karppaus.infon arkistoitu foorumi

Aika monessa ketjussa seuraillaan, lasketaan ja kytätään kaloreita. Lasketaan koomakulutuksia ja makroja. Miksi ihmeessä? Samoin on pakko syödä, vaikka ei olisi nälkä. Missä vaiheessa ihmisen evoluutiota nämä tulivat välttämättömiksi? Ehkä samoihin aikoihin kuin sokerista tuli elintarvike.

Kaloriteoria pitänee silti paikkansa siinä mielessä, että jos syö paljon enemmän kuin kuluttaa, niin lihoo. Toisaalta jos syö vähemmän kuin kuluttaa, niin laihtuu. Hei, mutta tämähän ei enää pidäkään paikkaansa. Jos syö liian vähän, on nälkä. Ja sitten syö lisää... Tiedämme myös kokemuksesta että syödyt kalorit toimivat eri tavoilla: hiilarit huutavat heti lisää kavereita, mutta rasvat ja proteiinit pitävät vatsan hiljaisena pitkään.

Kalorilaskuri ei huomioi insuliinin toimintaa, insuliiniresistenssiä, kilpirauhasen toimintaa, kasvuhormooneja, testosteronia, estrogeenia, hivenaineita, vitamiineja, rasvan laatua eikä muutakaan aineenvaihduntaan vaikuttavaa "epälineaarista komponenttia". Se ei yksinkertaisesti tiedä mitään ihmisen aineenvaihdunnasta, lihomisesta tai laihtumisesta. Silti siihen luotetaan kuin vuoreen. Yksinkertainen ihminen tarvitsee yksinkertaisen toimintamallin. Kalorilaskurin luotettavuus ja informaatio on mielestäni horoskoopin tasolla: mukava leikki (jos siitä pitää), mutta täysin turha. Kalorilaskuriin tulisi liittää seuraava teksti: "Laskurin käyttö voi aiheuttaa stressiä ja lisätä kuoleman riskiä."

Ihmisellä (ainakin useimmalla meistä) on käytettävissään täysin ylivoimainen "kalorilaskuri" ja se on kylläisyyssignaali. Sitä pitää vain uskoa, eikä sitä saa sekoittaa turhilla höttöhiilareilla. Silloin syödään, kun tulee nälkä ja niin paljon, että tuntuu kylläiseltä. Siinä se "kalorilaskuri" on. Muutaman viikon karppauksen jälkeen lienee käyttökunnossa.

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.

-

_________________
Our way is not the best way. Our way is merely another way.
Vapaa ohjelmisto, vapaa yhteiskunta

Mutkun meistä joillakin se on rikki, niin tarttee jotakin muuta tuekseen.

Ketoilukokeiluaikoinani en edes sotkenut sitä turhilla hiilareilla, eikä se siltikään toiminut.

Ainoa mitä kalorinlaskennassa ihmettelen, on lause "syö ainakin koomakulutuksesi verran", koska eihän nuo koomakulutuslaskurit mitään yksilöllistä aineenvaihdunnan vauhtia tiedä.

_________________


Karppauksentapainen aloitettu 28.12.2010
Tavoitteena lievä ylipaino (72,5 - 86,5 kg) loppuiäksi.
Ruokapäiväkirja kesältä 2011

Sen verran voin lisätä, että ei ne pelkästään hiilarit sekoita sitä "laskuria" - jos itse juon kahvin mukana kermaa (38 %), niin ei siitä olo päivän mittaan sen kylläisempi ole, mutta taatusti loppuu laihtuminen kuin seinään, kun kalorit pomppaa yli kaikkien rajojen, että suhahtaa... Eli kaikkien aineiden kanssa ei ole suoraan luottaminen kehoon.

_________________
Tein makro- ja kalorilaskurin, tässäpä näin: http://koti.mbnet.fi/juhau/makrolaskuri/

Mikä on koomakulutus? Mitenkä se lasketaan jne..?

µ

_________________
PMK Tiedä missä liikutaan.

Se laskuri on ihan paskana täällä joten siksi pitää kytätä. Joten olisi ihan kiva jottei aina olisi näitä viestejä jossa joku jolla ei itsellään ole näitä ongelmia päivittelee niitä jotka joutuvat laskemaan. Ei sitä kukaan huvikseen mitään laske. Ihan oikeasti rupeaa nyppimään nämä ylimieliset "no kyllä se tällä pitäisi onnistua ja ihan turhaa höpötystä muu"-jutut. En oikeasti voi käsittää miten maailma voi olla täynnä ihmisiä jotka kuvittelevat että koska heidän kokemuksensa on näin ja näin niin se pitäisi kaikilla muillakin olla ihan sama ja kaikki muu on turhaa höpötystä. Kiitti.

_________________


Riekon nyrkkisääntöjä ketoilijoille, kliks

Toiset laskee, toiset ei... ja mie kuulun jälkimmäisii...

_________________
Karppi, since 2005

Koomakulutus (BMR, Basal Metabolic Rate) on se energia, jonka kroppa polttaa 24 tunnin aikana kun se ei tee yhtään mitään muuta kuin makaa sängyssä paikallaan (koomassa). Kaikki liikunta siihen päälle nostaa kulutusta (käden nostaminen, lukeminen, ihan mikä vain aivan pienikin).

Lasketaan kaavalla:

(10*paino kg) + (6,25*pituus cm) - (5*ikä vuosissa) + (sukupuoli) (luku on miehillä +5, naisilla -161)

Eli 180 cm 80 kg 30-vuotias mies olisi:

(10*80) + (6,25*180) - (5*30) + (5) = 1780 kcal / 24h

ja 160 cm 60 kg 25-vuotias nainen olisi:

(10*60) + (6,25*160) - (5*25) + (-161) = 1314 kcal / 24h


Tuon verran kroppa tarvitsee energiaa, jotta se pysyy terveenä. Pitkään alle tuon tekee hallaa elimille, mutta nokkimisjärjestystä en tiedä. Todennäköisesti tasaisesti kaikkea, tosin iho lienee aika kalpea hyvin sukkelaan, kun syödään alle minimin.

Kukaan tuskin makoilee sängyssä päivästä toiseen, joten siihen tulee sitten Harris Benedict -kaavalla vielä kerroin, riippuen aktiviteetista:

Hyvin vähän/ei ollenkaan liikuntaa = kerroin 1,2
Kevyttä urheilua 1-3 kertaa viikossa = kerroin 1,375
Keskivertoa liikuntaa 3-5 krt viikossa = kerroin 1,55
Hyvin aktiivista liikuntaa 6-7 krt viikossa = kerroin 1,725
Erittäin paljon liikuntaa ja raskas työ = kerroin 1,9

Eli jos ym. esimerkkien henkilöt liikkuvat vaikkapa, niin että mies treenaa keskiverrosti liikuntaa ja nainen kevyesti, niin oikea energiatarve onkin:

Mies -> 1780 kcal * 1,55 = 2759 kcal (minimi, jotta paino pysyy)
Nainen -> 1314 kcal * 1,375 = 1806,75 kcal (minimi, jotta paino pysyy)

Mutta en sitten tiedä onko tuo kalibroitu jollekin tietylle makrojakaumalle, vai voiko karpatessa syödä kaloreissa enemmän sen vuoksi, että rasva ei jää kroppaan niin pitkäksi aikaa kuin hiilarit? Tai jotain vastaavaa?

_________________
Tein makro- ja kalorilaskurin, tässäpä näin: http://koti.mbnet.fi/juhau/makrolaskuri/

Mulla ei ylipainoa ole, mutta luulen että vois helpostikin olla, sillä en mä osaa erottaa toisistaan sitä että tekee mieli syödä ja sitä että on tarpeen syödä. Ja nehän on ihan eri juttuja. Voisin kuvitella että monella ylipainoisella ongelmia on tuon kanssa.

Sellaiselle jolla karppaus toimii ilman mitään laskureita tai säätöä ei ole varmaan mitään tarvetta miettiä kaloreita tai makroja muutenkaan, mutta on paljon niitä joilla nämä jutut on pienistä säädöistä kiinni. Kaikki me ollaan kuitenkin tehty elimistöllemme ties ja vaikka mitä, ja niin ollen ne varmaan toimiikin vähän eri tavalla itse kullakin.

_________________

normaalipainoinen naikkonen, 4-vuotiaan tytön ja pienen pojan äiti
hyvänolon karppausta jo vuosia

Päikkyni

http://www.iherb.com koodilla OFI061 5$ alennusta ensimmäisestä tilauksesta!

Olen ollut useamman vuoden karppaaja ja paino on todella hankalaa saada alaspäin. Alkuun punnitsin ruoan määriä, painoa. Sitten kun olin oppinut, mitä mikin suurinpiirtein painaa, ajattelin, että voin heittää vaa´an pois. No vuoden verran kokeilin ja paino alkoi taas nousemaan. Nyt olen sitten laskenut makroja tosi tarkasti ja tuntuisi, että pääsee taas juonesta kiinni. Nyt pystyn painon jumittaessa tekemään vielä tarkempia säätöjä ja kokeilemaan eri variaatioita.

Eikä minulla ainakaan se oma sisäinen kylläisyyslaskuri ole koskaan oikein toiminut. Ei ennen eikä nyt.

_________________
http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/5/5 ... 4aa35d.jpg

Komppaan kynteliä ja snowgrousea.

Onnellinen se, ken pääsee niin helpolla, että ei tarvitse kyttäillä yhtään mitään - ja silti saattaa jopa laihtuakin nautiskelevan elämäntavan sivutuotteena!

En mäkään joka päivä ja joka ateriaa laskeskele, mutta toisinaan todellisuus pyrkii sumentumaan, ellei pidä realiteeteista kiinni.

_________________
Krapulan parantaminen ryypiskelemällä on yhtä tarkkaa puuhaa kuin ripulin parantaminen piereskelemällä...

Quidquid latine dictum, altum videtur.

Uusien asioiden ja näkökulmien oppimiseen ja esiinkaivamiseen nyt vaan kuuluu asioiden nykytilan kyseenalaistaminen. Nykytila näyttää sellaiselta, että lähes kaikille aloittajille heti tungetaan kovasti kalorien laskemista ja annetaan sellainen kuva, että muuten tästä ei tule mitään. Eikö pääpainon tulisi olla siinä, mitä ravintoaineita kannattaa syödä ja mitä taas välttää. Ja miten suhtautua kärsivällisesti alun vaikeuksissa. En vaan ole kovin vakuuttunut kalorien laskemisen ja ihmisen terveyden tai laihtumisen välisestä yhteydestä. Mieliteot ja tuntemukset jäävät siinä sivuun ja niiden mukaan me kuitenkin eletään.

Olen pahoillani, mutta en ymmärrä, miten totaalisen pultin vetäminen auttaa ketään, eteenkin sellaisen henkilön taholta, jonka aktiivisuutta arvostan suuresti. Ylimielisyys ja herkkänahkaisuus ovat kieltämättä harmillisia luonteenpiirteitä keskustelun onnistumisen kannalta.

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.

Ja sitten on meitä jotka tarvitsevat kunnon vajeen laihtuakseen

Kaikki ei onneksi ole samasta muotista

_________________
Hullu se o, ei sen kaa voi olla!

En ymmärrä miten kalorien laskeminen ja mielitekojen ja tuntemusten tunnistaminen olisivat ristiriidassa keskenään. Ruokapäiväkirjassani olen koettanut tehdä kumpaakin, jättämättä kumpaakaan sivuun.

Lisäksi koetan olla elämättä kaikkien mielitekojeni mukaan, vaikka pyrin kyllä tunnistamaan ne.

_________________


Karppauksentapainen aloitettu 28.12.2010
Tavoitteena lievä ylipaino (72,5 - 86,5 kg) loppuiäksi.
Ruokapäiväkirja kesältä 2011

Pitäisikö sinun katsoa peiliin, jotta näkisit sen tyypin, joka on ylimielinen ja herkkänahkainen?

_________________
"Do or do not. There is no try." Yoda

Noo, ymmärretään kuitenkin, että aihe on näitä karppauksen perustavaa laatua olevien potutusten aiheuttajia sikäli, että kyllä muakin joskus on pänninyt, kun toiset laihtuu hirmuista vauhtia, mutta itselle se on todella vaikeaa näköjään. Eihän täällä kukaan käsittääkseni vielä vitutukseen ole kuollut? Empatiaa peliin jälleen!

Mitä taas tulee tuohon, että haluat uusia näkökulmia ja kyseenalaistaa asioita, niin anna ihmeessä palaa. Kyllä minusta esittämäsi pointit ovat myös hyviä neuvoja - sitähän ei voi kukaan meistä tosin sanoa, mitkä neuvot itse kullekin ovat parhaita, mutta aina kannattaa kertoa, jos on hyviä neuvoja jaettavaksi, kunhan ei oleta, että ne ovat ainoita oikeita ohjeita. Eli ei muuta kuin käy sinäkin keskusteluihin neuvomaan muiden mukana, kerro oma mielipiteesi niille kyselijöille.

Itse tarjoan monesti kalorilaskureita parista syystä: ensinnäkin epäilen, että moni aloitteleva laskee muuten oikeasti turhan kauniisti hommansa ja pelailee liian veltosti ikään kuin - epäilen siksi, että itsellä aluksi kävi näin. Toiseksi moni kyselijöistä valittaa "en laihdukaan, mikä vikana" - ja kertoo olevansa joko yli 35-v. nainen (jolloin painonpudotus voi Heikkilän ja Atkinsinkin mukaan olla keskivertoa hankalampi urakka, ei tietenkään automaattisesti kaikilla!) TAI sitten kertoo olevansa nuori nainen, jolla on n. 5 kiloa "ylipainoa" - eli todennäköisesti ei tule laihtumaan karpilla niitä kiloja, ellei laskeskele vähän tarkemmin, mitä tulee syötyä.

Itsellä oli oikeasti karppauksesta aluksi sellainen yltiöpositiivinen kuva, että jee, kaikki laihtuu tällä - ja kuten minulle, myös monelle muulle on tullut pettymyksenä, että niin ei välttämättä käykään. En halua sen takia olla johtamassa ketään yrityksen ja epäonnistumisen tielle ilman, että heillä on edes tieto siitä, mistä se voisi johtua. Itse en saa tietoa, jos syön vaan mitä milloinkin mieli tekee. Mulle tulee myös nälkä sillä tavalla, että jos jossain kohtaa ei olekaan nälkä - enkä syökään nyt sitten esim. asiallisesti lounasta - niin se kostautuu illalla helposti. Mulle on parasta sellainen rytmi, että sitä ruokaa tulee kolmesti päivässä. Joskus syön olosuhteiden pakottamana kahdesti päivässä, mutta kyllä kolmesti sopii paremmin juuri tuon nälänhallinnan puolesta.

Yksilöitä ollaan.

_________________
Krapulan parantaminen ryypiskelemällä on yhtä tarkkaa puuhaa kuin ripulin parantaminen piereskelemällä...

Quidquid latine dictum, altum videtur.

Nythän meistä paljastuu jo vaikka mitä pimeitä puolia.



Peiliin katsojasta tulee helposti narsisti, joten olen sitäkin harjoittanut varmaan liikaa. Tekstistänihän selviää, että ylimielinen (minä) ja herkkänahkainen (hän) eivät helposti pysty keskustelemaan. Vai eikö? En edelleenkään ymmärrä tätä agression määrää, eihän nyt ole edes helle. Ilmeisesti olen sitten sotkeutunut johonkin pyhään (kalorilaskuri), jonka antamaa totuutta ja väistämättä laihduttavaa vaikutusta ei voi asettaa kyseenalaiseksi.

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.

Mahtavaa kyllä miten miltei joka topicissa on aina pari jotka eivät voi sietää toistensa mielipiteitä ja on ns toistensa kurkuissa (tuore, keskikokoinen hh 5,6g) kiinni. Annatte sellaisen kuvan meille nyypille että karppauksesta tulee ärtyisäksi, suvaitsemattomaksi, ylimieliseksi ja ylpeäksi jos on onnistunut pudottamaan jotain 10-20kg:n välillä ja että jokaisen mielipiteet ovat niitä ainoita oikeita!

ja topicissa pysymisen uhallakin, omat kokemukset kyllä sanoo että kalorilaskurin kanssa onnistuu paremmin, kunhan on sisäistänyt tarpeelliset faktat siitä mitä tekee ja mitä suuhunsa laittaa ja tuntee oman systeeminsä ja kehonsa tarpeet. Piilokalorit väijyy aloittelijoita. Kalorilaskuri ei aiheuta stressiä, pikemminkin helpottaa sitä kun suurinpiirtein tietää missä mennään. Ja tosiaan jotkut meistä tarvitsevat kunnon vajeen, toiset ei, joten yleissääntöjä ei voi asettaa.

_________________
"Syö voita tai jää pää vinoon."- Anonyymi isoäiti.

-

_________________
Our way is not the best way. Our way is merely another way.
Vapaa ohjelmisto, vapaa yhteiskunta

En ole mikään nopea laihtuja itse vaan pikemminkin metabolinen katastrofi. Sen jälkeen, kun opiskelin, että mitä diabeteksestä ja ylipainosta eroon pääsemiseksi kannattaa syödä ja mitä välttää, tuli homma mielestäni melko yksinkertaiseksi. Hillomunkin painoa ja kaloreita ei todellakaan tarvitse punnita ja laskea. Sitä ei vaan syödä. Rehuja, perunaa lukuunottamatta, on vaikeaa syödä liikaa. Eteenkin hyvin rasvattuna. Proden ja rasvan syönnistä yhdessä rehujen kanssa tulee maha liki jokaisella täyteen yhden lautasellisen jälkeen. Noin esimerkkinä.


Mistä syntyy sellainen mielikuva, että oletan niiden olevan ainoita oikeita?


Pitäisikö sitten alussa vaan kartoittaa kysyjän lähtötilanne ilman mitään laskureita? Voisiko vaikka profiilin yhteydessä olla muutama selventävä kysymys. Mikään terveysklinikkahan tämä ei toki ole. Ja vastuu on aina lukijalla.


Itsekin elättelin toiveita huikan nopeammista tuloksista. Kirjallisuudesta kuitenkin selvisi, että insuliiniresistanssi taitaa mulla olla suurin ongelma. Nyt pitkä verensokeri on ojennuksessa, pilleritkin lähtee, kun aamusokeri tulee vähän vielä alas. Omat ruoka-annokseni ovat pienentyneet selvästi alkuinnostuksen ja hiukan turhan täyteläisen tunteen (kuin vanne vatsan ympärillä) jälkeen. Yksilöitä joo, minkälainen kirjo syntyykään samoista kemiallisista lähtöaineista.

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.