Paluumuuttaja ilmoittautuu. En ole aikaisemmin kirjoittanut foorumille, mutta olen ammentanut tietoa ja kokemusta muiden kirjoituksista. Kiitos teille kaikille siitä!
Vähensin maallista olemustani ensimmäisen kerran VHH-ruokavaliolla -09. Maaliskuun alussa alkupaino oli n. 105kg. Pääsin 87 kiloon ja sitten tuli joulu. Se sitten pilasikin kaiken pitkäksi aikaa. Paino ei tullut mitenkään rytinällä takaisin, mutta en vaan saanut enää itseäni kuriin. Vuosien mittaan kilot hivuttautuivat takaisin. Samalla, kun muutin ruokavalion VHH, ryhdyin myös pesco-lacto-ovo-vegetaristiksi eettisistä syistä.
Vuoden olin aikoinaan täysin lihaton, sitten lisäsin ruokavaliooni riistan, hevosen, sitten parin vuoden päästä tästä lampaan. Siitä vielä myöhemmin luomun/vapaana kirmanneen. Nyt voisin määritellä itseni tehotuotetun lihan syrjijäksi ja keinotekoisen välttelijäksi. Tämän vuoden maaliskuun alun jälkeen olen kyllä pari kertaa lipsunut ostamaan -30% lapulla tavan lihaa, kun olen perustellut senkin olevan jotenkin eettistä/ekologista, kun vähennän elävästä olennosta peräisin olevan ruoan haaskuuta. Taidan olla tekopyhä pieru
VHH lihattomana oli mielestäni helppoa, proteiinin lähteitä riitti kyllä. Nykyään onneksi saa Suomessakin Quorn -tuotteita. Hälsans kök:n tuotteet olivat pitkään rakkaita, nyt ehkä niihin hieman kyllääntynyt? VHH:ni on mutuilua, olen liian laiska punnitsemaan ja laskemaan makroja. Kunhan on hyvä olo, ja vaa'an lukemat laskevia, olen ajatellut tekeväni jotain oikein.
Polveni rutisevat ja paukkuvat ällöttävästi portaita alas mennessä ja kyykistyessä. Peruuttamattomia tuhoja ei ehkä vielä ole? Nyt on aika lopettaa terveydellä pelleily. Olin normaalipainoinen 20-v asti, silloin muutin yhteen vielä nykyisenkin mieheni kanssa. Olihan se kiva mutustaa kaikkea schaissea sohvalla kylkikyljessä. Paino nousi raketin lailla jo syksyn aikana n. 15kg. Voi kamala miten sitä saattoi olla sokea itselleen.
Tähän väliin on mahtunut pari lyhytpinnaista epäonnistunutta paluuta. Olen harmitellut, että se "onegoldenshot" sit tuli tyrittyä, enkä enää onnistu millään. Nyt olen saanut pääkoppani kuntoon, ja uskon, että saan loppuelämäni kantavan muutoksen aikaan.
Olen 36-v nainen, pituutta 175cm. Nyt maaliskuun alussa vaaka näytti uudet huippulukemat 112,1kg. Tänäaamuna 107,5kg.
Kiitos, kun luit. Tästä matka jatkuu alespäin
Jossain vaiheessa pitäisi ilmeisesti innostua liikunnasta, mutta olen aina inhonnut veren maku suussa pakertamista.
Viime vkon lopulla paino kävi hetkellisesti 100,7kg, mutta tänään taas 101,8kg. Kesällä pariin otteeseen koittaessani hiilarishokkia, paino on noussut tuon pari kiloa ja sitten taas lähtenyt, mutta siihen se jää.
Tiedän, että olisi mahdollista tehdä itse karpimpia versioita laatikoista, mutta kun nuo ovat niin hyvän makuisia mun suuhun. Onneksi niitä ei saa ympäri vuoden 
Enkä muuten ole vielä ostanut yhtään, aikaisempina vuosina ostin heti, kun kauppaan tulivat ja ehdin moooonta tyhjentää ennen joulua! Olen päättänyt, että jos vielä lähempänä joulua tekee kovasti mieli, ostan sen peruna- porkkana- ja lanttulaatikon, yhden kutakin ja se saa riittää. Konvehtejakin meinaan itselleni sallia, ne valitettavasti maistuvat osa vielä hyviltä, vaikka olo ei olekaan hyvä niiden syömisen jälkeen. Mutta sehän vaan helpottaa kummasti paluuta arkiruokailuun juhlien jälkeen. -50% konvehtirasiat täytyy sitten kiertää kaukaa. En todellakaan anna seitsemän vuoden takaisen katastrofin toistua. Pitää oppia elämään juhlat väliaikaisina, ettei jää mössytys päälle! Tähän asti tänä vuonna se on onnistunut, enköhän tämänkin joulun selätä. 
Muutamalle ihmiselle, kenelle olen painoni kertonut, ovat olleet epäuskoisia, että voisin painaa niin paljon. Heidän mielestään näytän nyt lähes satakiloisena 80-kiloiselta. Itseäni se hieman huvittaa/kummastuttaa, koska kuvissa olen juuri sen näköinen, miltä musta tuntuukin huonoina päivinä. Eli olen lihavampi, kuin kuvittelen. Mutta onneksi nyt itsekin näkee jo peilissä muutoksen, ja sovituskopissakin on välillä ihan kivaa 
Sinällään tämä tehtävä on kohdallani oikein hyödyllinen, sillä en ole koskaan makrojani laskenut. Täytyy miettiä tarkkaan, mitä siihen raporttiin sitten lopulta suoltaa...