karppaus.infon arkistoitu foorumi

Kesä meni, kilot tuli. Viime viikolla työpaikan terveystempauspäivän punnituksessa vaakaan heilahti valtava lukema; 104,9 kg!!! Itse kuvittelin kesän aikana tulleen muutaman kilon, mutta toi on jo ihan pöyristyttävä lukema. Ikinä en ole noin paljon painanut.

Karppaillen olen onnistunut useampaan otteeseen pudottamaan painoa ja tiedän sen oikeaksi tavaksi elää ja mulla se toimii. Jostain syystä kuitenkin lipeän aina uudelleen sinne hiilarimaahan ja kostukkeeksi vielä alkomahoolia. Oon aika on/off näissä, ei mitään ongelmaa elää karppailen, mutta kun tulee yksi repsahdus niin se on menoa....

Nyt vajaa viikko jo takana "kunnon" elämää, jota siivittää työkaverin kanssa lyöty veto. Mä 3 viikkoa tipattomalla (kuulostaa lyhyeltä ajalta, mutta mulle aikamoinen saavutus) ja työkamu sama aika ilman tupakkia.

Taustasta sen verran, että ikää 3 viikkoa vajaa 31 vuotta, pituutta 169. Kyseessä siis naisvonkale.

Rakkaat vonkaletoverit, antakaa vinkkiä miten pääsen eroon tästä loputtomasta jojoilusta? Tietoa on ja tahtoa, mutta joku mättää.

viewtopic.php?f=8&t=59111&hilit=sekeike&start=30

KAIVOIN VANHAN KETJUN JA OLEN VUODESSA KERÄNNYT ITELLENI SELLANEN 20 KILOA LISÄPAINOA!!!!!!!

Sekeike..vaikea sanoa mikä sun kohdalla tepsii mutta mua on auttanut se että en mieti olevani millään kuurilla vaan että elämäntapani on muuttunut.
Olen myös s(karpannut) ruokailun suhteen niin että olen aika jämpti siinä kuinka paljon syön. Eli kohtuulliset annoskoot, säännöllinen ruokailu ja syömiseen keskittyminen. Ja en ahnehdi mitään valtaisaa painonpudotusta hetkessä, valtaisasti on kyllä pudotettavaa mutta luotan että se hiljalleen tulee sieltä.

Tsemppiä, kyllä se siitä lähtee .

_________________

Kiitos Jasumiitti tsemppauksesta.

Kävin aamulla vaa'alla ja taas on nesteet ainakin lähteneet liikkeelle; aamupaino oli 102,9 kg eli on se laskusuunnassa. Olokin on pirtsakampi taas kun hiilarihumalassa....

Kohta satasen alitus.
Siitä sitten alaspäin.
Mutta tärkeimpänä lienee elämänilo ylöspäin...

_________________


En se minä ollut ja siksi toiseksi se oli vahinko.

Minulla kyllästyminen saa helposti aikaan repsun. Sitä yritän välttää, vaikka se onkin välillä aika vaivalloista, kun pitää yrittää vähillä rahoilla suunnitella ruokalistaan tarpeellista vaihtelua. Myös stressi saa tällaisen vanhan sokeriaddiktin etsimään lohtua ja helpotusta makeasta. Ja stressiin taas voi olla lukemattomia syitä. Luulen, että jokaisella on vähän omanlaisensa syyt lipsumiseen siitä, mitä tahtoo ja minkä tietää itselle hyväksi. Kun tosiaan saisi vähän kiinni niistä syistä, niin voisi ehkä pikkuhiljaa löytää keinoja selättää repsut. En kyllä tiedä, onko se aina edes mahdollista.

Miepä jään seuraileen sinun pudotusmatkaa, kun kerran lähes samoista lähtöpainoista lähdettiin liikkeelle

Painonpudotus taitaa olla aikamoinen taistelu suurimmalle osalle vonkaleista, koska yleensä siinä vaiheessa kun paino on kiivennyt vonkalelukemiin, johtuu se monesta muustakin syystä kuin vaan huonoista ruokatottumuksista. Itselle painonpudotus on juurikin tuota mitä kuvailit: on/off-meininkiä "kaikki tai ei mitään"-mentaliteetillä. Mutta pikkuhiljaa olen onneksi saanut aivoituksia avattua ja kokoajan tämä prosessi helpottuu! Pääkoppa on kunnossa siinä vaiheessa kun puntarilla näkyy ja pysyy ne hyvän olon lukemat

Tsemppiä!

_________________


Nykyinen päikky: Puuhailijan elämänkerta
Vanha: Ahdistaako?

Kiitos kaikille tsemppailuista ja ajatuksista! Aikaisemmilla kerroilla mulla on ehkä jäänyt tuo ajatusmaailma/aivopuoli "hoitamatta". Tarttee alkaa tosissaan pohtimaan noita repsahdusten syitä ja miten ne sais pidettyä kurissa ja motivaation yllä.

Muutamia oon jo huomioinut:
- sosiaaliset tilanteet/juhlat/vierailut/matkat ==> "ei kai se nyt haittaa jos vähän...."
- stressi ja itsensä hemmottelu, miten oppia uudet tavat ==> ruoka ei saa olla se palkkio!

Noista lähdetään liikkeelle ja jatketaanaivotyötä

Paino oli tänään aamupuntarissa 102,2 kg! Olkoon nesteitä tai läskiä, mutta alas tultu ekalla viikolla 2,7 kg ja se jos mikä motivoi!!!!

Ps. Questy, mitkä sun mitat on ollu?

Viikonloppu selätetty ja edelleen tipattomalla Yks lasi alkoholitonta kuoharia, mutta muuten kiltisti! Liikuntana oli molempina päivinä 17 kilsan lenkki. Tänään aion piiiiitkästä aikaa mennä oikeen kuntosalille ahertamaan. Kuukauskortti hankintaan, ettei jää yhteen kertaan!

Muutenkin on tosi hyvä fiilis, motivaatio korkeella ja pirtsakka olo. Huomaa, että alkoholitta olo sopii mulle.

Hyvin on tullut painoa alas ekalla viikolla Onnittelut onnistuneesta alusta!

Minun mitat: Aikoinaan painoin melkeenpä 112 kiloa, josta pääsin karppailun avulla noin 7 kiloa pienempiin lukuihin. Pari vuotta paino pysyi about samassa kun en sen kummemmin laihduttanut ja nyt sitten paremman pääkopan myötä uusi alenemisyritys, joka lähti 105 kilosta. Eli pikkuhiljaa pudotellen. Nyt paino näyttää 98 kiloa eli kaamea satasen raja alitettu! Pituutta on 176cm

_________________


Nykyinen päikky: Puuhailijan elämänkerta
Vanha: Ahdistaako?

Huomenta kaikille!

Hyvä fiilis jatkuu, puntari näytti aamun mittailuissa 101,2kg eli alusta pudotusta 3,7 kiloa! 18.10. on työterveyshoitajan tarkastus (joka siis mittasi tuon huiman 105 kilon tuloksen) ja lupasin saada tarkastukseen mennessä kiloja alas. Ois kyllä hienoa päästä alle 100 kilon siihen mennessä.


11.9.2013 104,9 kg, 53,3 (rasva%), 9 (sis.rasva), 36,9 (BMI), 21,1 (lihas%)
==>
26.9.2013 101,2 kg, 50,9 (rasva%) 8 (sis.rasva), 35,6 (BMI) 21,7 (lihas%)

Kokeilinpas perjantai-illan iloksi juhlakolttuja. 19.10. ois avopuolison serkkulikan häät. Eipä tartte noista mekoista haaveilla ittelleen juhlavarustusta... Kaikki olivat vallan sopivia ja kiristämättömiä vuosi sitten. Nyt ei mennyt mikään kaulaa alemmas rintamuksen yli tai perseen yli kainaloita kohti...

Viikonloppu mennyt mukavissa merkeissä, tipattomalla edelleen. Eilen aamun starttasin salilla rehkien, tänään 2 tuntia mettässä samoillen avokin kanssa. Sieniä ei löytyny, mutta saatiin raitista ilmaa ja liikuntaa!

Aamun punnituksessa tulos oli 100,1 kg, ei oo pitkä matka siihen satkun alitukseen

_________________


En se minä ollut ja siksi toiseksi se oli vahinko.

Hyvä hyvä Muistan itekki tuon satasen alituksen, kuinka mahtavalta se tuntui Kun alitat tuon maagisen luvun, sekin auttaa jatkossa hallitsemaan mielitekoja. Jos iskee sellainen "jos nyt vähän maistais" tai muu vastaava fiilis, niin koita ajatella seuraavaa etappia. Kuinka hyvältä silloin tuntuu, eikä varmasti ikinä harmita ne väliin jääneet kekkeriherkut.

Usko pois, joku kaunis päivä ne ihanat juhlakoltut menee sun päälle! Tavoitevaatteetkin toimii tsempparina

_________________

Kiitos tsemppailusta!! Eilen juhlittiin synttäreitä (omia) ja työkaverin kanssa ollut alkoholittomuusveto loppui, yllätin itseni ja toisetkin alkoholin kohtuukäytöllä. Ennen ruokailua 2 pientä lasia oikeaa shampanjaa (kuivaa), ruuan kanssa kaksi lasia punkkua ja "jatkoilla" yksi pieni Koffin Lite-kalja ja lasi kuivaa kuohuviiniä. Loppuilta vissy- ja teelinjalla Eli tämmöselle alkoholin suurkuluttajalle loistava saavutus.

Ruokailukin pysy karppilinjalla, poislukien pientä siivua juustokakkkua (nekin hiilarit tosin tuli kulutettua eilisellä aamusalilla)...

Hyvä fiilis jatkuu

Jälkikäteen.

Onnea synttärisankarille, myös kohtuukäytöstä!

_________________


En se minä ollut ja siksi toiseksi se oli vahinko.

iso isä; kiitos onnitteluista, molemmista

Viikkopunnitus päivä ja tänään tulos alkoi ysillä, ei enää päälle 100 kg...Paljoa ei ollu alle, mutta oli kuitenkin. 99, 8 kg.