Aika menee niin, ettei kerkiä enää itse perässä

Aslak-kuntoutukseen teen lähtöä, saa nähdä miten emännän käy valmmiissa pöydässä. Kerroin esitietolomakkeessa noudattavani vhh.ta, minkäköhän koulukunnan lääkäri sattuu olemaan. Tuleehan ainakin kunto testattua ja kartoitettua ja vähän irtiottoa arjesta ja perheestä.
Tuleehan miesväkeä varmaan ikävä, mutta pojut ovat ruvenneet kutsumaan miuta kapiaiseksi, joten ehkä pieni rentoutuminen on paikallaan.Ehkä äiti on ollut hiukka tiukkapipoinen viimeaikoina
Aloitin oxyelite pro-kuurin pari viikkoa sitten, en tiedä uskoisinko niihin, mutta kokeillaan nyt.
Pieni jätski on mennyt kyllä lähes päivittäin, mutta se itselleni sallin.
Paino on kääntynyt laskuun ja 4 kg tippunut...
Kohta matkaan, ihmettelen vaan, miten miulle voi kertyä noin plajon (muka) tarpeellista tavara mukaan lähtemään...
Ps. oon hakemassa uutta työpaikkaa, haastattelu 21. pvä, pitäkää peukkuja!