karppaus.infon arkistoitu foorumi

Tartun tuohon muutaman päivän vanhaan asiaan, eli tyttäresi iho-ongelmiin. Itse kärsin teininä aika pahasta aknesta, motaa kikkaa kokeiltiin ja ainoa apu löytyi hormonaalisesta ehkäisystä, jonka siis aloitin 14-vuotiaana (jollon ei siis todellakaan vielä ollut ehkäsytarvetta). Eli aika pitkään olen hormoneja tunkenut kehooni, mikä ei tokikaan välttämättä ole hyvä, mutta ei se itsetunnon totaalinen romuttuminenkaan ollu kovin kiva vaihtoehto. Kaikkien näiden vuosien jälkeenkään en uskalla hormonaalista lopettaa, sillä pelkään että Akne palaa ja se on todellakin ihan worst case scenario itselleni. Tällä hetkellä iho on siinä kunnossa, että joskus tulee 1 finni ennen kuukautisia, ei muuta. Rasvoittuu kyllä, mutta finnejä ei ole.
Eli jos asia todella vaivaa ja paljon, niin pistäisin sen e-pillerivaihtoehdon korvan taakse. Itse käytin ensin Yasmine-merkkisiä pillereitä, joista siirryin ehkäisylaastariin ja sen jälkeen renkaaseen. Itselläni on herkästi arpeutuva iho, nykyiset arvet on onneksi vielä varsin huomaamattomia, matalia ja niitä on vähän (+ tässä vuosien aikana ovat vaalentuneet, eli eivät senkään puolesta pahemmin näy), mutta vanhempieni naamoja katsomalla tiedän, mitä olisi käynyt jos olisi jäänyt hoitamatta. Eli vaikka akne joskus itsestään rauhottuisikin, niin se voi silti jättää ikuiset jäljet, jotka ei oo kivoja. Eli tänkin takia itse pitäisin ensisijasena hoitoa lähes keinolla millä hyvänsä. Toki jos asia ei itseä häiritse niin kovin, niin eihän siinä sitten mitään

_________________


02/2012 päättynyt painonseurantapäiväkirja: Kesäkilojen karkotus
02/2012 aloitettu liikuntapäiväkirja: Sentit jäävät salille

Heippa Marika ja kiitos vinkistä!

Toki häiritsee häntä kovasti, siksihän täällä siitäkin avauduin. Tiedän kyllä että hormonaalinen ehkäisy voisi auttaa, muttei vaan ole edes tullut mieleen sitä hänelle ehdottaa. Itse olen käyttänyt hormoneita koko ikäni eikä minulla ole niistä huonoja kokemuksia, mutta monillahan niistä on haittavaikutuksia.

Tässä samalla kysyin häneltä, mitä mieltä hän on ja hän tuntui olevan hyvinkin halukas kokeilemaan. Voihan ne lopettaa jos haittoja tulee eikä auta ihoon. Hän täyttää viikonloppuna 18 ja sanoin, että päätös on kokonaan hänen. Hän lähti juuri synttäribileisiin (ei omiinsa) ja vei omat karppimuffinsit mukanaan, kun pelkää, ettei siellä ole mitään syömistä hänelle. Hän on hyvin (minusta liiankin) ehdoton ruokavalionsa kanssa eikä syö yhtään sokeria eikä viljaa mutta silti iho ei nyt tule paremmaksi. Hän oikein huokaisi, että jos se auttaisi, niin ei sitten tarvitsi enää olla niin kauhean tarkka jokaisesta suupalasta.

Eilisestä A-Talkista. Hauskaa kun miehestä on kehittynyt melkein minuakin intomieleisempi karppi. Oikein hän innostui eilisestä ohjelmasta ja halusi tulla ohjelman jälkeen tänne foorumille katsomaan mitä siitä sanottiin. Hän paljasti myös, että kun aloitin karppaamisen vuonna 2004, hän oli todella kauhuissaan minun puolestani (hän ei sitä silloin minulle sanonut) ja alkoi itse syödä vielä vähärasvaisemmin kuin ennen (kompensoidakseen minun rasvansyöntiäni?) Mutta nyt ei enää tasapainoa löydy tästä perheestä, vaan vaaka on kallistunut rasvan puolelle!

Viikonloppuna tuli syötyä tytön synttärijuhlien takia epäkarpimmin ja paljon. Mutta eilen taas takaisin ruotuun. Tein isosta kaalista kaalilaatikkoa ja coleslawta. Eli eilinen ja tämä päivä mennään kaalilla. Hyvin riittoisaa, ehkä laatikkoa joutuu syömään vielä huomennakin vaikka meitä on kolme sen kimpussa? Mutta coleslawia ei koskaan ole tarpeeksi!

Talviaikaan siirtymisen takia meikäläinen herää joka aamu kuudelta, tuntia tavallista aikaisemmin, vaikka nukkumaanmeno on normaaliaikaan. Eli tiedossa on jonkin aikaa tunnin pitempiä päiviä! Ylimääräisen tunnin voi käyttää esimerkiksi täällä roikkumiseen?

Tämä viikko alkoi paremmin kuin sitten todellisuudessa meni. Paino hyppäsi taas tuohon 64 kiloon. Se taitaa nykyään olla se paino, johon tämä kroppa mieluiten hakeutuu. Taitaapi olla se painomuisti. Eli kun kroppa on ollut jossakin painossa pitkän aikaa, niin se yrittää säilyttää sitä painoa kaikin keinoin.

Haluaisin sen painomuistin kyllä muutaman kilon alemmas, 60-62 kg olisi hyvä. Se ei taida onnistua muuten kuin pitämällä se paino siellä pidemmän aikaa. Ja se vaatisi pidempää ja kurinalaisempaa makrojen tarkkailua, josta ei lipsuttaisi. Kuinkahan kauan painon pitäisi siellä olla, että siitä tulisi kehon "normaali" paino? Puoli vuottako, sillä nyt viimeiset 6 kuukautta paino on pysynyt tuossa 62-64 kilossa.

Eipä ole tullut tätä päivitettyä pitkään aikaan, kun mitään erityistä ei painon suhteen ole tapahtunut. Liikaa on ollut synttäreitä, isänpäivää ja ruotsinristeilyä, jotta painolla oli edes ollut mahdollisuutta mennä alas päin. Painorajakin tuli taas vastaan, joten viikonlopusta lähtien on taas tiukisteltu.

Eades-ketjusta lueskelin Snowgrousen käännöstä ylläpidosta ( viewtopic.php?f=41&t=56475&start=60 ) ja tajusin, että minun pitäisi hiukan antaa löysää itselleni ja hyväksyä, että ylläpitoni tulee luultavasti aina olemaan tasapainottelua, ei mitään tasaista ja mutkatonta tietä ole. Puoli vuotta on nyt ylläpitovaiheessa oltu eikä vielä ole löytänyt sitä sopivinta tapaa, olen vain painorajan tullessa vastaan vähentänyt hiilareita ja kaloreita. Ihanteenani olisi Eadesin mainitsema viikonloppusyöminen, jolloin viikolla olisi tiukempi linja ja viikonloppuisin vapaampi. Pystyisinköhän siihen jos tekisin selkeän päätöksen? Olisiko se liikaa tulella leikkimistä? Luultavasti kokeilen, en nyt vielä siihen ryhdy, täytyy saada ensin pari kiloa pois...

Paino tänään 64,8 kg.

Kiva kun palasit
Vaikkei painossa tapahtuiskaan, kiva kuulla sustakin

_________________
Päikky: http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=11&t=72076

Hei TeijaS! Innostaa taas kirjoitella, kun kokeiluja on menossa.

Kyllähän minä kokeilin sitä viikonloppusyömistä sittenkin... En koskaan malta odottaa mitään! Toisaalta yleensä kaikki tapahtuminen painottuu juuri viikonloppuun, eiköhän se ole melko luonnollista antaa itselleen löysää juurin silloin? Oikeastaan tämä on vain hienosäätöä keväällä kokeiltuun ja hyvin toimineeseen syklitykseen, jolloin pidin pari kolme niukkakalorista päivää viikossa, mutta silloin tosin olin ketoosissa koko ajan enkä viikonloppuisin syönyt normaalia enemmän.

Paino oli perjantaina laskenut jo 63,9 kiloon, mutta perjantai-iltana ja lauantaina annoin itse syödä mitä vain karppiruokaa. Perjantaina meni kinkkupiirakkaa, coleslawta ja mustikkamuffinseja, lauantaina paljon karppipizzaa. Laskin suunnilleen makrot: pe 39 HH, 2280 kcal ja la 35 HH, 1800 kcal. Molempina päivinä kalorit siis ylläpitokalorieni yli (jotain 1500-1600 kcal nykyisin), mutta hiilarit eivät nousseet tuon enempää. Nykyään hiilarit ovat keskimäärin 20-30, niillä en mene ketoosiin, mutten siihen enää nykyään pyrikään. Alle 30 auttaa jo pitämään sokerihimot kurissa.

Paino nousi 800 grammaa noiden kahden päivän syömisistä. Sunnuntaina sitten maltillisemmin porkkanaraastetta ja paistettua lohta ja paino laski 300 grammaa. Tällä viikolla sitten taas tiukistellaan ja katsotaan onko paino laskenut loppuviikkoon mennessä. Koska yritän päästä muutamasta kilosta eroon, perjantaina painon pitäisi olla alle viime perjantain luvun, muuten viikonloppusyömisistä ei voi tulla tapaa ainakaan vielä. (Mutta välttyykö siltä sittenkään vaikka kuinka yrittäisi, sillä ensi viikonloppunakin on tiedossa ulkona syömistä ja juomista... )

Paino laskenut mukavasti viikossa, viime perjantain lukemista -900 g. Eli viikonloppusyömisistä on toivottu hyvin, paino tänään 63,1 kg.

Kokeilin tällä viikolla myös sellaista juttua, että jätin lounaan (minulla se on oikeastaan ollut jonkinlainen välipala) väliin, koska se on varmaan melko turha minulla, koska istun persuksillani koko päivän eikä migreenikään tunnu nykyisin laukeavan nälästä. Eli aamulla syön kerma-turkkilaista 7-8 aikaan, seuraavan kerran noin 7 tunnin kuluttua päivällinen. On toiminut hyvin, en ole kuollut nälkään ja vihreän teen latkiminen siirtää nälkää mukavasti. Illalla syön toisen kerran 8-9 aikaan. Kaloreita tulee varmaan enemmän kuin normaalisti yrittäessäni pudottaa painoa, mutta ehkä tuo pidempi jakso ilman ruokaa polttaa rasvaa tehokkaammin? Hiilaritkin ovat nousseet yli 30 muutamana päivänä.

Tykkään myös siitä, että voin syödä enemmän ja vatsani täyteen molemmilla ruokailukerroilla. Toivottavasti tästä tulee tapa. Tosin jo tänään poikkeus: munia lounaaksi, kun päivällinen tulee olemaan vasta viideltä ja 9 tunnin syömättömyys tuntui liian pitkälle ajalle. Täytyy mukauttaa tätä myös muun perheen ateriarytmin mukaan, joka on siis myös epäsäännöllinen, meillä ei ole tiettyä kellonaikaa vaan päivällisaika riippuu usein siitä milloin viimeinen perheenjäsen tulee kotiin.

Viikonloppuna kaikki taas menee sekaisin, mutta ensi viikolla paino hilataan taas alaspäin!

Mun tekis kans mieli pitää jonki sorttinen karkkipäivä

_________________
Päikky: http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=11&t=72076

TeijaS, mistäs tiesit, että makeanhimo jyllää täälläkin? Joko kyse on kuunkierrosta tai hiilareita on tullut liikaa viime päivinä. Eilen illalla 4 palaa Lindtin 86 % suklaata ja 1 kpl Atkins Endulge Crispy Milk Chocolate. Atkinsin patukoita oli ilmestynyt meidän lähikauppaan, joten pakkohan oli ostaa!

Kuinka yksi ulkona syöminen voikin pilata niin paljon? Lauantai-illalla oltiin ulkona syömässä, ranskalaisiakin meni ja suklaajälkiruokakin ja light-siideriä. Hiilarit ja kalorit pomppasivat pilviin. Mutta se oli vain yksi ateria! Haloo! Paino nousi melkein kilon eikä sunnuntain vähäisempi syöminen laskenut sitä mihinkään tänäänkään. Eli kaikki viime viikolla pudotettu paino tuli noin vain takaisin. Onkohan hiilareilla kerätyistä kaloreista vaikeampi päästä eroon kuin vähähiilarisista kaloreista?

Paino siis taas 64 kg!

Voi olla...
Mulla kans menossa kyllä jonkulainen masennus painon suhteen..argh..

_________________
Päikky: http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=11&t=72076

Itse asiassa tämä tuntuu kuitenkin toimivan, vaikka alkuviikolla ei siltä tuntunutkaan.
Viime perjantaina paino 63,1 kg, nousi viikonloppusyömisistä 64 kiloon muutamaksi päiväksi, mutta tänään aamulla 62,6. Eli saldo kuitenkin puoli kiloa miinusta! Alan päästä jo kesän lukemiin.

Kalorien keskiarvo 1406 kcal, mutta hiilareiden keskiarvo 48, mikä on mulle aikamoinen määrä, mutta nousu johtui yhdestä ainoasta ateriasta. Jatketaan siis näin... eli viikolla syön vähemmän ja viikonloppuisin enemmän. Tänä viikonloppuna täytyisi kuitenkin pysyä kohtuudessa, sillä ensi viikolla on extratapahtumia sekä maanantaina että tiistaina, joten jotain täytyy säästää niihin päiviin.

Pitkästä aikaa taas täällä... Paino on jämähtänyt 63 kiloon, eikä se siitä nyt laske kun joulukin on tulossa, päinvastoin, toivottavasti ei nouse mihinkään ennätyslukemiin. Pääsen todella helpolla tänä jouluna, en osta/tee mitään jouluruokaa, kun ollaan muualla syömässä sekä jouluaattona että -päivänä. Tapanina sitten syödään kotona jotain ihan muuta. Enkä sitten mieti hiilareita enkä kaloreita näinä muutamana päivänä. Joulun jälkeen tai viimeistään vuoden alussa on sitten taas aika ryhdistäytyä. Hyvää joulua kaikille.

Joulu tuli ja meni, hyvin menikin! Aattona ja päivänä söin mitä mieli teki, kun muut kerran tarjosivat, mutta tapanina taas ruotuun. Sen jälkeen paino on laskenut tasaisesti, tänä aamuna 61,8 mikä on vain 100 g enemmän kuin karppiaikojen ennätys viime kesänä, BMI on 21,4. Enkä ole edes laskenut mitään makroja! En ole ollut tässä kunnossa sitten 80-luvun, sillä vihkisormuksetkaan eivät enää pysy sormessa. Miehellä taas paisuneen nivelen takia sormus ei enää mene, joten me molemmat leikitään sitten olevamme naimattomia!

Vähän aikaa saan taas nauttia näistä lukemista, mutta muutaman viikon päästä oleva lomareissu tuo taas takapakkia. Mutta ei se haittaa, nyt 7 kuukauden ylläpidon jälkeen tiedän jo pystyväni palamaan ruotuun matkojenkin jälkeen.

Yhden asian huomasin jouluna: sokeriaddiktius ei ole mihinkään hävinnyt. Kahvipöydässä ajattelin maistaa tortun, mutta kun yhden oli ottanut, piti maistaa myös kaikkea muuta tarjolla olevaa. Minulle näyttää olevan helpompaa kokonaan kieltäytyä ensimmäisestäkin palasta, niin ei tule annettua pirulle pikkusormea!

Viime kirjoituksen jälkeen oli vähän eikun paljonkin ongelmia vatsan kanssa. Sama juttu kuin viime vuonna samaan aikaan. En tiedä syytä, liika D-vitamiini? Joka tapauksessa kaikki lisäravinteet ja vitamiinit pysyvät nyt kaapissa. Mutta jotain positiivista sekin toi tullessaan: älysin alkaa syödä banaania ja muuta resistenttiä tärkkelystä. Eli ruokavalioon tuli mukaan banaani, raa'at kaurahiutaleet ja kylmä pasta. Papuja tai kylmää keitettyä perunaa en ole vielä ehtinyt kokeilemaan.

Ainakin näin ylläpidossa tulokset ovat olleet ihmeelliset: paino pysyy samana koko ajan, alle 63 kiloa, vaikka ajoittain syön enemmän kuin ennen, jolloin paino vaihteli todella paljon. Resistentti tärkkelys ilmeisesti myös täyttää todella hyvin, sillä pitkään aikaan en ole tuntenut itseäni jatkuvasti näin kylläiseksi. Myöskään mitään hiilarihimoja ei ole esiintynyt.

Lempparina on raejuusto-banaani-kaurahiutale-sotku, joka on hyvinkin koukuttavaa ja tulee syötyä päivittäin. Kylmästä pastaan olen sekoittanut kinkkurouhetta ja turkkilaista, sitäkin tulee syötyä iso kulhollinen silloin tällöin.

Eli resistentin tärkkelyksen nimeen vannotaan nyt! Matkalle kohta lähdössä, yritän siellä myöskin löytää näitä aineita, josko paino pysyisi siten jotenkin kurissa.

Pitkästa aikaa taas täällä foorumilla! Alkuvuosi on ollut melko kiireinen, ensin lomailua Karibialla ja sitten Ruotsin puolella muutama viikko. Naapurimaassa kalustettiin kämppää, jossa tulemme jatkossa viettämään aikaa silloin tällöin. Eli sellaista edestakaisin matkustelua maiden välillä tulee olemaan paljon.

Hiukkasen ehdin tutustumaan jo ruotsalaisten ruokakauppojen tarjontaan. Perusjuttuja on tarjolla mukavasti lähikaupassakin (Coop), mutta mantelijauhoja sain kyllä metsästää. Yhdestä ICA:sta löysin sitten ison pussin mantelijauhoja ja sukrinia sekä tomusokerina että tavallisena. ICA:lla oli myös oman merkkistä Stevia Strötä, joka on erytritolin ja stevian sekoitus. Luulin myös löytäneeni kookosjauhoja, mutta kotiin tultuani huomasin matkaan tarttuneen kikhernejauhoja. Täytyy ensi kerralla tarkistaa oliko siellä edes kookosjauhoja...

Paino on noussut näiden matkojen takia, kun en ole ollut kovin tarkka syömisistäni. Nyt on alkaa taas rauhallisempi jakso kotiympäristössä, joten toivottavasti saan sen nyt alaspäin. Toisaalta tyttö on nyt kotona kaiket päivät lukiessaan kirjoituksiin ja haluaa tehdä kaikki ruoat (ihanaa! ). Hän on kyllä tosikarppi, mutta hän kun kokeilee kaikenlaista hyvää ja minun pitäisi kuitenkin vahtia kaloreitakin...