No niin, rakennetaanpa nyt sitten tännekin oma pesäkolo! Aloittelin parin lauseen päiväkirjaa jo senttien puolella, mutta enhän minä niin hiljaista tyttöä osaa olla. Kirjoitan ryöppyilevästi, joten on ollut vähän pallo hukassa, minnekäs tänne voisi ehkä kenties mahdollisesti luoda päiväkirjan, johon voisi raapustaa sekä liikunnoista, senteistä, painoista että yleisajatuksista. Vilkuilin jo tuota hieman ylempää aluetta, mutta eiköhän tämä ole se oikea. Jotenkin hankala ajatuskin, että pitäisi ravata ympäri foorumia jaarittelemassa eri asioista.
Tietenkin kätevää, että esim. sentit löytyvät koottuina yhdestä ketjusta, mutta mutta. Haluan pälpättää aiheesta ja varsinkin sen vierestä ihan vapaasti!Kuitenkin painohistoriastani sen verran, että olen n. 164-senttinen naisolento ja painoin huhtikuun puolivälissä 2009 n. 73,5 kg, joten lähtö-BMI:nä voi pitää lukemaa 27,3. Parhaimmillani olen tainnut olla 75kg, muistelisin.
Törmäsin kuitenkin Kiloklubiin, liityin, laitoin elämäntavat aivan uusiksi ja kas vain, kesäkuun puolivälissä painoin 64,9 kg. Sitten olinkin kolme viikkoa Ranskassa kielikurssilla, palasin Suomeen ja olin lihonut jopa 200g. Hui kauhistus kyllä. 
Siitä kuitenkin jatkettiin hiljalleen alemmas ja saatiin paino vakiinnutettua sinne välille 62-63 kg. Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä, joten karppilinjalle lähdettiin varsinaisesti tuossa maaliskuun tienoilla. Varsinaisesti laihduttaessani olin jo karsinut riisin pois ja vähentänyt leipää (pastaa tai perunaa en ole oikein koskaan oppinut syömään), millä oli jo päästy tilanteeseen hh 150 g/pv. Karppaukseen siirtyessäni ajattelin ensin, että semmoinen satanen voisi olla hyvä raja. Sitten se oli äkkiä 80 g. Sitten 60 g. Oikeastaan 50 grammaa olisi tosi hyvä! No, nyt tulee 15-45 g ja tämä saa nyt luvan olla se haitari, ettei ihan Atkinsille jouduta. Hiilarilukemia seuraan edelleen Kiloklubin ruokapäiväkirjalla, joka on minulle se tuttu ja turvallinen vaihtoehto. Ruokakulmaa en ole ymmärtänyt lainkaan, kun sitä olen vilkuillut (mikä ihmeen hakukenttä se sellainen on, ettei missään ole mitään Hae!-nappia eikä mokoma reagoi Enteriinkään?), joten pidän nyt pesää kahdessa paikassa - vieläpä samalla päiväkirjanimillä ja nimimerkillä! Ticker on sentään eri. En muuten varmaan koskaan totu näihin pallopäähymiöihin... Aika veikeitä siitä huolimatta.Viime lauantaina ennen tätä viimeisintä hh-vaihetta paino oli 61,8 kg, mikä oli +900 g sitä edeltävän lauantain tilanteeseen. Kun vedin la-to tiukalla hh-linjalla ja siihen päälle 1800 kalorin verran tavaraa (120-160 g rasvaa), niin oho, 59,7 kg!! Jos paino ei nyt pompsahda, vietän 18-vuotissynttäreitäni ennen kesäkuun puoliväliä ensimmäistä kertaa eläessäni viitosella alkavassa painossa. Tai siis en ole koskaan aiemmin nähnyt viitosta vaa'alla ensimmäisenä numerona, kun nelosluokallakin olin jotain 65-kiloinen. Neuvolakortti tosin sanoo, että olen painanut myös 23 kiloa, samoin 14. Tavoitteena on kuitenkin nyt 55 kg (BMI 20,3), ja sekin on vain siinä mielessä, että jokin painotavoite pitää olla, jotta jaksaisin koettaa saada reisiä pienemmäksi. Reisieni sielunelämästä kuitenkin enemmän senttikirjassani Senttinääri korjaa reisille mennyttä tilannettaan.
// Tässä on vielä painokäyräni ajalta 4/2010 - 1/2011.
Laihdutusmekanismeina ovat runsas syöminen ja kerran viikossa sulkapallo, joka tosin saattaa tipahtaa ensi vuonna kalenteristani. Lisäksi meillä on neljä koiraa, lancashire heelereitä, jotka jakautuvat 50-60 minun ja äitini välillä. Uusin tulokas saapui juuri tuossa maanantaina, ja pikkuherrasta olisi tarkoitus tulla toinen personal trainerini.
Kovin kummoisia lenkkejä 3kk-vanhan pennun kanssa ei voi tehdä, vaikka herra kuvittelee selvästi olevansa jokin ihmeen Forrest Gump, mutta onneksi on tuo elokuussa 3v täyttävä neitikin, joka on sen verran pullukassa kunnossa (liikaa myyrästystä), että siitä nyt ainakin saa lenkkiseuraa. Onkohan koirille olemassa karppausdieettiä, kun täällä foorumilla on ollut puhetta ainakin vauvojen karppaamisesta..? Marsan omatoimikarppaus myyrillä kun ei oikein toimi.
Sellaistakin kun on nähty. Usein.
Tarkoitus oli syödä vielä kylmäsavulohta, mutta olo tulikin jo niin kylläiseksi, että tämä ahtaaja on nyt tilapäislakossa. Seuraavaksi vuorossa tämän päivän ruokasuunnittelut KK:ssa. Ei ainakaan pitäisi olla vaikeaa saada hiilarit pidettyä hyvällä tasolla, kun ruokalistalle on tosiaan kuulunut tasan suolapähkinöitä, partaäijää ja 35-prosenttista kermaa (joka on luvattoman herkullista 
). Partaäijästä muuten sellainen huomio, että kun kokeeksi maistoin sitä tänään ihan puhtaana, niin olisin voinut syödä sitä myös ilman kermaa! Ensimmäisellä maistokerralla ja parilla seuraavallakin herra oli selvästi liian hapanta seuraa makuaistilleni, mutta nyt alamme olla hiljalleen ihan hyvissä väleissä.
Herraa ei ole koulutettu yhtään mitenkään ja on muutenkin täällä vasta viidettä päivää, mutta siinä se vain jalan vieressä kulki ja pysyi ilman pantaa ja remmiä, kun keräsin tavaratilassa levinneitä ostoksia takaisin kassiin, vaikka siinä ihan näköetäisyydellä oli sekä pihan maskottishettikset että muutamia muita kauramoottoreita, jotka odottelivat tarhan portilla ruokaa. Helpostihan tuommoinen jättimarsu olisi päässyt niihin tarhoihin, mutta istui vain ja katseli niin lähellä minua, että meinasin jo päälle astua.
Tämän päivän suunnitelma näyttää tällaiselta: 1510 kcal = hh 22,5 g, rv 127 g, pr 64 g (1,1 g/kg)
Nykytilannetta edustaa toukokuussa napattu FB-profiili, jossa BMI on aika tarkalleen 23. Tuossa riparikuvassa on varmaankin 28, sillä muistaakseni painoin ~72 kiloa ja olin varmasti sen pari senttiä nykytilannetta lyhyempi. Laitoin muuten tuonne aloittelijaketjuun myös kokovartalovertailut, mutta en taida nyt niitä tunkea tänne yhteen syssyyn, etteivät raasut taustapirut (= epätodennäköiset lukijat) järkyty liikaa. Minua muuten nolottaa helkkaristi, kun tajusin vasta nyt, miten paljon olen laihtunut! Ensin en pystynyt edes katsomaan naamaani vuodelta 2007 (kavereiden ja perheen sietokyvylle rispektiä! 
), mutta sitten toljotin sitä oikein läheltä ja oikein kunnolla ja vertasin oikein huolella (sisäisesti inhosta väristen). Ja hitto vie, nyt sitä tuntee olonsa tosi seksikkääksi ja kunnon maailmanvalloittajapotentiaaliksi! 
En kyllä oikein usko, että ihan näin on.
Eilen jo valmistelin kroppaa näihin juhliin syömällä rivin Fazerin sinistä (sain sen kesätyösopimuksen allekirjoittaessani, kun firmalla on lounasravintolasopimus Fazerin ravintolan kanssa) ja pienen kourallisen äidin nallekarkkeja (hh 80g/100g). Lopputulos? Hyvin pian nallekarkkien jälkeen vatsakipu, jota hoidin puhtaalla äijällä, ja tänään +400g vaa'alla. Oli se 58,9 silti kaunis lukema. Toivottavasti tapaan sen pian uudelleen ja myös sen pikkusisarukset.
Tässä on nyt kovaa yritystä päästä takaisin sinne kuudenkympin pienemmälle puolelle, mutta huonolta näyttää!
Olen sua 2cm pidempi, ja suurinpiirtein samanpainoinen, painotavoite on sama.
No, eipä siinä nyt oikein muuta voinut tehdä kuin avata Kiloklubin ja ottaa ruokapäiväkirja käteen. Tänään vaaka narahti lukemaan 64,3. Ehkä tämä tästä vielä... Vaatteet kyllä menevät vaivatta päälle! Ensimmäisenä tavoitteena 62 kiloa, sitten 59,9 ja lopuksi 58,9, johon kesäkuun alussa pääsin, ja siitä sitten toivottavasti hieman alemmas. Keinoina säännöllinen ruokapäiväkirja ja alkuun ainakin kerran viikossa uiminen. Uinnin aloittamisessa menee tosin hetki, kun ensi viikolla on karsastusleikkaus ja olen viikon sairaslomalla, joten uintikaan tuskin ihan hetkeen onnistuu.
