No jospa minäkin vihdoin esittelisin itseni kun olen jo muuallekin täällä postaillut

Olen vanha karppi, mutta suomalaisilla foorumeilla en ole kauheasti vielä juttuihin osallistunut.
Elikkä olen 30v. naikkonen ja lähtöpaino on 86kg (ollut pahimmillaan yli 90) ja pituutta vaivaiset 152 cm. Läskiä kertyy helposti kun on niin pienikokoinen että aterioiden täytyy karpatessakin olla suht pieniä (mulla nousee paino heti jos menen yli n. 40g hh/pv). Läskiä on tullut heti menkkojen alkamisesta saakka eli n. 10-vuotiaasta eteenpäin ja 2006 minulla todettiin PCOS ja insuliiniresistenssi (tosin olin melko varma että minulla oli molemmat jo tuossa v. 2000 paikkailla). Taustalla on myös uuvuttavia neurologisia sairauksia. Karppauksen suhteen olen oikeastaan veteraani. Ensimmäistä kertaa laihdutin normaalipainoiseksi karppaamalla v. 2000, jolloin netissä ei ollut oikein muuta kuin yksi englanninkielinen uutisryhmä eikä termiä "karppaus" oltu vielä keksittykään

Itselleni se parhaiten sopiva metodi on löytynyt Eadesien Protein Powerin kautta. Jenkkikaveri ehdotti sitä koska siinä käydään vähän enemmän tätä aineenvaihduntaa ym. läpi (Atkins kun vetää hirveästi mutkia suoriksi eikä paljoa selittele jotta jokainen jenkkijuntti sen jutut tajuaa, mua ainakin suomalaisena ärsyttää välillä sen holhoava asenne, vaikka asiaa puhuukin). Joten kaiketi se Protein Power on vähän parempi tällaiselle viisastelevalle nörtille

mutta joo, suosittelen tuota kirjaa kovasti jos vain englanti on hanskassa.
Elikkä. Laihduin siis 2000-2001 noin 17-20 kg 30g/hh päivätahdilla ja astangajoogan avulla. Ihannepainoni on siinä 50 kg tai vähän alle. Mutta sitten tulivatkin opiskeluvuodet Briteissä ja kaiken maailman henk. koht sotkut ja sydänsurut ja vahva siiderihän siellä Englannissa on pirun halpaa

... sitten tulivat vielä päälle masennuslääkkeet jotka tekivät pirun nälkäisiksi. Mirtatsapiini oli kaikista pahin koska se toimii niin että se puskee kropan tuottamaan lisää serotoniinia ja kirkuen vaatii kropalta enemmän unta ja juuri noita hiilihydraatteja. Minulla ei ole ikinä ollut syömishäiriöitä eikä varsinaisia ruuanhimoja, mutta tuolloin ne himot olivat niin kamalat että jopa vanha karppi tuli vetäneeksi sokeripaloja suoraan paketista koska se olo oli niin hirveä.

Ei hyvä.
Sitten tuossa v. 2009 alussa jäi tuo lääke pois ja tiukensin kunnon peruskarppilinjalle taas ja tippui n. 10-15 kg (vaa'alla en hirveästi käynyt koska se olisi tehnyt liian neuroottiseksi). Mutta sitten vaihtui uni/masennuslääkitys aivan kamalaksi paskaksi (Azona) joka prolaktiinia nostaen romahdutti estrogeenit ja kuivatti elimistön ja melkein laukaisi diabeteksen ja psykoosin, että ei tod. kiva. Muutaman kuukauden sillä kärsin, mutta saldona on se että jotkut paikat minusta (kuten iho, suolet, limakalvot) ovat nyt sitten 50-60-vuotiaan tasolla (minulle syntyi myös divertikuloosi ja gynekologiset vaivat pahenivat), ja varmaan on selvää että ns. kyrpii kun tuli 29-vuotiaana vain lääkkeiden takia "vaihdevuodet". Noin kolmasosa ennen niin paksuista hiuksistanikin lähti päästä ja kuivuminen/hormonisotku riipahduttivat tissit ja muut kudokset aika pahasti. Ja tietysti se insuliiniresistenssi paheni ihan diabetesrajalle.
Mutta nyt tähän päivään. Nyt ei ole kauheasti sotkevia lääkkeitä tiellä ja olen tässä huhti-toukokuussa rutistanut taas kunnon 30g hh/pv-ketokarppilinjalle. Minulla on vielä berberiini mukana auttamassa, ja se on tasoittanut verensokeria ja avittanut ketoosiin pääsyä kummasti. Paino on heilahdellut sitä 83-86 kilon väliä, mutta senttejä on ehdottomasti lähtenyt. Liikuntaa ei vielä ole kauheasti kuvioissa mukana koska neurologiset vaivat ja lapsesta saakka vaivannut selkävika ovat pahentuneet roimasti vuosien kuluessa (tarvin välillä avustajaa selvitäkseni kaupassa käynnistä ja kotitöistä, joten kokkauskin on yksinkertaista ja nopeahkoa--himokokkaukseen eivät resurssit fyysisesti riitä). Ehkä saan sen joogan takaisin mukaan jossain vaiheessa, vaikka edes hathajoogana, mutta katsotaan ensin että kuinka paljon lisäenergiaa oikea ruokavalio ja painonpudotus tuovat mukanaan. Nyt on ainakin ihan raivostuttavan hyvä fiilis (varmaan ketoosin ja berberiinin yhteisvaikutusta) ja energiaa on ollut vähän enemmän.
Mutta niin. Se kauhutarinoista. Hirveetä, tuon tekstin perusteella mä kuulostan paljon vammaisemmalta kuin miksikä itseni tunnen, mutta hyvähän nuo omat esteet on listata joten tietää paremmin että miten niiden läpi tämäkn vonkale voi soljahdella. Ja ainakin on roimasti kokemuksia karppauksesta ja niitä on ollut hyvä jakaa täälläkin (ja täältä olen itsekin saanut paljon hyviä vinkkejä). Etiäpäin, sano mummo lumessa!