karppaus.infon arkistoitu foorumi

Vuonna 2006 sain mielialalääkkeet ja masennuin vakavasti sänkyyn jääden. Siitä saakka on painoa kertynyt 50 kg liikaa.

_________________

Synnyin 3,5-kiloisena, lapsuuden ja teini-iän olin pyöreä mutta normaalipainon ylärajoilla, 17-vuotiaana painoin vielä 74 kg välillä (olen 168 cm).

Sitten sairastuin 18-vuotiaana masennukseen ja lihoin +35 kiloa puolessa vuodessa lääkityksen seurauksena, muistan että makasin kotona sohvalla ja vedin 2 litran jäätelöpaketteja, pahimmillaan jopa kuusi päivässä (olivat aina alennuksessa lähikaupassa). Teki vaan hirveästi mieli makeaa kokoajan, mutta ikinä en tuntenut olevani kylläinen. Vuosia myöhemmin sitten todettiinkin että ko. lääke esti leptiinin (kylläisyyshormoni) toiminnan aivoissa.

Vuodet 2002-2009 seilasin siis 103-113 kg välillä, välillä laihduin ja sitten lihoin taas takaisin. 2009 päättyneen suhteen jälkeen sain surukiloja, ja silloin pamahtikin ensimmäistä kertaa 120 kg rikki. Hullua kun 110-kiloisena ajatteli ettei ikinä päästä painoaan yli 115 kilon, ja 115-kiloisena mietti ettei ikinä päästä 120 kiloon asti. Nyt tasapainoilen karppielämän ja hiilarimaan välillä, ja toivon ettei paino nyt ainakaan nouse tuonne 125 kiloon...

Pienin askelin eteenpäin.

_________________
Jojokarppi - enimmäkseen kiltti, toisinaan piikikäs!


Ruokapäiväkirja
Ajatuksia muustakin kuin ruuasta

"Jos on eri mieltä, ei se automaattisesti tarkoita että olisi väärässä."

Huomaamatta.. Nuorena olin hoikka, E-pillereiden aloitus toi mukanaan myös painon nousua. Ja pikku hiljaa kiloja vaan kertyi lisää, lisää, lisää. Peilistä katsoi mielestäni ihan ok-ihminen, ylipainoinen, mutta ok. Mutta..Valokuvat, voi apua! Kuka kumma niissä luuraa? Suuri, mahakas ja kaksoisleukainen nainen! Nyt on se aika, että se nainen saa väistyä jonkin uuden tieltä. En vaan enää halua nähdä itseäni sellaisena. Tällä hetkellä BMI huitelee 36 tienoilla..

_________________
"Minussa on ongelma, jokin virhe ohjelmoinnissa.
Puutteita koodissa korvaan arvaamattomuudella"

Olen ollut hoikka, mutta mielialalääkkeet ja tietysti psyykkinen epätasapaino saivat mähkimään ja nimenomaan hiilihydraattipitoista muonaa. Samalla linnottauduin kotiin ja sohvanpohjalle. Siitä se sitten lähti... paisuminen vonkaleeksi

Tietystikkään en pelkästään lääkkeitä voi syyttää, jos olisi ollut enempi voimavaroja, niin oisin varmaan pystynyt pitäytymään hoikkana, vaan kun pää hajosi, niin jotenkin sitten petti kaikki.

No, nyt on tasapainoisempi olo ja pärjään ilman lääkkeitä, joten nyt on vaan ponnisteltava pois näistä ylimääräisistä kiloista, jotta voisi taas tuntea itsensä omaksi itsekseen.




PS. Hullulle Hatuntekijälle oikeen erityistsemppaukset täältä! Been there!

_________________
Kehoni on guruni, en pidä muita guruja.

Omaan vonkalemaiseen olotilaani ovat johtaneet mm. hormonaalinen ehkäisy, liikunnan puute ja hh-pitoinen ruokavalio. Lapsuusiästä asti olen ollut vaihtelevasti pullea ja normaalipainonen ja välillä laihakin eli ihka-aito jojoilija! Parikymppisenä tapasin ekan ukkoni, ja ehkäisyn aloitettuani paino läks kipuamaan ylös . Eron jälkeen pillerit jäi pois, ja aloitin "sisu-urheilun" ja vot- paino tippuikin jo alle 60kg:n! No, sitten astui uusi mies kuvioihin, ja pillerit takaisin pienen mietinnän jälkeen (arvasin jo miten tässä tulee käymään...) Ja tässä sitä taas ollaan! Oman höysteensä antaa myös pitkät työpäivät työmatkoineen, en vaan jaksa lenkille vääntäytyä. Ja tuota leipää on tullut puputettua, helposti vatsantäytettä... Nyt sitä ymmärtää miten "väärin" sitä on tullutkaan syötyä, olen ilokseni saanut huomata miten mahan turvottelutkin ovat nyt tiessään. Jospa tuo liikuntakärpänenkin purasee, kun elopaino hiljalleen laskoo

_________________


Elämä, se on parasta aikaa

Karkit, suklaat, pulllat, energiajuomat, jäätelöt... kaikkea liikaa. Mielialasyömistä. Ei raskauskiloja vaan rakkauskiloja (+40kg).

_________________
"Elämä heittelee, mutta asioilla on tapana järjestyä."

[url=https://www.TickerFactory.com/weight-loss/wTHPoRR/]

Olen lihonut huomaamatta raskauksien myötä. Vastoinkäymiset ovat myös paisuttanut tunnesyöppöä. 100kg aloitin 9.1.2012 ja tänään aamulla 84,4kg Kohta en ole enään vonkale

_________________
ÄLÄ UNELMOI ELÄMÄÄSI, VAAN ELÄ UNELMAASI.

^ wau mikä pudotus
samaan aikaan olen aloittanut, mutta vielä en ole uskaltanut käydä puntarilla

_________________
eka karppaus 2007 nyt uusi aloitus 9.1.2012
pituus 172cm
09.01.2012 104kg
31.03.2012 86,9kg
05.05.2012 83kg
25.05.2012 81kg
07.06.2012 79,8kg
23.06.2012 78,5kg
03.02.2013 79,3kg

Lapsena olin kiusattu ja yksinäinen, joten söin, herkut oli kavereita. Sai tyydytystä, eikä se koskaan tuominnut. Ennen yläastetta sain laihdutettua lähemmäs 20 kiloa (en muista tarkkaan), laihdutus tapahtui syömättömyydellä ja sitten iski bulimia. Bulimia iski lähinnä kun terkkari aukoi päätään painosta (173cm/75kg), olin liian lihava, tee jotain. Sen hetkinen poikaystävä haukkui isouttani ja kaupungilla kyseli upearunkoisten naisten ohi lipuen, että miksen voisi näyttää tuolta. Bulimia ei paljon auttanut, kun syömättömyys oli aiemminkin ollut tyyli. Sitten aloin syödä suruuni ja oksentelin pois..

Sitten myöhemmin uusi mies sai autettua niin, että pääsin bulimiasta ja syömättömyydestä eroon. MUTTA satunnainen ahmiminen alkoi kertyä kroppaan, kun sitä ei saanutkaan oksuilla ulos ja syömättömyys oli näivettänyt lihakseni. Sitten alkoi lohtumässäys, kaikki oli sallittua, kunhan en oksentanut. Pian olinkin 75kilosta hypännyt lähemmäs 90 kiloa, miehelle paino tuntui olevan okei, joten miksi huolehtia itsestä (hän itsekin aina ollut ylipainoinen)? Paino kertyi pikkuhiljaa mutta varmasti 6 vuoden aikana.

Sitten tuli kylään ystäväni masennus, ekat masennuslääkkeet vei ruokahalun, söin pari banaania päivässä, join niin kuin nytkin.. 9 kk aikana molskahti jotain 25 kiloa ihan vaan jostain. Ukkoni lykkäsin pihalle ja aloin karppaamaan. Uusi mies on normaalipainoinen, joka pitää hoikista naisista, joten siltäkin suunnalta motivaatio on kohdillaan. Mies tosin ei painosta eikä vittuile, eikä kyttää syömisiäni, vaan on kannustava. On sanonut, että kelpaan näinkin, mutta tokihan se olisi mukavaa jos laihtuisin. Sekä se tykkää karppiruuasta ihan hulluna, eikä tarvitse sille erikseen tehä hiilariruokia

No siinä se tarina olikin.. Nyt iloisesti karpaten pois vonkaleiden ihmeellisestä maailmasta, nyt painoindeksi heiluu 31 tuntumassa, ei kauaa enää mene

_________________


Atkins alkoi toukokuun puolenvälin/lopun paikkeilla 2011
Kesäksi toivoisin pääsevän painoon: 65 kiloa.
Mitat 03.09.-12 98-82-99
Mitat 12.1. 93-74-94
Mitat 05.02. 94-70-94 tiimalasivartalo, täältä tullaan!

Minusta tuli vonkale syömishäiriön (BED) seurauksena. Painoin noin 52 kg. Sitten se iski, ja aloin syödä. Kävin useammassa kaupassa samalla matkalla koska en yhdestä kehdannut ostaa niin paljon herkkuja. Niihin saattoi mennä 50 euroa päivässä. Piilotin roskat silloiselta mieheltäni. Söin kaiken minkä sain kiinni, riisit ja spagetit raakana purkista koska en jaksanut odottaa niiden kiehumista, samoin margariinit ja jopa jauhot menivät. Kaapissa ei voinut pitää _mitään_. Kävin kaupassa joka päivä, ja herkkuannos oli aina sama. Lihoin vuodessa 40 kg.

Sillä tiellä olen edelleen, sain syömishäiriön kuriin mutta kilot jäivät. Nykyään painan noin 86 kg. Olen yrittänyt laihduttaa vaikka millä keinolla, mutta mikään ei ole auttanut. Paino on sahannut väliä 78-90 kg. Nyt tämän karppauksen on autettava, se on pakko. En tunne itseäni, luulen edelleen painavani 52 kg kuten olen tehnyt koko aikuisikäni. Meinaan ostaa koon 36 vaatteita, kunnes muistan totuuden. Itku tulee kun sitä ajattelee.

_________________


Voikukkakesäsivu

Painonnousuni on ollut 22. ikävuodesta lähtien hidasta mutta vakaata, mutta huippurysäys tuli viime kesä-heinäkuussa, kun tipahdin kalliolta ja särjin typerän jalkani. Olin sitten samaan aikaan heinäkuun sairaus- että kesälomalta töistä, ja elopaino nousta hujelsi yli 86 kilon. Entiselle syömishäiriöiselle tämä ei ollut ollenkaan Hyvä Juttu.

Syksyn ja talven mittaan olen saanut koipeani kuntoututettua liikkumiskuntoon; juoksemisesta ei ole oikein tullut hittoakaan, mutta olen sitkeästi kävellyt, uinut ja pyöräillyt, joiden lisäksi teen opintojeni ohella illat ruumillista työtä. Crosstrainerinkin ostin vuodenvaihteessa nivelystävälliseen liikuntaan, ja sillä onkin tullut hölskyteltyä ilta jos toinen. Silti paino on vain noussut kohti satasta, eikä suht terveistä elämäntavoista (olen opiskelija, ja elän kuin opiskelija, eli juon välillä reippaasti ja ruokani on ollut halpaa joskin "annettujen oppien mukaista" hiilarihöttöä) ja ajoittain tiukoistakin laihdutustoimenpiteistä huolimatta painoni ole tipahtanut minnekään. Joten päätin tutkimisen ja vielä enemmän tutkimisen ja ennakkoluulojen romuttamisten jälkeen päätin ruveta karppaamaan. Eihän tässä ole muuta menetettävää kuin kiloja.

(Hei, eka posti näillä forumeilla. )

_________________
Be who you are and say what you feel, because those who mind don't matter and those who matter don't mind. -Dr. Seuss

Olen kai aina ollut hieman pyöreä, mutta en kuitenkaan vonkale ennenkuin ukotuin ja aloin odottamaan ensimmäistä lastamme. Sen jälkeen on paino tippunut aina raskauksien välissä hieman, mutta aina palannut takaisin sataseen Nyt olen lapsilukuni saavuttanut (... vannomatta paras...) ja aijonkin kokonaan opetella uuden tavan elää ja syödä! Ennen elämääni hallitsi makeiset ja pullat sekä muut hiilarimössöt... Ei enää

_________________

Minä lihon aina raskaana +30-40kg jokaikinen kerta 3 kertaa oon kokeillu ja tulos on aina sama. Epäilen että kroppa jotenki lakkaa toimimasta raskausaikana ja suojelee omiaan. Sitte se on tuhannen vaikee saada pois se paino. Nyt kolmatta kertaa siis pitäis laihtua ja mitään ei oo tapahtunu kohta kahteen vuoteen Eli kuopus täyttään syksyllä 2v. Jospa ne kropan häiriöt jossain vaiheessa on taas korjaantunu ja paino pääsee laskemaan

Yksinkertaisesti siten että rakastan ruokaa ja inhoan liikuntaa... Olen myös kammottavan mukavuudenhaluinen ja ihaninta maailmassa on käpertyä sohvannurkkaan kirjan ja herkkujen kera!

_________________
Miksi tehdä muuta, kun voi virkata ✿

Losing weight is easy.
It's like riding a bike and the bike is on fire and the ground is on fire and everything's on fire because you're in hell!

Nuri tuossa olikin just laittanut mun vastauksen juuri noin sanatarkasti

_________________
Mitä turhia äiti naureskeli. Nyt rupeat vain itseäsi kaunistamaan . Syö vuosi sulaa voita ja toinen vuosi sianlihaa, ja niin sinusta tulee muita sirkeämpi
Kalevala

Vastaan ny koska hetki sitten olin vielä vonkale! Mutta siis osa masennuskiloja ja suurinosa rakkauskiloja Kun tapasimme ukon kans nii paino tais olla 70kg. Pari vuotta siitä etiäpäin toissakesänä paino 95kg (pituus 166cm) eli BMI 34,5.. huups! Tänä päivänä paino 72,5kg ja BMI 26,3 Karppaamalla saatu ny 2,5kg pois (eli nesteitä) mut toivottavasti tää lähtis nyt käyntiin