Hieno homma Hilkkis
Miullekki tuli sillo viikko sitte pe aika apea olo kun nuo sokerilääkkeet sain, ja kirjoitti suoraa B-lausunnon koska en kuulemma tule paranemaan tuosta ja lääkkeet ovat mukana aina, ja niitä pitää varmasti nostaa.
Mutta kun tuosta nyt tokenin, päätin että mie näytän sille lääkärille mist tää Karjalan emäntä on tehty, ja se saap syödä viel sanansa.
No joo voi olla nyt mulla jonkinlaist uhoa, mutta sisuunnun, ja aloin ajattelee että pakko tehdä jotain että viel näen tulevaisuudessa tytön menevän naimisiin ja että saisin olla viel joskus mummo. Ja onhan tätä painoakin vaik parille jakaa.
Tää ryhmä on täällä ollu kyl aina semmoinen tuki mulle, silloin ekan kerran kun karppasin ja sain paljon pois niin mun tuttavapiirissä ei kukaan tiennyt karppauksesta mitään ja kaik naureskeli sille, mut nyt tää tutumpaa monelle, tosin on näitä epäileviä erkkejä edelleen kuten mieheni että tää on ihan huuhaata, mut mussuttakoo se onnellisena piparia ja pullaa

Mä kyl leivon vaik en syökkää niitä. Onneks sitä himoa helpottaa myös se että tulen viljoista tosi kipeäksi nykyään. (niveliä sattuu ja vatsa sekaisin)
_________________
Karppaus alkanut 28.6.2010 puolisen vuotta ja -40kg
Sitten syöksy hiilarimaahan ja kilot tullu takaisin

Nyt jälleen potkua persaukseen kun ei jaksa liikkua enää ollenkaan. Tsemppiä ja kannustusta tarvitaan