevasti menee, välillä viikko ilman, taas pari päivä savuttelua ja taas ilman.
Lähinnä mökillä tullut tupruteltua. Mielestäni aivan hyvällä mallilla näin, kun ei oikeastaan niillä päivillä jolloin olen "lakossa" tee oikeastaan edes mieli. Nuuskasta sentään on täysin eroon päästy.

Paino on mennyt tasaisesti alaspäin, calm and steady. Hyvällä mallilla!

Myöhäiset vaput teille kaikille foorumilaisille!

Olo on ollut viimeaikana vähän levoton ja rauhaton, illalla ei oikein taho uneen päästä millään ja aamulla herää aikaisemmin.
Liikunta on kasvanut kuluneen viikon aikana, joten voiko syynä olla se, että nekin hiilarit jotka sisään menee, kuluu nopeammin pois?
Eli ketoosi olisi syventynyt? Vaimon mielestä on henki toki haissut pissalle jo pidemmän aikaa, vaikka olisi hampaat juuri pessyt

Pitänee kasata pieni tiivistelmä karppauksesta noin yleensä jonka voi antaa luettavaksi esim anopille, kun tuo kyselee jatkuvasti. Pientä epäilystä ilmassa. Tulipa myös aikoinaan kommentti, että mitähän söisin heillä lihan lisukkeena, kun "en vihanneksia syö". Pientä partaan naurua tuli omalta osalta siinä vaiheessa. Ja jos joku on sellaisen jo väsännyt niin voipi viestittää jos tahtoo.

Taitaa olla aika yleisesti pinttynyt tuo että syödään rasiatolkulla kananmunia päivässä ja lusikoidaan suoraan voita purkista ja vihannekset syljetään pois suusta.

Tässä on tullut taas vähän mietiskeltyä asioita eilis-illan tapahtumista johtuen. Nyt olen rapiat pari viikkoa käynyt 4 kertaa viikossa salilla palauttelemassa vanhaa harrastusta elämänkirjoihin, ja sellainen on tullut huomattua, että ei vain ensimmäisen puolen tunnin jälkeen jaksa.
Eilen jouduin todellakin vetämään hampaat irvessä loppuun joka johti erittäin huonoon oloon, liki pyörtymisen rajamaille ja rajuihin oksenteluihin ja hervottomiin tärinöihin.
Käsittääkseni keho kaipaa jonkin verran enemmän hiilareita? Pitkät 8km lenkit ei tunnu missään, mutta painojen nostelu saa sippaamisen todella nopeasti.
Ja tuota ei voi huonon kunnon piikkiin sinällään laittaa, kun koskaan en ole pitkienkään ja huomattavasti rankkojen treenien jälkeen joutunut pönttöä halailemaan, vaikka nyt pitkä paussi salitreeneistä onkin takana. En edes kun aloittelin aikoinaan.

Hiilarit on ollut tuossa 20-30g välillä, ja ajattelin että treenipäivinä vetäisin sen 80g, jopa 100g riippuen mitkä treenit on, mutta kysymys on että mistä mä ne otan?
Noin pienillä hiilareilla ei vain salitreeneistä tule mitään, kävelylenkeille on täysin fine.

Täällä on tullut edelleen pyörittyä vaikka pitkään olenkin pitänyt turpani kiinni.
Karppailun suhteen on ollut vaihtelevaa, mutta alle 125g on hiilarit kuitenkin onnistunut pysymään, treenittöminä päivinä vähemmän.
Se huomio tuli taas todennettua pariin kertaan että mikäli pikkuisenkaan syö ylitse tuon määrän niin on "jatkuvasti nälkä" ja kiusaukset esim. sämpylöihin kunnon voikerroksen kera kova.

Treeni on kulkenut huomattavasti paremmalla tempolla kun vähän korkeammat tasot ollut, ja paino on tullut alaspäin hitaasti ja varmasti, isoin muutos kuitenkin siinä kuuluisassa peilikuvassa.

Ruokailu on pysynyt n. 3 kerrassa per päivä, joskus kaksi kolme karamelliä mutta hyvin on mennyt, tyytyväinen olen!

Ruoasta puheenollen, laitampa uuniin savivuokaan sian sydäntä, päälle pari porkkanaa ja sian grillikylkeä, mausteeksi suolaa ja pippuria.
Kolmisen tuntia 150c ja hyvää on! Salaatti vain kyytipojaksi