karppaus.infon arkistoitu foorumi

Nyt on raparperiaika, ja siksi tekee mieli raparperikiisseliä ja raparperipiirakkaa. Jos ne olisivat jotain uusia eksoottisia erikoisuuksia, maistaisin vähän ja toteaisin ettei kiinnosta, liian makeaa makuuni. Nyt tekee mieli siksi että aina tähän aikaan vuodesta olen niitä syönyt, ja niistä tulee mieleen mukavia muistoja tilanteista joihin ne ovat liittyneet. Samanlainen pikemmin kotoisan fiiliksen kuin makuelämyksen haku liittyy moniin muihinkin ruokiin (olivat hiilaripitoisia tai eivät), vaikka sellaiseen perunasalaattiin jota eksän kanssa tuli tehtyä ja syötyä. Kokonaan en aio kieltäytyä näitä haluja toteuttamasta, mutta väsäänkö sitten salaatin yhdestä tai kahdesta perunasta? Teen raparperipiirakkaa muffinivuoallisen kerrallaan? Entä kun haluan käydä syömässä siinä intialaisessa ravintolassa johon olen tottunut, enkä kehtaa jättää maukasta riisiä tähteeksi? Muita samalla tapaa fiilistelijöitä?

_________________


Karppauksentapainen aloitettu 28.12.2010
Tavoitteena lievä ylipaino (72,5 - 86,5 kg) loppuiäksi.
Ruokapäiväkirja kesältä 2011

Siitähän karppaus on hienoa että jos haluat mennä syömään intialaiseen, niin menet. Jatkat sitten karppailua normaalisti.. Ei siihen kuole, ainostaan saattaa mennä maha sekaisin..

En ainakaan itse ajattele että olisin totaali kieltäytyjä kaikille hiilareille, välillä voi tulla tilanteita joissa joutuu taikka sitten vaan haluaa syödä jotain muutakin kuin karppi ruokaa..

Välillä tulee käytyä rafloissa syömässä, vaihdan potut rehuihin ja syön hyvällä omallatunnolla vaikka tiedänkin kastikkeissa olevan sokereita, E-aineita ja muuta, ruoan huuhdon viinilla tai oluella, tietäen että hiilareita tulee, entä sitten, elämästä täytyy myös nauttia ja karppailua jatketaan normaalisti..

_________________
Kliks--->Ketogeeninen ruokavalio, liikunta, ketoosi ja biohakkerointi.
Kliks-->Jäbän kokkailut, osa II..
Kliks->Jäbän kokkailut, osa I..
Kliks->Instagram täsä

Näinpä. Ja raparperikiisselin ja -piirakan voi tehdä ihan karpistikin ja nauttia sitä useamminkin.

_________________
Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto

Minusta tuntuu että luonnonrasvan lisäyksen ja lisäaineiden sekä uusien ruokatuotetulokkaiden katoamisen myötä ruokani on vain perinteistynyt perinteistymistään, vakka karppia onkin. Ei 70-80% rasvalla voi oikein syödä mitenkään muuten

Tilanne on tietysti meikäläiselle helpompaa kuin monelle muulle karpille myös siksi, että pienissä määrissä kuorittu vilja ei enää näytä tuottavan ongelmia (ruis kylläkin) - ei ainakaan jos voita (tai jotain muuta kunnon rasvaa) on riittävästi ja jos allergisen immuunireaktion nostattavia rasvoja ei juuri ole.

Mutta mutta, tuo riippuu ihan siitä, missä aikaikkunassa "perinneruoasta" puhutaan. Marjat, hedelmät ja raparperi ovat lähtiään VHH-ruokaa jopa hyvin vanhaa sellaista. Ja niistä saa rakennettua jopa tuoreemman perinteen leivonnaisia (joita ei edes perinteisesti aina leivottu juuri viljapohjaan; ennenkin tunnettiin ainakin perunajauho ja jauhetut mantelit varsinkin leivonnaisten pohjissa). Minkä lisäksi vanhojen reseptien rasvapitoisuus on iso nykyisiin vehnäpulla-rypsäri-taikinoihin verrattuna - ja näissä uusissa resepteissäkin näkee hyvin, miten sokerin määrä riippuu (edelleen!) käänteisesti rasvan ja muiden hyvänmakuisten aineiden määrästä. Makua saa muutenkin kuin sokerilla, kunhan sen oppii. Ennen osattiin, ehkä siksi ettei ollut pakko tyytyä vain mauttomiin viljajauhoihin ja yhtäläisen mauttomaan rypsiin leivonnaisten muina osina?

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

^Perinneruoka siinä mielessä kun tarkoitin on sitä, mitä itse on tottunut oman elämänsä aikana syömään.

Ja raparperipiirakasta haluan nimenomaan sen perinteisen version, jossa on oikeita vehnäjauhoja ja sokeria ja sitten jotain imelää maitotuotemössöä päällä, mikään karppikorvike ei kelpaa! En pidä jäljitelmistä, eivät ne ole aitoja eivätkä korvaa sitä mitä yrittävät jäljitellä.

Minulla ei tunnu edes maha menevän hiilareista sekaisin, eli en saa luonnollista rangaistusta.

_________________


Karppauksentapainen aloitettu 28.12.2010
Tavoitteena lievä ylipaino (72,5 - 86,5 kg) loppuiäksi.
Ruokapäiväkirja kesältä 2011

Kynteli määritelmä perinteelle on hyvä ja rehellinen. Tästä myös seuraa, että omat perinteet on muutettavissa muutamassa vuodessa. Mutta kausiherkkuja ei ole mikään pakko jättää, jos ne eivät aiheuta kummempia oireita. Pitää vain sallia poikkeuksia ilman että päästää kokonaan mopon käsistä.

Raparperi muuten on vanha kiinalainen lääkekasvi, jonka juuri ja lehdet ovat jopa tappavan myrkyllisiä. Lehtiruodit otettiin vihanneskäyttöön vasta 1700-luvun puolivälissä, joten mitään paleoruokaa ne eivät suinkaan ole.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Kyllä mäkin syön kausiherkkuja, niitä mitä kroppa kestää, ja joskus niitäkin, mitä ei, ja parantelen sitten. Mutta jos itse tekisin, laittaisin vaikkapa sokeria hirveästi vähemmän kuin ennen, ihan vain, että saisin sellaista, mikä itsestäni maistuu hyvältä. Kermavaahdot ja rahkat ilman makeutusta, marenki sellaisella sokerilla, että pysyy kasassa. Jäätelö on useimmiten pahaa ja sen lantraan kermavaahdolla jos voin. Kylässä siis syön, jos tarjotaan, kun pystyn, ja tarjoajalla on sitten hyvä mieli. Samoin kakut ja pullat ovat niin imeliä, että vähä riittää tai en halua ollenkaan, ainoa maistuva pitkään aikaan on ollut äiidin tai äitipuolen lussekatter, sahramipullat. Niitä söin viime joulun aikaan kaksi pientä ilman mitään rangaistusta.

Riisiä mahtuu mun päivähiilareihin vähän, jos haluan, ja perunaa yllättävän paljon. Niistä en kitise, jos tarjoilussa on. Viljasta kieltäydyn lähes aina. Viimeksi maistoin kaverin tuliterän pastakoneen tuotoksia erittäin kohtuullisen määrän, ihan siksi, että tekoprosessi oli niin hauska.

_________________
[...] chaos is found in greatest abundance wherever order is being sought. It always defeats order, because it is better organised.

-Terry Pratchett

Jos se ei haittaa, miksi ihmeessä et söisi silloin kun noiden aika on?

Ja mitä tulee perinteisiin, niin meikäläisen kannan takana saataa ollaa parikymmentä vuotta sinua vanhemmat perinteet. Meillä kotona ei tarjottu kaupan leivonnaisia, ja pulla/piiraat leivottiin vähemmän makeaksi (ja vielä 70-luvun alussa ihan voilla eikä margariinilla tai öljyllä), enkä edes ennen karppia sietänyt margariinin makua, joten ei ehkä ole ihme... ja nyt kun takana on vuosikymmen kokeiluja, niin ilmeisesti osaan tehdä melkoisen määrän perinneruokia aineksilla, joita vieraamme (tai sinä) eivät perinteisikai tietäisi.

Karppikorvikkeita en harrasta minäkään, enää. Ja muutakin kuin karppia maistan, jos se näyttää kiinostavalta.
Se että keinorasvaleivonnaiset jäävät jo väliin, johtuu siitä etteivät ne enää maistukaan hyviltä ... ja siitä että niistä tulee jälkioireita.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

^Meillä käytettiin jo 70-luvun alussa margariinia, mutta kaikki tosiaan leivottiin itse, siitä sama kokemus. Kaupasta ostetun pullan perinne tuli vasta 80-luvun lopulla yhden seurustelusuhteen myötä. Tai ei se mikään aktiivinen perinne minulla kyllä (onneksi) ole. Ehkä joskus voisin muistelumielessä Pullava-pitkon ostaa, viipaloida ja pakastaa; yksi varmaan riittäisi koko vuodeksi. Jos niitä siis enää saa edes.

Kovasti näissä karppauskeskusteluissa vain painottuu se, kuinka hiilaripitoinen ruoka verensokeripiikkeineen pitää yllä jatkuvaa nälkää. Kai se sitten monelle juuri tuo on se ongelma, minulla kuitenkin jokin muu - nostalginen yleismieliala.

_________________


Karppauksentapainen aloitettu 28.12.2010
Tavoitteena lievä ylipaino (72,5 - 86,5 kg) loppuiäksi.
Ruokapäiväkirja kesältä 2011

Oih, viipale tuoretta Pullavaa ja päälle voita! Siinä on lapsuus! -Ite villjavammaisena keskityn muistelemaan. Maku, suutuntuma, kaikki. Pystyn aivan palauttamaan mieleen ilman syömistäkin.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Kaiholla huomaan joskus minäkin muistelevani äireen tinkimaitoon voilla leipomaa pullaa tai bostonkakkua
ja hyvää kermakahveekupillista tai lasillista kylmää tinkimaitoa sen kanssa. Pulla oli vielä lämmintä ja voisiivu suli siihen päälle ja voiteli sormetkin. Samoin näin alkukesästä kaihoan hiukan lämmintä raparperisoppaa ennenmuinaisen eiylttiömakean ja vain nimeltään lisäainesoosijäätelöä muistuttavan oikean vaniljajäätelön kanssa.

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

Raparperikiisseli onnistuu karpistikin, ja pieni määrä oikeaa jääelöäkään maailmaa kaada.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Minä olen lapsuudesta ehkä eniten kaivannut kalapuikkoja, joiden päällä puristettua sitruunamehua ja majoneesia. Olisi varsin karppiakin vaan ei sovi viljavammaiselle.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Minä meinasin nyt kesällä syödä uusia perunoita ihan hyvällä omatunnolla. Siihen vaan reilusti proteiinia lisäksi, niin kaipa se nälkä pysyy pois.

_________________
Ei ole olemassa muita esteitä kuin ne, jotka ihminen itse asettaa tielleen ja jotka hän myös itse voi välttää, jos hän todella tahtoo.
— Rudolf Steiner

Omaan pääsiäiseen mämmi on aina kuulunut oleellisena osana. Viime pääsiäisenä vedin samaan tahtiin kuin ennen, mutta nyt karppauksen myötä sietokyky viljoille selvästi on laskenut ja kärsin kauheita vatsavaivoja. Huomasin selviä eroja merkkien välillä, esim äitien tekemästä tuli pahimat ilmavaivat, vaikka valitettavasti se oli paremman makuista kuin moni muu. Parhainta oli vain joku Keski-Suomesta saatava luomumämmi en muista merkkiä.

Kaiken kivun ja (ilma)vaivan kukkuraksi mämmi ei enää maistunut muutenkaan niin hyvälle kuin vielä viime vuonna, mutta jostain maailman omituisimmasta syytä, en tahtonut millään uskoa ettei se maistu enää niin hyvälle ja raahasin kotiin monta laatikollista ja eri merkkejä... siis pakkohan näistä jonkun on maistua hyvälle!

Jotenkin tuli mieleen, ettei mun touhu tainnut vaikuttaa kovin viisaalle

..ja juhannuspäivänä aion syödä surutta uusia perunoita, kananmunia, aladoobia, voita ja salaattia..meidän perinneherkkuja.

Meille kävi tänä pääsiäisenä samoin. Ollaan ostettu se yksittäinen sokeritta imelletty luomutuokkonen aika monena vuonna.
Nytkin kumpikin maistoi sitä. Kerran.
Kyllä sen nyt söi kermoineen, vaan eipä todellakaan tehnyt mieli uusintaa.
Kompostiin katosi lopulta suurin osa siitä herkusta.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Meilläkin mies osti juuri tuota luomuimellettyä. Söi kerran ja loput kompostiin.

Mutta pashat menivät kaikki neljä.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Vähän ot,mutta kun tuli puhe viljavammaisuudesta ja toisaalta uusista perunoista niin saatteko viljaherkät oireita perunasta? Olen ajatellut mielessäni uusia perunoita kesäherkkuna,mutta jos siitä alkaa samanlaiset säryt kuin viljasta en ole halukas.Tietysti yksilökohtaista tämänkin,mutta kysynpä silti.

_________________
Ruoalla terveeksi!
LCHF

Tuo olisi tavallaan sitä vielä "minun" perinteistäni myös, että jotakin erityisherkkuja tai imelää ei mässytetä joka päivä, vaan ne olisivat vain tiettyyn (juhla)tilanteeseen sidoksissa. Omassa lapsuudessani myös hedelmiä sai vain yhden päivässä, olivat kalliita. Ja ainakaan makeaa ei niin paljon enää mieli teekään, ihan pieni maistiainen riittää, jotta velvoittavaa perinnettä on kunnioitettu Ongelma on sitten tuo myyntipakkauksen annoskoko. Mahdollisimman paljon toki kannattaa tehdä itse, jolloin koko on hepompi säätää. Tekisinkö ihan minimini-raparperipiirakan muffinivuokaan?

_________________


Karppauksentapainen aloitettu 28.12.2010
Tavoitteena lievä ylipaino (72,5 - 86,5 kg) loppuiäksi.
Ruokapäiväkirja kesältä 2011

En ole allerginen viljalle, mutta välttelen niitä diabetekseni takia, mutta perunoita, varsinkin uusia, kuoriessani silmät valuu vettä ja aivastelen aivan hulluna. Mutta perunan syöminen ei aiheuta muuta kuin verensokerin nousua ja lihomista. Juhannukseeni silti kuuluu uusia perunoita, voita ja paljon kaikenmoista kalaa. Ja kaupan jäätelön sijaan itsetehtyä vaniljakermajäätelöä raparperimansikkakiisselin kera, maiskis, maiskis. ( Ja marenkimansikkakreemikakku)
Voithan tehdä normaalikokoisenkin, paloitella ja vaikka pakastaa. Saahan siitä sitten tarjoilla vaikka karppaamattomille yllätysvieraille.

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.