Kyllä nyt on aikalailla jumi päällä. enpä ole kovasti kyllä jaksanut asiaan nyt panostaakaan. Hiilareita en kyllä syö vieläkään, eikä tee mielikään pätkääkään.
Sapetus ihmisiä kohtaan vaan kasvaa töissä, ei per**le mikä on niin vaikeeta ettei voi jo työhaastattelussa sanoa ettei kiinnosta tulla. Sitten kun olen käyttänyt kaiken energian hänen kouluttamiseen ja juuri ajatellut että tässä vois vaikka vapaitakin kohta viettää, niin eikö hän sitten ilmoita kesken työpäivän ettei ole hänen juttu ja lähtee KESKEN päivän kotiin. Ei WEEE mitä touhua. Toista tässä sitten parhaillaan koulutan, onneksi hänellä tuntuu olevan motivaatiota. Yks toinen työkaveri on niin helvetin täynnä itseensä ettei pysty edes peilaamisen ohessa keskittyyn töihinsä vaan sen virheitä joutuu korjaileen päivittäin...
Että sitten kun kaikki menee päin persettä töissä, tulee illalla otettua muutama niitä "vit**us" oluita. Tiedän, syylliset selittää

mutta on tää aikas rankka kuukausikin ollut...
Jos ens viikolla alkais vihdoin helpottamaan, niin pääsis taas eleleen normaalielämää
Tsemppiä kaikille niille, jotka ovat hyvin jatkaneet. Kyllä minäkin taas

Niin juu ja hiilareita täynnähän toi olutkin on, mut tarkoitin kaikkee muuta
