Mirka kirjoitti:
Joo mutta eikö tuossa ongelma ole pikemmin liiasta liikunnasta/stressistä/valvomisesta kuin siitä, että on syönyt liian vähän hiilaria?
Juu, veikkaan et alkuongelmana on ollut stressin kasaantuminen. Isoja tekijöitä ollut esim. lukiolaisen unirytmi (jatkuvia "stressiherätyksiä"), masentunut kaveri, ylppärit, tällainen nörttiluonne joka saa lukemaan nettijuttuja 24/7 eikä arvosta rentoutumista jne... Sitten mulla oli varmaan noiden seurauksena ruoansulatus pielessä, joten en saanut karpatessa kaloreita tarpeeks ylös rasvalla. Ja nälkä tosiaan loppui karpatessa niin hyvin, että monesti söi vielä vähemmän kuin mitä ruoansulatus olisi kuitenkin sallinut.
Eli oman arvauksen perusteella noi Dianan jutut low-carbin ongelmallisuudesta vois selittyä osittain ainakin sillä, että mun kaltaisessa tilanteessa low-carbaus aiheutti ongelmia kaloreiden kanssa.
Mut on siin toinenkin juttu, nimittäin se, että ainakin misukisu todetusti tarttee (tai ainakin tarvitsi) selvästi isomman hiilarimäärän välttyäkseen ketoosilta ja sitä kautta oireilta. Mullakin tuntuu olevan vähän sellaista, että voi tulla vaikeampaa rentoutua alakarpilla vaikka joisi smetanaa. Eli se jotenkin ehkä puskee niitä stressihormoneita ainakin jos on jotain alkanutta ongelmaa tjsp... Myös Peter joskus mainitsi sähköpostissa, että sille on tullut vastaan paperi, jolla ketoosi nosti kortisolitasoja. Mut siis, ehkä noi kokemukset selittää sitä, miks Diana pitää hyväkarppia parantumiseen parhaana vaihtoehtona. Kyllä se mun mielestä on käytännössäkin on toiminut noin hyvin. Mulla ja aika monilla täällä.
Kyllä mä edelleen veikkaan, että ilman stressiperäisiä ongelmia low-carb vois olla ruokavalio parhaasta päästä monille. Toisaalta, ei kai gluteeniton, fruktoositon ja rasvojen suhteen hyväkarppikaan about kenellekään pahasta ole jos tekee muut valinnat järkevästi. Ja onhan tuolla yhellä saarellakin selvitty ongelmitta 90% bataattiravinnolla.
Eli juu kun sä oot sanonut misukisulle että stressi on se ongelma, ei ruokavalio, niin mulla toi priorisointi pitäis imo mennäkin tolleen käytännössä, se varmasti auttais, mutta kyllä mullakin tuntuu nykyinen ruokamenetelmä hillitsevän hyvin burnoutiin luisumista yksinään, vaikken siis oo stressiä muuten elämästä vielä alkanut hirveästi tiputtelemaan. Ja jos multa kysytään misukisun jutusta mielipidettä, niin mä itse uskon, että sillä ton ruokavalion merkitys voi olla oikeasti tositosi merkittävä, kun mullakin se tuntuu vaikuttavan huomattavan vahvasti.
On tää aika sekoa
Edit:
Matt Stone kirjoitti tänään aika samaa settiä kuin mitä tässä on puhuttu omien tuntemusten luotettavuudesta:
Lainaa:
But carbohydrate restriction is really just one way of achieving an adrenal hormone buzz that provides unfathomably good results in the short-term while mysteriously disappearing later on.
Another is rigorous exercise. Another is fasting or intermittent fasting. Then you have just plain calorie restriction – which usually feels awesome and invigorating before the crash landing. Stimulants will do the trick as well.
Lainaa:
These hormones, when released, cause a rise in body temperature, a rise in mitochondrial activity, an increase in mental acuity, cognition, and alertness (or at least the feeling of being sharper even if you really aren’t), a huge rise in physical energy, the release of fat tissue from fat cells, a drop in appetite, and weight loss while feeling not only good – but far better than normal.
Lainaa:
But guess what happens when you chronically elevate your adrenal hormones for months on end? Your adrenal gland receptors (adrenergic receptors) tend to downregulate, and all that circulating adrenal juice starts to become increasingly ineffective. In fact, the subjects of Ancel Keys’s calorie restriction study, by the end of the 1,700-calorie feeding period, were almost completely unresponsive to adrenaline injections!
Toi teksti periaatteessa sisältääkin ihan samaa juttua kuin mitä täällä on juuri puhuttu omista tuntemuksista ja niiden luotettavuudesta. Menee mun mielestä muuten hyvin yhteen monien tän palstan Schwarzbeiniläisten kanssa, mutta mun mielestä esim toi alakarppaamisen yleinen dissaus on liioiteltua. Mut juu, toihan on jenkkiblogi
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
) kerrotaan, että kaikki hyvältä tuntuva ei ookaan hyvä, ja että alakarppauskin voi altistaa ongelmille jne. Sit se hyväkarppiruokavalio on vielä aika karppi, mutta se ainakin noiden säännöllisten syömisten kaa pitää stressioireet (joihin kuuluu myös superman-olo, pirteys jne) aika täsmähyvin poissa.
). Tilanne nyt on tällä hetkellä se, että hiilareiden vähentäminen vie multa nälän, ja se on huono juttu, koska näläntunne on muutenkin ailahtelevainen. Tästä seuraa liian vähäinen syöminen ja sitä kautta taas palaaminen vanhoihin huonoihin tapoihin. Eli mä uskon kyllä, että karppaus (ainakin ketoosin ulkopuolella ja osalla varmaan ketollakin) on ihan hyvä juttu ainakin osalle ihmisistä, mutta nyt näyttää siltä, että hiilareita tästä vähentämällä ei ainakaan tätä omaa tilannetta paranneta.