Moe!
aloitan samoilla sanoilla mitä tonne esittelyyn laitoin.
Lähtötilanne:
pituus 177 paino 122 BMI lähes 39 (joo-o ISO nainen!).
Uutta elämää nyt takana vajaa viikko. Suurimpana haasteena tulee olemaan luonteen heikkous & malttamattomuus mutta näillä mennään mitä on annettu ja päätetty on että nyt onnistuu. Tarkoitus on tehdä tätä taivalta iloisella asenteella, koska stressimielellä ei saa muuta aikaan kuin kireen pipon. Mikä mieltä piristäisikään paremmin kuin kermat ja voit lautasella ihan luvan kanssa
Huomenna on eka puntarointi, odotukset ei toistaiseksi ole kovinkaan korkealla koska epäilen seuraavaa:
uskon että totaalisen huonoilla ruokatottumuksilla, ahmimisilla sekä kaikenlaisilla dieettihömpötyksillä on ollut se vaikutuksensa että olen saanut kehoni toiminnot rikki. Uskon siis että näistä toipumiseen tarvitaan aikaa joten kunhan ei näytä plussaa, olen tyytyväinen.
Ensimmäinen iso tavoitteeni kilojen kohdalla olisi päästä...ei, väärä ilmaisu. Ensimmäinen tavoitteeni ON päästä sadan kilon painorajan alapuolelle. Sinne on niin pitkästi matkaa etten sitä mieti vielä tässä vaiheessa sen suuremmin.
Huomenna sitten naputan tänne muistiin mikä on ollut eka tulokseni. Nähdään!
Painoseurantaani, tikkeri näyttää kokonaistilanteen:
122 (lähtötila ma-aamuna 28.1.2013, punnitus perjantaisin)
1.vko 1.2 => 119,5
(-2,5 kg)2.vko 8.2. => 118,1
(-1,4 kg) 3.vko 15.2. => 117,8
(-0,3 kg) 4.vko 22.2. => 117,0
(-0,8 kg) 5.vko 1.3. => 116,5
(-0,5 kg)6.vko 8.3. => 115,9
(-0,6 kg)7.vko 15.3.
=> potilaana peiton alla, ei punnitusta8.vko 22.3. => 114,7
(-1,2 kg kahden viikon tulos)9.vko 29.3. => 114,3
(-0,4 kg)10.vko 5.4. => 114,9
(+0,6 kg) 11.vko 12.4. => 114.1
(-0,8 kg)12.vko 19.4.=> 113,7
(-0,4 kg)jne
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
Tuo on ihan totta että pitäisi yrittää mennä elämää eteenpäin nautiskellen eikä stressata esim vaakan temppuiluja. Ne nimittäin on tuttuja aiemmista pudotteluyrityksistä koska silloin teki sen pahimman mokan mitä voi, tutkailin kilomäärää joka aamu. Siinä sokeutuu täysin näkemästä sitä mitä voisi tapahtuu pidemmällä aikavälillä ja turhautuu vaan ettei mitään tapahdu. No ei kai sitä voi kutistuu missinmittoihin yhdessä yössä! 
Mutta kerta viikkoon ajattelin seurailla tilannetta, aina näin viikonlopun alla perjantaisin. Näin varmistan itelleni että olen oikeilla jäljillä kun aika vaikea on uskoa että rasvalla voi laihtua 
Ekan viikon (ma alkaen) tuloskin on nyt selvillä, kyllä sitä miinusta tuli kahden ja puolen kilon verran. Jospa laitankin tohon ekaan viestiini painoseurannan viikottain niin näkee sitten myöhemmin tilanteiden kehittymisen yhdellä silmäyksellä. Edessä on nyt eka viikonloppu joka huolettaa kyllä, arkirytmeissä on kuitenkin helpompi pitää ruoka-ajoista huolta mitä vapaalla temmeltäessä. Kauhistuttaa ees ajatella mitä kaikkea sitä tulikaan vielä viime viikonloppuna mätettyä ääntä kohden. Ainoa ähky mitä tällä hetkellä tunnen on tietoähky, on niin paljon tullut luettua niin kirjoista kuin täältä netistäkin kaikkea mahdollista tähän karppailuun liittyen. Mutta tässä yhteydessä pitää kumota se sanonta että tieto lisäisi muka tuskaa 
Vaan jospa se tästä pikkusta hiljaa lähtisi edistyy oikeaan suuntaan. En edelleenkään tee mitään suunnitelmia tohon liikkumiseen vaan fiiliksen mukaan elän päivä kerrallaan. Koitan välttää siis kaikkea mikä vois alkaa stressaamaan tässä karppailussa. 
Ite aloitin 1km lenkistä jossa aikaa meni tunti ja nyt 6viikkoa myöhemmin kävelen 6km lenkin! 
erityisesti kasvoissa mennään jo melkeen hilseilevänä kuivuutena, minen nyt ihan ymmärrä. Vettäkin juon reippahasti joten ei se sitäkään kuivumista voi olla. Pitäskö siis lutraa vielä enemmän öljyjen kanssa vai mitähän poppakonstia keksisi. Vai kenties pitääkö sitä alkaa kaatelee päähän myös ulkoisesti? 
Nappasin hätäapuna aamulla munakkaan kaverina pari omega3 -kapselia. Niiden käytön oonkin unohtanut taas autuaasti 
pitääkin käydä ostamassa lohta, se on aiemmin auttanut kutinoihin! Mulla onkin mielessä yksi idea mitä voisi lohen kohdalla kokeilla, jos se onnistuu niin naputtelen sen tänne muidenkin kiusaksi.