minä mitään vähättele,eikä tässä oikeastaan ole puhuttu riippuvuudestakaan.Mitä se riippuvuus on?-aiheuttaako seuraukset-ja toiminnan silti jatkaminen-riippuvuuden?
etäisenä esimerkkinä....muorien ompelukerho;sitä jatketaan viikottain keskiviikkoisin kuukaudesta toiseen,vuodesta toiseen,vuosikymmenestä toiseen.....vanhimmat vuosikymmeniä mukana olleet tädit ovat tuosta tavasta "riippuvaisia",keskiviikko tuntuu oudolta ja jotenkin "einiinkeskiviikolta" niinä kertoina,kun ompelukerhoa ei pidetä.No okei,kukaan ei ajattele tästä harmittomasta keskiviikkokerhosta mitään pahaa.Mutta sitten;valtiovalta määrää eläkeikäisten kokoontumiset laittomiksi.Poliisin luvalla voidaan järjestää 3 eläkeikäisen kokoontumisia esimerkiksi eläkejärjestöjen joulumyyjäisiä ym.varten.Mutta tämän kaltainen ompelukerho on ehdottomasti laiton.Jotkut tädeistä jatkavat ompelukerhoa ensin niskoitellen valtiovaltaa vastaan.Sakkoja jaetaan,eläkerahat hupenee.Lopulta jotkut tädeistä jatkavat ompelukerhoa salassa.Ja yhä kovempia sakkoja jaetaan,jotkut tädeistä ovat tuhlanneet koko hyvinvointinsa tämän ompelukerhon takia.Tärvelivätkö he eläkkeensä ja hyvinvointinsa riippuvuuden edessä(halusivat siis jatkaa tuota kerhoa kielloista huolimatta)?
Toivottavasti nyt tavoitat ajatukseni.Oliko ompelukerho riippuvuus ennen kieltoa?Muuttuiko ompelukerho riippuvuudeksi vasta kieltojen jälkeen,kun ei sitä haluttu lopettaa kielloista huolimatta?
Oliko tupakka ennen tietoa sen yhteyksistä sairauksiin nautintoaine,jota haluttiin toisinaan lisää,joskus enemmän,joskus vähemmän ja muuttuiko se riippuvuudeksi sen jälkeen kun löydettiin tietoa sen yhteyksistä sairauksiin?Vai vasta sitten,kun korvikeaineyhtiöt keksi tehdä siitä riippuvuuden?
Itse muistan lapsuudesta,kun puhuttiin tupakkamiehistä.Joku tykkäsi jostain merkistä,joku toisesta.VAnhat naiset eivät polttaneet,kun ei heidän lapsuudessaan naisen sopinut tupakoida.Mutta muistan eräänkin "vanhan naisen",isoäitini,kuka sanoi aina nuoresta asti ihailleensa tupakan hyvää tuoksua,mutta että ei alkanut ikinä polttamaan,kun ei se sopinut naisillle sen ajan hengen mukaan.Nykyään,kaiken tiedon lisääntyessä tupakasta,tuo sama "vanha nainen" kavahtaa tupakan tuoksua.Sanoo pitäneensä hajua pahana ja tapaa ällöttävänä.
Jos nyt jaksat seurata tämän jutun ajatuslankaa,niin tarkoitukseni ja suurin asian ytimeni tässä monien kavahtamassa taistelussa tupakan puolesta on se,että suuressa kuvassa koko ihmiskunnalle on tapahtunut samalla lailla,kuin tuolle "vanhalle naiselle";yksi asia muuttuikin yhtäkkiä hirmuiseksi asiaksi,vaikka tieto tupakan vaaroista ei varsinaisesti muuttanut tupakkaa yhtään vaarallisemmaksi.Ennen tietoa tupakan vaaroista se keuhkosyöpä tuli tupakoinnin seurauksena yhtä helposti(siis yhtä vaikeasti)kuin sen jälkeen,kun se voitiin tilastollisin menetelmin laskea.
Mitä riippuvuuteen tulee,niin tottahan nikotiinilla oma addiktiivinen puolensakin on.Ja ihminen on kova omaksumaan tapoja,joihin totutaan.Mutta en minä hyväksy sitä mielikuvaa joka tupaksta tarjotaan ihmisten täytenä orjuuttajana ja itsenäisenä entiteettinä,joka ei,muiden nautintoaineiden tapaan,enää olekaan käyttäjälleen alisteinen.Kertaakaan en ole nähnyt yhdenkään savukkeen kiipeävän kenenkään huulille itsestään.Joka kerta se on tupakkaa haluavan ihmisen omat käsivarret,jotka sen savukkeen sinne siirtää.Ja jumalaut,ykskään elävä olento ei huulilleen laita mitään,mitä pelkästään inhoaa.
En myöskään hyväksy yleisesti kuultua sanontaa siitä,että "tupakoitsija vain siirtää vieroitusoireita,ei saa todellista nautintoa tupakasta".Miksei tuota sanontaa ollut,tai miksei kukaan tupakoitsija huomannut tuota seikkaa aikoina,jolloin röyhyteltiin estoitta yleisissä tiloissa eikä kukaan kummeksunut tupakointia.Tuokin slogan on peräisin ajalta,jolloin nikotiinikorvikkeen valmistajat ovat saaneet propagandallaan tupakoitsijat luulemaan itseään narkkareiksi.
On muuten jännä piirre,että vanhat ihmiset jotka (sysytä tai toisesta)lopettavat tupakoinnin,tekevät sen kertalaakista ilman korvikkeita eivätkä tee asiasta numeroa.Toisin on nuorten,tai nuorempien ikäluokkien edustajien.He tekevät kauhean numeron asiastaan ja vaikeroivat (todellisten tai osin kuviteltujen)vieroitusoireiden kourissa.Ehkä vanhemmat ikäluokat osaavat suhtautua tupakkaan?
Muuan kaverin iäkäs sukulaismies(75?ehkä)oli polttanut lapsesta asti,kolmatta askia poltteli loppuaikoina.Eli koko hereilläolo aikansa paikoissa joissa sai polttaa.Mies oli ihan terve ja aktiivinen kierteli tapahtumissa,kalasteli ym...no syystä jota en tiedä,sanoi sukujuhlissa että lopettaa polttamisen.Hänelle naurettiin ja perheen kesken järjesteltiin vedonlyöntejä ja veikkailtiin papparaisen olevan niin koukussa,ettei lopeta.No,tämä hera sanoi,koska on viimeinen tupakka ja mihinkään purkkaan ei koske,koska se ei ole tupakkaa josta hän on tykännyt.No,näni kävi,lopetti lennosta suoraan kolmen askin päivätahdista eikä korvikkeisiin koskenut.Tästä nyt on pari vuotta varmaan,enkä sitten ole ko.papparaisen viime vaiheista kuullut.Hengissä ainakin on.
Ronja-Aliisa kirjoitti:
Minä kun pidin sinua järki ihmisenä??
-hih..tää on aina hauska tapa asettua toisten yläpuolelle.