karppaus.infon arkistoitu foorumi

_________________
Pharmageddon!

eikö??

Homma jatkuu. Ruokavalio on pitänyt. Paino ei ole hievahtanut ekojen päivien jälkeen. Tällä hetkellä on päällä ihan järjetön makean himo. En tiedä miten päin olisin...
Aamupala: partista ja marjoja, muna majoneesilla
Lounas: lihapataa ja vähän juureksia
Välipala: kananmuna majoneesilla
Päivällinen: bolognese kastiketta ja ihan pieni määrä tummaa makaronia. Ehkä vajaa desi.

Iltapala: kaksi levyä fazerin sinistä, litra suklaajäätelöä, kolme mignonmunaa, pussi kouvolan lakuja?
Tai sitten sinnittelen tän illan jotenkin...

Minulla pasta ja viljat yleensä laukaisee satavarmasti joka kerran syömishimon. Perkeleellistä on se. Parhaiten auttaa kun vetää jotain kunnolla rasvaista niin paljon kuin napa vetää. Omia suosikkeja on vaikka munat isolla voimäärällä tai cheddar jonka päällä saman verran voita kuin sitä juustoakin on. Tai ihan vaan voita voilla tai majoa lusikalla naamaan. Mitä vaan rasvaista niin paljon, että loppuu makeanhimo ja tulee olo että on korvia myöden täynnä.

Tsemppiä.

Rasvapulaa ja/tai turhia hiilareita? Makaroonia? Varmasti ylläpitää makeanhimoa. Sokerinhimoon olen käyttänyt goudajuustosiivuja päällystettynä jääkaappivoisiivuilla. Siis fifty fifty. Yleensä toimii, joskus joutuu vielä ripottelemaan merisuolaa päälle.

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.

Veikkaan että mulla on nyt kumpikin ongelma. Liian vähän rasvaa ja toi pikkiriikkinen annos viljaa laukaisi heti makeanhimon. Se tekee mulla sen aina. Ja silti otin sitä nyt kun päivän hiilarit oli muuten niin matalat ja olo vähän heikko. Kun vaan olisi ollut jotain kasviksia vaihtoehtona muttei ollut! Enpä enää sorru moiseen jos tämmönen tuska siitä seuraa. Ai niin ja söin verigreipin töissä. Nyt meen paistamaan pekonia.

Nyt on tasan viikko takana karppausta ja painoa lähtenyt 2.3 kg. Eilinen pekonin mussutus sai taas vaa'an nytkähtämään alas. Olo alkaa tasaantua. Enää lieviä päänsärkyjä. Nyt täytyy vaan muistaa vissyä juoda ja huolehtia rasvan saannista. Näiden ekojen nestekilojen jälkeen alkaa se kova työ...

No mutta eiku hianoa! Noin se riittävä rasva vaikuttaa. Sit vaan riittävää veden juontia ja suolan saannin turvaaminen.

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!

Joo, näin justii! Saanko udella tähän ketjuun vastanneiden nykytilannetta ja miten olette saaneet karppauksen sovitettua osaksi elämää? Onko jotkin asiat vielä vaikeita?

Ekan kerran kun karppasin niin menestys tai kilojen menetys oli vaihtelevaa, mutta yhteensä meni 127 -> 92. Sit tuli kaikenmoista, stressiäkin ja muuta. Aloitin tupakoimisenkin uudestaan. Paino alkoi nousemaan, ei ihan sentään siihen aloituspainoon. Iso osa viljoilla tuohon painon nousuun. Nyt olen taas ruodussa, mutta paino jumii. Osittain syynä on, että kokeilen diabeteslääkkeiden lopetusta. Ja lopetin tupakoimisen. Elämä on, no, elämää. Viljaton olen kuitenkin. Ja tupakoimaton. Ehkäpä tämä tästä.

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!

Minulla tulee kohta kymmenen vuotta täyteen, ehkä olisi hankalampaa jos olisin vielä työelämässä, tai asuisin jonkun ei karppaavan kanssa, nyt menee kaikki hyvin ja jopa tiukalla LCHF ruokavaliolla löytyy hyvää ruokaa ilman että tuntee jäävänsä jostakin paitsi. Sen oman tyylin ja hiilarien siedon löytäminen on alkuun tärkeää, eikä kannata uskoa ihan kaikkia "karppireseptejä" ainakaan jos on makeakoukussa. Eikä kannata sitä karppaamistakaan tehdä toisaalta turhan vaikeaksi, alkuun voi laskea ravintoarvoja niin että saa hyvän käsityksen siitä, mitä päivä sisältää, nopeasti senkin oppii hahmottamaan riittävän hyvin. Onnea matkaan!

_________________
Karppausta v 2008 keväästä Heikkilän ketoruokavalion ja Annikan LCHF tyyliin.
LCHF ruokavalio(kin) toimii vain jos sitä noudattaa.
Old lives matter.

Onneksi olemme molemmat olleet samalla "kuurilla" kohta seitsemän vuotta. Mitään isompia ongelmia karppauksen noudattamisessa ei oikeastaan ole ollut. Muutamat sairaalapäivät ovat olleet vähän hankalia, kun täytyi kieltäytyä syömästä terveyskiisseliä. Jos karppaukseen sopivaa ruokaa ei ole löytynyt, olen yksinkertaisesti syömättä. Ulkomaan reissuilla ei myöskään ongelmia, kun liha tai kala näyttää lautasella aidolta, se yleensä on sitä.

Minusta on tullut vähän sellainen karppauksen saarnaaja. Liikaa varmaan tullut luettua ja katsottua videoita aiheesta...

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.

Kiitos kun laitoitte kokemuksianne! Jännä juttu, eilen söin todella hyvin ja alkuillasta paistoin vielä kunnon naudanlihapihvin + kurkkua, majoneesia, ranskankermaa, paprikaa. Ei isoja määriä kylläkään. Tänä aamuna painoa oli melkein kilo takaisin. Tässä on semmoinen jännä juttu, että olen juuri näinä päivinä ovuloimassa ja olen huomannut, että nykyään saan enemmän turvotusta ovuloidessa kuin pms aikoina. Maha on tulee ihan palloksi ja alavatsa kipeä. Kaikenlaista vaivaa pitää tulla iän myötä

Eli laitan painon sen piikkiin. Huomasi sen farkuistakin että taas puristaa vyötäröltä..

Oisko punnitus kerran viikossa mitään?

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!

Heh, joo. Tää on vanha paha tapa punnita joka aamu. Tänäänkin kävin. Tuntuu että on paremmin ruodussa kun seuraa tarkasti mutta huono ideahan se on. Voisin nyt rajoittaa sitä kyllä.

Tsemppiä sille!

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!

Päivitystä. Ei tuo uusi yrittäminen mennyt ihan putkeen koska en tosiaankaan ollut valmis siihen henkisesti. Aloitin tuolloin uuden työn ja tein lopputyötä ja siihen päälle kaikki perheasiat. Asia on kyllä muhinut taustalla jatkuvasti koska se nyt vaan on niin että mulle ei mikään muu ruokavalio sovi. Olen sairastellut ihan hirveästi tänä vuonna. Keuhkokuumetta ja vaikka mitä muuta. Sitä kautta asia sitten hiljalleen kypsyi valmiiksi ja nyt olen jo jonkin aikaa karpannut. Aloitin rauhallisesti ja nyt keho on taas siihen tottunut enkä joudu pelkäämään ikäviä oloja tai mitään. Painoa on lähtenyt viisi kiloa rauhakseen ja sitten ajan kanssa tarkoitus olisi päästä vielä 15 kiloa alemmas. Mies on mukana tässä ja kaikin puolin voidaan nyt paremmin. Pitkästä aikaa toiveikas olo että saa itsensä parempaan kuntoon kaikin puolin. Eli yritän täällä taas aktiivisemmin käydä.

_________________
Paluu Luontoon!