miumou kirjoitti:
Mä oon menossa lääkärille arvioitavaksi ensi kuussa. Ikää on vasta 23 v., mutta kuppikoko oli ennen raskautta ja imetystä 75H, ja sittemmin nekään liivit ei ole enää menneet päälle. Ja se kaulakuoppa-nänni-mitta on jotain 30 senttiä, eli riipputissithän nämä on vielä kaiken muun lisäksi. Pituutta on 157cm, normaalipainoinen olen ollut aina (paitsi nyt talven aikana lihoin vähän, mutta oon toivottavasti saanut tilanteen hallintaan taas).
Niska- ja selkäsärkyä on vaikka muille jakaa, ja tissiliivit painaa kylkiin kirkuvanpunaiset raidat - sopivia on mahdoton löytää. Puhumattakaan henkisestä puolesta: koko kehonkuva on vääristynyt suurien rintojen takia - nehän "lihottaakin" ihan julmetusti. Huutelua ("kato kuinka isot tissit") oon saanut kuulla teini-iästä lähtien, ja onhan noita koskettelijoitakin sattunut matkan varrelle. Moneen kertaan on saanut aitoutta vakuutella, no nyt ei ehkä ole siitä epäilystäkään enää kun painovoima on tehnyt tehtävänsä. Saapa nähdä, miten asia etenee - julkisen puolen kriteerien pitäisi kyllä täyttyä. Ehkä mä vielä jonain kesänä pääsen pitämään olkaimettomia yläosia
Lainaan itseäni keväältä. Kävin muistaakseni huhtikuussa tk-lääkärillä, elokuun 16. päivä plastiikkakirurgin arvioitavana sairaalassa, ja tasan kolmen kuukauden leikkausjonoon laittamisesta pääsin peruutuspaikalle. Rinnoista leikattiin yhdeksän päivää sitten reilu 800 grammaa löysää nahkaa ja rintarauhasta - mun BMI oli ennen leikkausta n. 24.
Kaikki on mennyt tosi hyvin, nyt oon tietenkin vielä nostelu- ja liikuntakiellossa, ja kevyetkin kotityöt käy helposti liian raskaiksi jos liikaa tekee. Toistaiseksi ei ole ollut suuremmin kipuja, haavojen tilanteesta en tiedä, kun teippejä pidetään kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen ennen ensimmäistä vaihtoa - haavanhoito-ohjeet vaihtelevat sairaaloittain. Buranaa oon ottanut säännöllisesti ja Panacodia tarpeen tullen, senpä takia en ole kovasti kivuista kärsinytkään.
Kävin jo pari päivää leikkauksen jälkeen ostamassa tukevat urheiluliivit sairaalan tukiliivien kaveriksi, ja 75C-kokoiset liivit olivat juuri sopivat
Odotettavissa on kaiken lisäksi vielä pienentymistä paranemisen myötä, kunhan turvotus laskee ja rinnat asettuvat "luonnollisemmiksi". Ero entiseen 75H - J-kuppiin on todella huomattava, ja vaikka rinnat ovat edelleen ihan hyvän kokoiset niin nyt ne sopivat vartalooni paremmin eivätkä peitä sitä allensa. Leikkausta edeltävissä kuvissa olen todella ylipainoisen näköinen, vaikka tosiaan paino on ihan normaalin rajoissa
Nyt en malta odottaa, että pääsen treenaamaan (ja vähän laihduttamaankin) ensi kesää ja bikinejä silmällä pitäen
Mulle on ollut valtava helpotus saada kauniit, terhakat ja sopusuhtaiset rinnat - oon kuitenkin vasta 24-vuotias. Siis sellaiset rinnat, joita mulla ei ole oikeastaan ollut kuin 13-vuotiaana... Mutta pinnallisen puolen lisäksi olen jo nyt saanut fyysisiin vaivoihin helpotusta: aiemmin päänsäryt yltyivät migreeniin saakka, jos olin viikonkin harrastamatta liikuntaa, mutta nyt ei ole ollut muita ongelmia kuin lievää jumitusta yksipuolisten asentojen vuoksi. Uskon pääseväni niska-hartia-vaivoista oikeastaan kokonaan eroon, kunhan pääsen taas nostamaan kahvakuulaa ja muutenkin liikkumaan. Liikkuvuusharjoittelua ajattelin aloittaa jo muutaman viikon sisään - sairaalasta sain fysioterapeutin ohjeet olkaradan liikeharjoittelua varten, mutta mulla oli jo valmiiksi käsissä hyvä liikkuvuus harrastukseni ansiosta, joten jumppaliikkeistä ei ole paljoa iloa. Monilla ei kuitenkaan liiku eikä nouse kädet ollenkaan ennen tätä leikkausta - saati sen jälkeen, kun kiristää ja turvottaa ja ahdistaa - joten fyssarin ohjeet on varmaan heille ihan paikallaan.
Ja lisäksi on aivan ihanaa, etteivät rintaliivit enää paina kylkiä tai hartioita, vaikka olisivat kuinka tukevat. Fyysinen helpotus on varmasti suurimmillaan sitten, kun pääsen lenkkeilemään (juoksemaan!) joskus ensi vuonna.
Suosittelen kaikille leikkauksesta haaveileville tai sinne jonottaville ensinnäkin painonpudotusta - hoikemmilla lopputulos näyttäisi usein olevan paremman näköinen, ja tietenkin leikkausriskit muutenkin ovat pienemmät normaalipainoisilla. Lisäksi se rintojen alta paljastuva vatsa on yleensä suurin yllätys - ja järkytys - leikkauksen jälkeen. Oli se mullekin, vaikka pidin itseäni hyväkuntoisena ja normaalin kokoisena ennen leikkausta
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
