Aloitin nyt karppielämän toisen kerran. Ensimmäinen aloitus oli 22.3.2011 ja siitä ja sen syistä voi niin halutessaan lukea
tästä. Silloin jaksoin seitsemisen kuukautta. Paino tippui kolmessa kuukaudessa 12 kg (139->127) ja sitten pysähtyi vaikka ruokavaliossa ei mutun mukaan tapahtunut muutosta. Tuossa kuitenkin aloitin rytmihäiriölääkityksen ja ehkä se vaikutti. Karppauksen aloittaminen keväällä 2011 oli suorastaan maagista aikaa. Jätin siis pois viljatuotteet, perunan, riisin, sokerin yms. Ensimmäisen viikon jälkeen oli aivan zen –fiilis. Ikänsä oireillut vatsa rauhoittui käytännössä kokonaan ja muutenkin tuntui, ettei mikään voi tätä horjuttaa. Muistan kun eräs sukulainen sanoi, että sinähän olet aivan eri ihminen kun olet noin rauhallinen. Siltä se myös itsestäni tuntui ja tämä siis vain reilu viikko aloituksen jälkeen. Noin kahden viikon jälkeen polttopuusavotassa tuli rintaan tosi raskas tunne rasituksessa, tuntui, ettei jaksa edes hengittää. Säikähdin ihan jonkin verran. Tämä oli aivan uusi kokemus ja mietin vakavasti onko karppaus sittenkään minun juttu. Vatsa oli kuitenkin niin rauhallinen ja muuten hyvä olo sekä painokin tippui, joten päätin jatkaa. Pitkin kevättä tuli sitten tilanteita, joissa rasituksessa rintaan tuli raskas tunne. Ei siis kipua, mutta tuntui vain, että hengittäminenkin vaati ponnisteluja. Pistin sen huonon kunnon ja vähien hiilareiden piikkiin. Laskin summittaisesti hiilarimääriä ja uskoisin niiden olleen ensimmäiset pari kuukautta 10-40 g/pvä. Kolmen kuukauden jälkeen terveystarkastuksen yhteydessä otetun sydänfilmin perusteella jouduin suoraan keskussairaalaan kun syke oli aivan mahdottomissa lukemissa eikä suostunut laskemaan. Siellä minulla todettiin sekä flimmeri että flutteri. Jouduin syömään kourallisen lääkkeitä päivässä, jotta rytmit ja sykkeet pysyivät aisoissa. Reilu kuukausi tästä pääsin flimmeriablaatioon ja operaation kontrollikäynnin yhteydessä pari kuukautta myöhemmin pääsin eroon 80% lääkkeistä. Rytmihäiriötuntemuksia oli jo ainakin pari vuotta ennen kuin ne sairaalassa todettiin, mutta olen kyllä miettinyt karppauksen vaikutusta siihen, että joutui ihan sydänoperaatioon asti. Saattoivathan ne sattumalta ajoittua noin, mutta sellainen kutina jäi, että jokin yhteys niillä voisi olla – tai sitten ei. Olo muuten oli kuitenkin niin hyvä, että rytmihäiriöistä huolimatta jatkoin aina vain. Enkä edes näin jälkikäteen pidä sitä virheenä. No, se siitä.
Marraskuussa linja alkoi vähän joustaa ja aloin syödä maltillisesti karkkeja, mutta viljoista, perunasta ja riisistä pysyin edelleen erossa. Yhtenä osasyynä hiilarihimojen heräämiseen näkisin kaamoksen alkamisen. Marras-tammikuu on aina ollut minulle hankalaa aikaa ja nykyvuosina yhä enenevässä määrin. Tämä yhdistettynä lohtusyömiseen teki hiilareista vastustamattomia. Joulun alla aloin sairastella ja uuden vuoden jälkeen en enää viitsinyt kiinnittää sen kummemmin huomiota syömisiini. Karppaus loppui silloin kokonaan. Söin kyllä periaatteessa karppiruokia, mutta siihen kylkeen vetelin surutta jäätelöä, karkkeja, sipsejä, sokerittomia limsoja ja jopa viljatuotteita keksien, patongin ja pullien muodossa. Olo olikin sitten sen mukainen ja painokin luonnollisesti lähti nousuun. En tuolloinkaan punninnut itseäni, mutta hiljalleen vyötä joutui löysäämään. Tällä ruokavaliolla mentiin aina 2012 elokuuhun saakka.
Olen käytännössä sairastellut koko vuoden 2012 eikä tilanne vieläkään ole kehuttava. Elokuun lopulla olin painon suhteen melko samassa tilanteessa kuin 2011 maaliskuussa; mitkään housut ei enää tahtoneet sopia jalkaan. Vaa’alla en käynyt, mutta 140 kg ei voinut taaskaan olla kovin kaukana. Silloin arvelin, jotta ei tämä elämä taida ainakaan hiilareita mättämällä paremmaksi muuttua kun se ei vielä ole sitä tehnyt. Syyskuussa palasin karppieväisiin. Tosin välillä olin vain nippa nappa hyväkarppi ja sitten taas vedin alle 20 g/pvä hiilareilla sekä kaikkea tältä väliltä. Kaloreita en sen kummemmin laskenut ja vähän fiiliksen mukaan mentiin. En vielä ymmärtänyt aspartaamin haitallisuutta ja Sprite Zeroa meni varmaan viitisen litraa viikossa. Sallin itselleni myös kerran viikkoon tai kahteen reilun mässyttelypäivän jolloin ei makroja tai kaloreita laskettu. Viljojen jättäminen pois oli todennäköisesti se mikä hieman paransi oloa, mutta paino ei hirveitä tippunut, joskin pientä turvotuksen laskua ja kiinteytymistä olin havaitsevinani.
Lokakuun lopulla aloin miettiä omaa tilannettani kokonaisuudessaan. En voinut hyvin, en ollenkaan. Meneillään ylivoimaisesti koko elämäni raskain vuosi; sairastelu jatkuu edelleen eikä paluuta edes viime syksyn kaltaiseen terveystilanteeseen enää ole. Taaksepäin katsomalla vaeltelu varjojen mailla vain jatkuu, joten nyt on tehtävä jotain eri tavalla kuin ennen ja yritettävä katsoa tulevaisuuteen sekä ennen kaikkea pyrittävä näkemään siellä jossain edes pieni valonpilkahdus.
Tavoitteena on siis muutos ja sitä kautta tavoitella parempaa oloa. Kuluvana vuotena en ole harrastanut liikuntaa kuin keskimäärin noin kaksi kertaa kuukaudessa, mikä on jopa minun mittapuulla äärimmäisen vähän. Liikuntaa on lisättävä. Ei luulisi noista määristä olevan hankalaa. Toisena muutoskohteena näen painonpudottamisen sekä siihen liityen karppauksen ja sitä kautta kevyemmän ja energisemmän olon. Jos saisi edes osan takaisin siitä 2011 kevään zen –fiiliksestä. Auttaisi kestämään vastoinkäymisiä huomattavasti paremmin sekä hyväksymään sairaudet osana elämää - ainakin ne mistä ei enää pääse eroon. Onko painonpudotus sitten se tekijä millä se parempi olo mahdollisesti saavutetaan? En tiedä, toivottavasti, mutta ainakaan siitä ei luulisi haittaa olevan ja tämä kortti on nyt katsottava. Taatusti hyötyä on ainakin hyvää vauhtia kehittyvän kakkostyypin diabeteksen kanssa elämisessä. Ehkä toi sydänkin saattaisi tykätä. Ei ne rytmit sillä parane, mutta sukurasitusta muihin sydänsairauksiin on ihan riittämiin.
Näillä ajatuksilla hommasin ensimmäisen oman henkilö- ja keittiövaa’an. Lisäksi kaivoin verenpainemittarin kaapin kätköistä ja Arin innoittamana laitoin verensokerimittarin tilaukseen. Väsäsin Exceliin taulukon mihin kirjaan päivittäin painon, syömiset kaloreineen ja makroineen, liikuntasuoritukset ja tuntemukset sekä vaihtelevasti verenpaine- ja verensokerilukemia.
Mitä tehdään toisin v2.1 aloituksessa?
-merkataan kaikki syömiset ylös; ei jää tilaa itsepetokselle tai epätietoisuudelle ruuan suhteen
-punnitaan ukon paino joka päivä nyt kun se oman vaa’an myötä on mahdollista; saa kerättyä dataa painon kehittymisestä ja siitä sitten myöhemmin voi tutkia korrelaatiota liikuntaan ja ravintoon
-usko kaloriteoriaan on sataprosenttinen; no, aina ollut, mutta viimeksi uskoin, ettei kaloreita tarvitse laske, nyt tiedän sen kohdaltani tarpeelliseksi
-verensokeri ja insuliinitasot on saatava kuriin, jotta laihtuminen olisi mahdollista ja edelleen muiden vaurioiden välttämiseksi; tähän liittyen olen lopettanut aspartaamin (Sprite Zero) ja rajoitan proteiinin saantia (tavoitteena alle 135 g/pvä)
-osa ravinteista otetaan purkista, kun en kaikkea usko suppeasta ruokavaliostani saavani
Taival muutoksen tiellä alkoi 30.10.2012. Mitat 188 cm ja 135,1 kg.
Oman motivaation tukemiseksi postailen tähän päiväkirjaan ajatuksia, tuntemuksia ja kylmiä numeroita projektin etenemisestä. Pyrin viikoittain laittamaan painon, viikon keskiarvokalorit, keskiarvot makroista, mahdolliset liikuntasuoritukset ja mitä nyt mieleen sattuu juolahtamaan. Kaikki kommentit, ideat, ajatukset ja ehdotukset ovat tervetulleita.
Karppieväitten lisäksi otan purkista kalsiumia, magnesiumia, omega-3:a, sinkkiä, D3:a ja valkosipuliöljykapseleita. Aminoja on hankittuna, mutta niitä en ole vielä aloittanut.
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
, mutta 
Kiva, jos teksti on luettavaa.
Ja vieläkin suklaanhimo on aivan valtava. Eikä tämä univaje varmaan helpota tilannetta yhtään. No, onneksi kauppa ei aukea vielä toviin... Harkitsin jo koko mainoskirjen peruuttamista, mutta aina siellä joskus on ihan hyviä tarjouksia ja hyviäkin ideoita tuota lukiessa joskus saa. Lehtiä kun en lue ja postiluukussa on kielto mainosten jakamiselle niin menisi monta hyvää tarjousta ohi ilman sähköpostimainoksia. Kaikella on aina puolensa - ja vastapuoli myös.
