Marian kirjoitti:
^En kyllä tarkottanu siis "suuria" hh-määriä siis sillä etteikö vois rajoittaa vaan ihan sitä,että joka tapauksessa ihminen tarvitsee sen verran hedelmiä/vihanneksia/marjoja että sais tarpeellisen c-vitamiinimäärän ja toki,saahan sen purkista mutta eikö se ois helpompi (ja parempi) ottaa oikeista lähteistä? Kysyn ihan vaan mielenkiinnosta koska sulla on niin selkee kanta tohon nollahiilari linjaan ja ite taas otan lisäCeetä vaan kun on tarvis
Varsinkin jos jatkaa pitkään nollahiilari tai hyvin minimihiilarilinjalla niin ootko ite kokenu mitään haittoja tai pelkäätkö saavasi jossain vaiheessa haittoja siitä? Jokaisella meistä on oma tyyli eikä mun mielestä siinä oo mitään vikaa mutta mieluusti kuulen vaihtoehtosia tapoja karpata ja toimia!Ja kuten sanoin,sulla on tyyli toiminu,aplodit sille,mietin vaan että riittääkö pelkkä purkkivitamiini
C-vitamiini jota VAIN otan purkista riittää, se on yksinkertainen vitamiini "tehdä". en kyllä sitäkään käytä jos käytän keltaista paprikaa. ilman muuta on parasta ottaa C ( ja muutkin) luonnon lähtestä (1/2 keltaista paprikaa riittää päiväksi C-vit.) ja niin otan minäkin, mutta NYT on tiukempi HH vaihe menossa niin en sitäkään ota. kun painoni saan "normaaliksi" paprikakin tulee mukaan.
kysyt onko minimi hh haittoja, ei mitään ei siis mitään. ainoastaan hyötyjä. niinkuin kerroin minulla on kokemuksia näistä eri hh määristä. alhaisilla hh, suoraan ja heti vaikuttava ja näkyvä on verenpaineen lasku. muita pitemmällä aika viivellä tulevia hyötyjä on todella paljon.
hh on pelkkä sokeri ei siis mitään ravinto aineita ei MITÄÄN, pelkkää polttoainetta. ei ole siis mitään pelkoa elää vähillä hh ( 0-20 g/vrk)
Pappa kirjoitti:
Glukoosin tuotanto elimistössä on varmistettu erinomaisen hyvin. Terveellä ihmisellä veren glukoosin riittävyys on aivan peruselintoimintojen turvaamiseksi yksi parhaiten varmistettuja. Ihminen kestää ravinnotta jopa kuukausia kunhan saa vettä. Glukoositasosta primääristi huolehtii kaksi hormonia, insuliini ja glukagoni. Insuliini huolehtii glukoosin poistosta ja glukagoni sen lisäämisestä. (toki insuliini huolehtii sen tasonsäädöstä silloin kun sitä "tulvii" elimistöön ulkopuolelta tarvetta enemmän joka lienee useilla se normaalitila nykymaailmassa. )
Paaston (tai lähes hiilarittoman) alkaessa toki ensin käytetään maksan glykogeenivaroja (voisi nimittää vaikka varastosokeriksi, lihaksilla oma varastonsa ja maksalla omansa verensokerinpuskurivarastona) verensokerin ylläpitoon. Perusaineenvaihdunnalla (levossa, esim nukkuessa yms) se riittää tyypillisesti 12 - 18 tuntia, jossa tietenkin on yksilöllistä vaihtelua runsaasti. Tavallisen keskikokosen ihmisen glykogeenivarannot maksassa ovat noin luokkaa 70g. Tuosta Glycogenolyysi muntaa glykogeenivarat (varastomuoto glukoosille) maksasta veren glukoosiksi jos se uhkaa laskea.
Glukoneogeneesi (tapahtuu siis solun sisällä joten puuhastelijoita on aika paljon) alkaa valmistaa glukoosia tarvittaessa (mm maksassa ja munuaisissa). Tämä prosessi on yksi elimistön aivan perustoimintoja joka on jokseenkin jokaisella ihmisellä käytössä vähän väliä aivan normaalistikin.
Lipolyysin seurauksena (triglyseridien purku vapaiksi rasvahapoiksi ja glyseroliksi) vapautuu glyserolia josta glukoneogeneesi tekee helposti glukoosia (varastorasvan glyserolirungon osuus sen energiasisällöstä on noin 5%). Glukoneogeneesi voi käyttää myös lihasten aikaansaamaa maitohappoa glukoosin lähtöaineena. Aminohapot (proteiinista) kelpaavat glukoneogeneesille oikein hyvin glukoosin tuotantoon. Ja tätähän on käytössä yllin kyllin proteiinirikkalla ruokavaliolla.
Pääsignalointi verensokerin tuottamiseksi:
Kun verensokeri laskee alkaa insuliinitaso laskea (haiman lh beetta solut vähentävät eritystä) ja varastointi lopetetaan ja rasvavarastojen purkuovien takalukot avataan ja glukagonitaso alkaa nousta (haiman lh alfa solut alkavat erittää lisää ja toimii käänteisesti insuliiniin nähden... siksi sen nimikin on jossain "anti-insulin").
Lipolyysi hajottaa varastotriglyjä rasvahapoiksi ja glyseroliksi.
Glukagoni käynnistää Glycogenolyysin (Glycogen --> glukoosi).
Glukagoni käynnistää elimistön sokerituotannon glykoneogeneesillä muista kuin hiilihydraattilähteistä. Säätöihin osallistuu lukuisa joukko muitakin signaaleja insuliini-glukagoni parin lisäksi, mm kortisoli ym lukuisa joukko.
Ketogeenisella ruokavaliolla oltaessa glukoosin tarve pienenee koska osa rasvahapoista muuntuu ketoaineiksi joita mm aivot voivat käyttää jopa 75% energiatarpeestaan glukoosin sijasta pidempään sopeuduttuaan ja lyhyelläkin (muutama vrk - 5vko) sopeutumisella 35 - 65% kokonaisenergiatarpeestaan. Myös useat lihakset voivat käyttää ketoaineita, mukaanlukien sydän ja munuaiset.
Lihakset voivat käyttää energiaksi suoraan rasvahappoja glykogeenin ohella/sijasta. Kokonaisuudessaan siis glukoosin tarve vähenee merkittävästi sopeuduttaessa ketoosiin. Loppujen lopuksi ainoa elin joka välttämättä tarvii glukoosia on aivot, sen jäljelle jäävän 25 - 35% energiatarpeestaan ne tarvitsevat glukoosina.
Yksinkertaisesti:
Glukoosintarpeesta huolehtii aina tarvittaessa glukoneogeneesi joka voi glukoosintuotantoon käyttää lihastyön seurauksena syntynyttä maitohappoa, aminohappoja sekä triglyseridien purkamisessa jäänyttä sen runko-osaa glyserolia.
Ketogeenisellä ruokavaliolla (ja paastossa) glukoosintarve vähenee, aivot siirtyvät käyttämään rasvahapoista muodostettavia ketoaineita pääasiallisena energialähteenään samoin ketoaineita voi muutkin elimet käyttää, kuten sydän ja munuaiset. Lihakset käyttävät rasvahappoja suoraan. Mikään muu elin ei loppujen lopuksi tarvitse glukoosia kuin aivot, sopeuduttuaan kuitenkin vähintään noin 20 - 25% energiatarpeestaan.
Jos varastorasvoja siis puretaan reipasta tahtia voimakkaassa ketogeenisessa laihdutuksessa voi pelkästään laardikudoksesta purettujen triglyseridien glyserolista saatava glukoosi riittää merkittäväksi lähteeksi, jopa joskus kokonaankin (aivojen energiatarve vaihtelee hyvin laajoissa rajoissa), aivojen siihen energiatarpeeseen jota ei voi ketoaineilla kattaa. Lisää tulee ravinnon rasvoista sekä proteiinista. Aivot eivät voi terveellä joutua glukoosipulaan! Jopa pitkäaikaisessa ravinnotta olossa joka päätyy lopulta ravinnon puutteen johdosta kuolemaan ei syynä viimehetkilläkään yleensä ole glukoosipula. Eli veren glukoosi pidetään loppuun asti vaikka kakki rasva ja kudosproteiini olisi käytetty pahoihin kudosrappeumiin saakka jotka sitten aiheuttavatkin lopun, jollei sitä jokin muu seikka ole ennen sitä aikaansaanut.
Jos hiilihydraatin saanti olisi välttämätöntä ei täyspaastoa ihminen kestäisi millään tavoin useita viikkoja, jopa kuukausia. Glukoosi ja glykogeeni piisaa vain enintään vuorokauden kaksi jos vaikka olisi tajuton jolloin kulutus on minimaalista. Peruselintoiminnot sen nappasee siis lyhyessä ajassa. Kaikki yli vuorokauden parin paastot edellyttävät aina elimistön oman glukoosituotannon käynnistymistä usein jo paljon ennen vuorokauden umpeutumista.
lähde:
http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?p=35326vihannekset (niinkuin muutkin proteiinit rasvat omegat lisäaineet) on täällä foorumillakin keskusteltu "suuressa vihannes" topikissa. ja todettu täälläkin että ilmankin niitä toimeen tulee ja voi hyvin. se on vain mainoksen uhrina olemista "syö puolikiloa päivässä". asiasta on jopa toisenlaista (päin vastaista) tutkimusta tulosta (linkit löytyy myös sivultani)
"Oulun yliopiston tutkimus arvostetussa tiedelehdessä. Ravitsemus- ja lääketieteessä on "pallo hukassa" , kun terveellisenä pidetty ruokavalio lisääkin sydänsairauksien vaaraa. Uusi tutkimus havistaa Harvardin yliopiston parin vuoden takaista raporttia.
Viime vuosina on suositeltu kaikille vähärasvaista ruokavaliota, mutta sen terveellisyys on asetettu kyseenalaiseksi jo monissa uusissa tutkimuksissa. Harvardin yliopisto vaatii epätieteellisen ravintopyramidin uusimista. Nyt Oulun yliopisto ja Kansanterveyslaitos heittävät vettä myllyyn: Vähärasvainen ja runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio tuottaakin vaarallista hapettunutta LDL-kolesterolia.
On hämmästyttävää, ettei nyt julkaistua tutkimusta ollut tehty ennen kuin nykyiset ravintosuositukset saatettiin voimaan. Tämän raportin ja tuoreen Harvardin tutkimuksen antamien tietojen valossa ne ovat ihan "pielessä" – ne lisäävät sydäntautien riskiä. Sen lisäksi mitä nyt on julkaistu, tiedetään nyt, että vähärasvainen ruoka ei suinkaan laihduta, vaan lihottaa.
Rasvoilla pelottelu on ollut ilmeisesti suuri karhunpalvelus kansanterveydelle.
" lähde:
http://www.biovita.fi/suomi/uutiset_tiedotteet/190304_01.html"Oulun yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen havaintoja, joiden mukaan vähärasvainen ja paljon (700 g/vrk) kasviksia sisältävä ruokavalio lisää hapettunutta LDL-kolesterolia ja vähentää hyvää HDL-kolesterolia. Tällaiset muutokset ahtauttavat tunnetusti verisuonia. Syynä hapetukseen voi olla kasvisten hapettuneessa muodossa ollut C-vitamiini" Lähde:
http://www.biovita.fi/suomi/uutiset_tiedotteet/050504_01.htmlmitä tulee tähän nolla hh linjaa, ei se minun keksintö ole. tästä on kirjoja ja netissäkin on juttua. alla linkki jossa lisää lähde linkkejä
http://lieksa.pp.fi/vhh/paino.htm#zero_________________
Mukana ollut yli 19 vuotta.Minun ennen ja jälkeen kuvat.HH on aika vähissä, keltuaista, lihaa, kalaa. Olen öljytön ja en syö viljaa, pähkinöitä, hedelmiä ja vihanneksia. C:tä otan vielä purkista.
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
Kova meno sulla kyllä ja hyvä itsekuri,harva jaksaa noin!
