karppaus.infon arkistoitu foorumi

Niitä omia valintoja on helpompi tehdä jos tietää mistä voi valita. Alakarppiruokavalion leimaaminen epäterveelliseksi (skitsofreniakin taisi olla jo luvassa viimeisessä vähähiilarisjutussa Kutrin sivulla) ei ainakaan yhtään auta.

Jos meille on julistettu 30 vuotta, että ylipainon kolme syytä ovat rasva, rasva ja rasva, niin kai sitä vähemmästäkin uskoo. Vieläkin moni valitsee namumellejä mieluummin kuin voinapin. Ja kuvittelee valitsevansa terveellistä.

Pratt, kirjoitit hyvän tekstin jonka argumentit periaatteessa voin allekirjoitta. Onnistuit laajentamaan minunkin näkemystäni asiasta, kiitos siitä. Mutta mutta...



Tässä päätelmässä ei olekaan mitään muuta vikaa, kuin se presuppositio että KAIKKI terveys/ruokavaliovalistus, jota meille on jaettu, todellakin ON valheellista propagandaa. Nämä kummalliset ainaiset väitteet siitä, kuinka "meille on uskoteltu että vain rasva lihottaa" ja että muka nimenomaan SIINÄ uskossa on vedetty karkkia kun se on terveellisempää, saavat minun kulmani kohoamaan. Noh, sitten keksitään yhtä raflaavasti hokea "sokeri lihottaa, sokeri sokeri sokeri". Onko tultu ojasta allikkoon? Juu, rasvalla on kyllä peloteltu iät ja ajat se on totta ja paheksuttavaa. Mutta tuskinpa nyt sitä voidaan sokerinmättämisestä syyttää noin suoraan. Ihminen on siitä kumma olento, että terveystietoisuus opettaa sen ainoastaan valehtelemaan valinnoistaan paremmin, ei juurikaan ohjaamaan valintojaan paremmin. Kyllä ihminen sokeria mättää vaikkei rasvaa pelkäisikään, useimmitenhan ongelmana on ollutkin juuri molempien yltiömäinen käyttö.

Noh, toisaalta sitten väitteeseen siitä, että meille on uskoteltu sokerin olevan terveellistä... Minä ainakin haluaisin tietää missä kaikki muut alakarpit ovat ravinto-oppinsa pienestä pitäen saaneet, jos joku on päässyt uskottelemaan että sokeri on terveellistä, tai ainakin terveellisempää kuin rasva. Kyllä itse ainakin muistan pikkulapsesta lähtien minulle teroitetun että sokeri on pahasta (koska se lihottaa ja syö hampit!!). Vehnäleipääkin tiedettiin meillä päin parjata, täysjyvää suosia, mutta ei nyt sentään mitään 9 palaa päivässä. Kasvisten ja kalan merkitystä korostettiin erityisesti, eikä pelätty tietenkään lihansyöntiäkään.

Monilla tuntuvat menevän vellit ja puurot (heh) sekaisin juuri siinä kohtaa, kun kuvitellaan kaikenmaailman pullatiedotusten olevan SE terveysauktoriteetti, joka siis on syyllinen tähän hiilarihelvettiin... No, aivopestä kyllä yrittävät, mutta se on ihan oma häpeä jos lähdekritiikkiä harjoittamatta moista moskaa haluaa omaksua. Kaikki aina sanovat tietävänsä "miten pitää syödä terveellisesti ja oikein" mutta useimmiten pahempaa itsepetosta saa hakea. Alakarpit johtavat usein tästä väitteen "koska kaikki tietävät mikä on se heille opetettu terveellinen ruokavalio, kaikki myös toteuttavat sitä --> ylipaino johtuu tästä terveeliseksi väitetystä ruokavaliosta --> valistus on väärässä". Päättelyketjussa pettää vaan jo heti ensimmäinen lenkki, ihmiset EIVÄT todellakaan tiedä mitä on terveellinen ruokavalio, joten se seuraavista väitteistä jo sinänsä. Ihmettelen vaan, miten vakavissaan kukaan voi väittää, että on ihan oikeasti asioita kyseenalaistaenkin tullut siihen tulokseen, että sokeri on terveellistä?!? Ei sellaista virallisissa suosituksissa kyllä väitetä, vaikka pullatiedotukset moista puppua ujuttavatkin lehdykäisiinsä. Kyllä sitä järkevää, oikeaa informaatiota löytyy jos osaa suodattaa ja etsiä, eikä näiden jälkimmäisten toteuttaminen pitäisi olla kohtuuttomasti vaadittu.

Niin, edellinen kappale perustuu täysin oletukseen, että jopa alakarppi voi mielessään ymmärtää, uskoa ja hyväksyä, että moni ihminen VOI syödä hiilihydraattejakin kohtuudella (siis olematta ilman) kuten täälläkin moni tekee, ja olla silti terve. Joillekin jopa yleisiin suosituksiin mahtuvat ravintosuhteet alakarpeimmillaan (toki olematta silti sitä) eli r 35%, pr 15%, hh 50 % voivat taata optimaalisen hyvinvoinnin (ja raskaasti urheileville reilu hiilarinsaanti on välttämätöntä), aivan kuten joillekin sen optimaalisen hyvän olon tekee ketoosissa eläminen. Massasuosituksissa on paljon kritisoitavaa, varsinkin siinä kohtaa mitä tulee esim. suhtautumisessa alakarppiin ("low-carb on hengenvaarallista"-propaganda) mutta niihin on kuitenkin voitava suhtautua -niin- massoille suunnattuina ruokailusuosituksina. Massasuositukset eivät voi ottaa huomioon niitä ihmisiä joilla sokeriaineenvaihdunta on pielessä syystä tai toisesta, tai niitä joiden kolesteroli pomppaa ylös katkarapujen ajattelemisestakin (ne Heikkilän 10 000).

Alakarppi on monelle loistavan hyvä ruokavalio, ja sen voi koostaa erittäin terveelliseksi lähes miltä näkökannalta tahansa katsottuna (jos arvioija ei ole pahantahtoinen teilaaja). Silti alakarppi on vain tapa koostaa ruokavalionsa, yksi muiden joukossa, vaikkakin esim. painonpudotuksessa monelta osin erittäin tehokaskin. Joillekin toimii vain hiilarien täysi rajoittaminen. Joillekin sokeririippuvuus ei ole ongelma, vaan ruokavalio kestää ajoittaisen, harvoin tapahtuvan sokruilunkin. Oma taustani on niin urheilullinen, että katson ruokavalioasioita myös siinä mielessä liikunnalliselta kannalta. Minulle ketoosi ei missään tapauksessa sovi, mutta elän silti hyvähiilarisesti, koska kukapa sokeria tai valkoista jauhoa tarvitsisi. Urheilen kuitenkin tehokkaimmin kohtuullisilla hiilarimäärillä, mistä ei ole koitunut ongelmia enää sen jälkeen, kun aloin karsia valkoisia jauhoja ja sokeria entisestään. Itse koen olevani alakarppi kaikesta huolimatta. En silti väitä että minut on aivopesty luulemaan sokeria terveelliseksi. Kyllä se olin minä itse, joka vaan jossain välissä unohti, että lapsesta asti on teroitettu hyviä ruokavalio-oppeja, ja niitä on ollut saatavillakin ihan runsaasti. Kyllä se olin minä itse, joka tarvitsi reilusti ylipainoa muistaakseen tarkistaa mitä sitä oikeasti tuleekaan suuhunsa laitettua.

Pätkätöppönen, tuo skitsojuttu on joku suht uusi tutkimus, luin siitä itse vasta eilen enkä ole ehtinyt vielä perehtyä...

Ja minä taas eri mieltä.

Montignaci'illa onnistunutr (jo vuodesta 2001)

En ole ihan varmaa mitä kohtaa Montignacin ohjelmasta arvostelette.
Spekuloidaan:
Arvostelun kohteena on ohje jonka mukaan nopeita hiilareita ei saa sotkea muun (rasva ja protskut kanssa). Jotenkin noin kai se kärjistettynä meni (?)
Voisiko tässä olla jollain tavalla mukana seuraavanlainen ajatusketju:
-> Nopeat hiilarit nostavat nopeasti insuliinitasoa -> elimistö käyttää tällöin pääasiallisesti hiilareita energialähteenä -> myös varastoituneita hiilareita -> tällöin suurin osa tai kaikki protskut ja rasvat varastoituvat rasvoina elimistöön
Ei kovin syväälisesti pohdittu joten voi olla hyvinkin ihan pihalla

Ei kai kroppa proteiinieja käytä energiaksi mielellään, jos on hiilareita tai rasvaa saatavilla? MOntyn idea meni minusta niin, että kroppa käyttää tällöin hiilareita, jolloin syöty rasva kertyy tarpeettomana ja hiilarin kohottaman insuliinin ohjaamana läskiksi. tämähän on silkkaa faktaa? Mitäs epätieteellistä tässä on? Lisäksi tuota yhdistelmä-ajatusta tukee se, että insullinimittauksissa hiilihydraattien insullinivaste nousee huomattavasti korkeammalle, jos ne nautitaan yhdessa rasvan tai proteiinin kanssa, eli nämä lisät nostavat insuliinia, vaikka laskevatkin glukoosia. Mikä on käytännön merkitys, en tiedä, mutta minä en ole nähnyt vielä mitään kättä pitempää (muuta kuin halveksivia asenteita), mikä oikeuttaisi pitämään Montyä epätieteellisenä. Kaloriteorian kritiikistä voisi löytyä jotakin, samoin tuo hedelmien käyttäytyminen ruoasulatuksessa epäilyttävät, mutta eivät ne ole niin kauhea keskisessä asemassa. Kertokaa nyt joku oikein ruahlaiisest eritellen, mikä siis mättää!

Toinen asia on se, että itselleni tulee Montyn mukaisista vain hiilaria-aterioista niin kurja olo, että itse en parin pävin kokeilun jälkeen ole lähtenyt siihen, minun kropalleni Atkins/Heikkilä sopii paremmin.

Ai, luotat siis että vaalit on rehellisesti ja laillisesti toimitetut?



Tuo on melkoinen loukkaus Pohjois-Koreaa kohtaan!



Ei kysymys ole ollut väärän tiedon opettamisesta, vaan kysymys on ollut tiedon pimittämisestä. Suomi on varmaan nro 1 maailmassa (Suomihan on joka asiassa maailman johtava maa nykyään) mitä tulee epämiellyttävien asioiden pimittämiseen.

Näyttää Montignac (taustajoukkoineen) jo enteilleen insuliini-indeksin esiintuloa (mainitsematta sitä nimeltä) ns. hiilihydraatti -rasva -"kiellolla" ruokavalionsa laihdutusvaiheessa.

Ohessa linkkejä aiheeseen eri tahoilta (tutkimuksia ja käytännön sovellusta). Koskevat niin hiilihydraattie, proteiinien kuin rasvojen vaikutuksia ruioka-aineiden insuliini-indeksiin.

Hyviä lukuhetkiä

Montignac'illa onnistunut


Perustutkimus:

Holt, Susanne H.A., Janette C. Brand Miller, and Peter Petocz. "An insulin index of foods: the insulin demand generated by 1000-kJ portions of common foods." The American Journal of Clinical Nutrition, Vol. 66, 1997, pp. 1264-76.


Mendosan sivusto 2001
Insulin Index
URL: http://www.mendosa.com/diabetes_update_27.htm

"
I have to admit that I never got around to uploading anything about the insulin index until now. The main study was "An Insulin Index of Foods: The Insulin Demand Generated by 1000-kJ Portions of Common Foods" in the American Journal of Clinical Nutrition 1997, Vol. 66: pages 1264-1276 by Susanne HA Holt, Janette C. Brand Miller, and Peter Petocz. They tested only 38 foods and found that glycemic index and insulin index scores were highly correlated. There most interesting finding was that "protein-rich foods and bakery products (rich in fat and refined carbohydrate) elicited insulin responses that were disproportionately higher than their glycemic responses.

"

"
Because Dr. Holt was the lead author of the insulin index study, I naturally thought of her when I started receiving questions about artificial sweeteners producing an insulin release. Some "authority" has apparently been making noises to that effect. Dr. Holt has also been researching the effects of sugar-free drinks on the satiety index, something that I reported here in the most recent issue of this newsletter.

"

"
There hasn't been a lot of research on the effects of most common foods on blood insulin levels, let alone artificial sweeteners and other common food ingredients," Dr. Holt replied to my message. "There have been a few papers published to show that nutrasweet (Aspartame) in the small doses typically ingested in diet sodas etc. do not raise blood glucose or insulin levels much at all. You are likely to get a bigger stimulus for insulin secretion from the other components in the foods, like sugar, fat, and protein.

"


Mendosan sivusto 2001
Insulin Index
URL: http://www.mendosa.com/insulin_index.htm

"
The research on the insulin index of foods is intriguing but limited. Only 16 peer-reviewed articles in MEDLINE even mention the term "insulin index," and only one of them actually reports the results of food comparisons. By comparison, 244 peer-reviewed articles mention the glycemic index.

"

"
They…found that glycemic and insulin scores were highly correlated.

"

"
That study is "An Insulin Index of Foods: The Insulin Demand Generated by 1000-kJ Portions of Common Foods" in the American Journal of Clinical Nutrition 1997, Vol. 66: pages 1264-1276 by Susanne HA Holt, Janette C. Brand Miller, and Peter Petocz. The three co-authors were then associated with the University of Sydney in Australia. Susanne Holt was then a graduate student working under the supervision of Janette Brand Miller, and Peter Petocz provided statistical support. Subsequently, Ms. Holt—now Dr. Susanna Holt—obtained her Ph.D. degree and is directs the Glycemic Index Research Service (SUGiRS) in the University of Sydney's department of biochemistry. Ms. Brand Miller—now Professor Jennie Brand-Miller—directs glycemic index research at the University of Sydney's department of biochemistry.

"

"
They tested only 38 foods and found that glycemic and insulin scores were highly correlated. There most interesting finding was that "protein-rich foods and bakery products (rich in fat and refined carbohydrate) elicited insulin responses that were disproportionately higher than their glycemic responses."

"

Glycaemic index versus insulin index

"The Zone diet is not about the glycaemic index of carbohydrates, but the insulin index"
- Barry Sears, Zone Perfect Meals in Minutes

URL: http://www.getzoned.com.au/glycaemic_in ... index.html

Which is more important?

"
The glycaemic load of a meal has a much greater effect on its insulin index than its glycaemic index, so the total amounts of carbohydrates that we're consuming should be the focus of our efforts if we're trying to control blood sugar levels. Even if we chose high indexed carbohydrates, if we don't eat too many of them our blood sugar won't be too out of control. Eating a small amount of "bad" carbohydrates is not unhealthy. But as we've just learnt, too many "good" carbohydrates are still bad for us.
"

"
Having said all of this, if we choose the really good carbohydrates, the vegetables that are high in fibre and therefore not very carbohydrate dense, we'll find it quite difficult to eat too many of them at once anyway. There are plenty of exceptions to watch out for though. Some breads and some pastas have low indices but are still very dense. Even some breakfast cereals are now claiming to be "healthy" because of their lowish index. Remember though that one bowl-full still delivers a high glycaemic load and therefore still has a dreadfully high insulin index.
"



Low Carb Diet UK
URL: http://www.low-carbdiet.co.uk/insulin.htm

ja

Atkins to Zone Online
Insulin Index
J S Coleman
Bionomic Nutrition Forum, 2000
URL: http://atkinszone.com/Insulin_Index.html


"

The researchers did find that jellybeans (made of sugar and animal protein) produced the highest mean IS, whereas peanuts (an oily legume) had the lowest IS. The reference food, white bread, consistently had the highest glucose and insulin responses, and had a higher insulin score than most of the other foods. On average fish produced twice as much insulin secretion as did the equivalent portion of eggs. Amongst the few fruits examined, oranges and apples produced significantly lower scores than grapes and bananas, despite similar carbohydrate content. Potatoes had significantly higher scores than all of the other carbohydrate-rich foods. White and brown rice have similar scores, as do white and brown pasta. Despite containing similar amounts of carbohydrate, jellybeans induced double the insulin secretion as any of the four fruits. These findings are presented in the figure below, showing both scores for all 38 foods, in their food groups.
"




The Anabolic Power of Insulin
An Interview with John Berardi
by Rob Wilkins
URL: http://www.testosterone.net/html/body_149ins.html
URL: http://www.johnberardi.com/articles/nut ... nsulin.htm

"

RW — What's the difference between the well known glycemic index (GI) and this insulin index (II) you're referring to?

JB — The popular glycemic index is a measure of the speed at which carbohydrates enter the blood after a meal. A high-glycemic index means that blood sugar rises rapidly in response to a meal while a low-glycemic index means that blood sugar rises very slowly. Traditionally, nutritionists thought that the faster the carbs got into the blood, the bigger the insulin response. So in an attempt to manage insulin, they recommended always eating low-glycemic foods.

However, several studies since have shown that some low glycemic index foods have huge insulin responses! So the correlation between glycemic index and insulin response breaks down with some foods. For example, milk products have a very low glycemic index. But they promote insulin responses parallel to the highest glycemic foods. What's the deal? Well, it appears that there are several other factors that determine insulin release besides carb content and the rate of carb absorption.

This is why the insulin index was generated. This index actually measures insulin response to a food. So rather than assuming insulin response is correlated with carb absorption, these researchers decided to go ahead and measure it. And their results were eye opening!


RW — If a natural bodybuilder is planning their nutrient intake around the insulin index, what foods would they eat and what foods would they avoid?

JB — One thing to keep in mind is that there is no such thing as a bad food. Well, almost no such thing. I don't think anyone can make a case for powdered, cream-filled doughnuts, besides the fact that they taste damn good! But I hope you see my point. Since I said earlier that sometimes you want an insulin surge — especially after workouts — and sometimes you don't — especially at night before bedtime — we have to realize that we use the insulin index not to condemn foods but to decide when to eat them.

The point I want to stress is that the insulin index helps us add information to the glycemic index to make better food choices. So using both indices is the way to go. Since milk products have a low GI but a high II, these foods aren't optimal when you want to keep insulin low. Other example foods or meal combinations for this situation are baked beans in sauce, meals with refined sugars and fats, and meals that are protein and carbohydrate rich. Each of these foods/combos have low GI scores but high II scores, none of which are optimal for low insulin times. But remember, some times you want high insulin so don't relegate these foods/combos to a dark corner of your nutritional closet.

"

Minä taas olen ihmetellyt jo pitkään ihmisiä, jotka syyttävät toisia ihmisiä siitä, että nämä eivät tee jotain. Lähes kaikkien syytöksien taustalla on sama syy. Kyse on ajattelemattomuudesta sen suhteen, mitä tuli sanottua.

Syyttelijät ajattelevat suunnilleen tähän tyyliin: "koska ihmiset yleisen tietämyksen mukaan pystyvät tekemään näin, on näin ollen oltava niin, että kaikki ne, jotka kuuluvat ryhmään nimeltä ihmiset, ovat kykeneväisiä tekemään näin.

Täysin vailla pohtivaa ajattelua olevien syytöksien kohteet joutuvat herkästi mm. juuri lihavaksi katsotut ihmiset ja aivotoiminnan häiriöistä kärsivät ihmiset. Jälkimmäisiäkin haukutaan tyhmiksi, laiskoiksi, pöljiksi ja vaikka miksi, ja vain sen vuoksi, että moisten sanojen heittelijät itse eivät viitsi ajatella kunnolla, vaan mölisevät mitä sattuu. Ikäänkuin esim. äärimmäisen masentunut pystyisi suoriutumaan kaikesta yhtä hyvin kuin "muutkin ihmiset". Ikäänkuin aivotoiminnan häiriötilat eivät vaikuttaisi millään tavoin yhtään mihinkään. Tai ikäänkuin lihavahko ihminen pystyisi pysymään laihana, "kunhan vain haluaa" (ja lopettaa sen rasvankäytön, niinkuin monia ei-laihduttavia ihmisiä on opeteltu ajattelemaan).

Lisättäköön vielä aiempaan, että ihmiset eivät useinkaan osaa hahmottaa toisia syytellessään sitä, että jotta voisi toteuttaa jonkin asian, sitä joutuu hankkimaan tietoa kenties hyvinkin paljon ennen sitä. Tieto taasen on siitä kinkkinen juttu, että se tuntuu "valuvan pois päästä" kovin helposti, tietoa on myös jumalaton määrä tarjolla, eikä se automaattisesti ole "oikeaa", tieto voi olla myös maksullista (ja kenties liian kallista).

Lisähankaluuksia tuovat myös mahdolliset aivotoiminnan häiriötilat, köyhyys, ja muut asiat joita joutuu siinä ohessa opettelemaan, ja muut asiat jotka vievät aikaa uuden tiedon hankkimiselta ja sen käsittelyltä.

Ottavatko syyttelijät tälläisiä asioita huomioon? Juuei.

Misukisu: " Pätkätöppönen, tuo skitsojuttu on joku suht uusi tutkimus, luin siitä itse vasta eilen enkä ole ehtinyt vielä perehtyä... "

Mitä, kuka,häh?

No vaikka sokeripaketin kyljestä.
Sairaalassa ollessa tarjottiin "terveellistä ja tasapainoista" ruokaa (=liian vähän). Siihen kuului kyllä aina sokerinen jälkiruoka.



Meillä päin pöydästä ei poistuttu ennen kuin lautanen oli tyhjä.
Meillä päin oli sanonta "Jumalan viljaa ei haaskata" ja kun uutisissa oli juttua siitä, että maanviljelijä lämmittää tilaansa lappamalla kauraa uuniin, niin oli maininta myös siitä, että suurin osa suomalaisista pitää viljan polttamista pahana, ellei syntisenä. Pahalta se minustakin tuntui.

Liha oli harvinaista herkkua, kalaa oli vähän enemmän. Lihassa oli jotenkin herraskainen tuntu.



Tuon ikäisenä minä sain lähdekritiikistä selkääni. Ei tietenkään pullatiedotuksen, mutta jos vaikka mummo sattui olemaan pullatiedotuksen kannalla.



Mummoni ei tavannut hengailla yliopistolla enkä minäkään. Osasyy siihen oli se, ettei siihen aikaan yliopistoa ollut kaupungissa. Mistään muualta noita virallisia suosituksia ei taatusti löytänytkään.

Telkkari oli mun lapsuudessani tosi harvinainen, eikä siinä ollut paljon sellaista mikä olisi kiinnostanut lapsia. Mustavalkoinenkin se oli. Lapsena ei tietenkään osannut lukea sanomalehteä. Mihin lapsi olisi voinut perustaa lähdekritiikkinsä?

Sanaa "terveellinen" en kuullut lapsena. Jos minulle olisi sanottu ettei karkki ole terveellistä, minä olisin sitten kysynyt että miksikäs te sitten annatte karkkia minulle. Sen toki tiesin että karkki sai hammaspeikon riehumaan. Ainoa valistus oli lastenkirjan muodossa jossa liikaa karkkia syönyt kissa rupesi voimaan pahoin.

Silloin (1970-luvun alku) karkkia syötiin tosi niukasti verrattuna siihen miten sitä syödään nykyään. Silti minä lihoin ja silti nämä nykyajan lapset pysyvät laihoina. Kovin vaikea on uskoa, että he kokoontuvat karkkia syömään julkisiin liikennevälineisiin minun nähtäväkseni ja sitten paastoavat seuraavan päivään kunnes taas syövät karkkia minun nähteni julkisissa liikennevälineissä. Sillä niin paljon energiaa niissä on kaloreina.

Häh? Lasten ylipainoisuushan nimenomaan lisääntyy huolestuttavaa vauhtia?!

Tuota leipätiedotuksen läpyskää "syö väh. 8 palaa leipää päivässä" jaettiin minulle neuvolasta kun odotin esikoistani. Akateemisesti koulutettuna naureskelin omaa lehmää ojassa, MUTTA SILTI HULLU USKOIN JA LISÄSIN RUISLEIVÄN/NÄKKILEIVÄN SYÖMISTÄNI. Kyllä se neuvolasta jaettuna vain saa virallista sädekehää. Huonoin seurauksin.

Lisäksi jaettiin mm. Valion ja eri lääkefirmojen julkaisemia vihkosia. Yhtään materiaalia en saanut, jossa ei olisi ollut jokin kaupallinen intressi takana. Eläköön Suomen neuvolalaitos!

Tuohan on huolestuttavaa!
Tulee mieleen Naomi Kleinin No Logo, jossa poika sai rangaistuksen koulussa kun meni Pepsin paita päällä kouluun kun sinä päivänä kaikilla piti olla Coca Colan paita päällä koulun sponsorin kunniaksi.

Siis kun sä mainitsit tuosta skitsofrenialla pelottelusta. Että kutri ei ole vetänyt niitä ihan taikurinhatusta.

Tyydyttyneestä rasvasta on tosiaan tullut joku aika sitten uusi tutkimus, jossa oli kai juttua noista serotoniinitasoista ja sitä kautta skitsofreniasta. Mutta en ole vielä ehtinyt tutustua. Veikkaisin kuitenkin että jos hiilarien kanssa on ongelmaa, serotoniinitasojen vaihtelut on siinä vaiheessa paljon pienempi juttu. Ainakin itse muistan ketoosiaikojeni olleen tosi mukavia ja olin aina tyytyväinen.

Misukisu: siis kun en ole (tietääkseni) maininnut yhtään mitään tuosta aiheesta.

Oops, sorry, sehän olikin näköjään Hoover...

Rengossa Hämeenlinnan lähellä syötiin ja ehkä syödään vieläkin kaurapuuro sinolin kanssa. Miten mahtaa vaikuttaa insuliinin eritykseen?

"1. Vähähiilihydraattinen antaa ihmiselle heti kättelyssä armahduksen: vika löytyy aineenvaihduntaongelmasta, eikä pään sisältä. "

Voisi sitten kysyä, miksi vaikkapa verkkoklinikan laihdustusta koskeviin kysymyksiin vastaa psykologi?

"2. Todistettu on, paino putoaa vähähiilihydraattisella dieetillä nopeammin kuin kutraamalla. "

Mikä tahansa dieetti laihduttaa samalla nopeudella käytännössä jos energiavaje on sama. Nopeus on yleensä tässä asiassa huonoa, mikäli kyse ei ole sairaaloisesta lihavuudesta, jolloin alkuvaiheessa voidaan käyttää ene- dieettiä.

"3. Vähähiilihydraattiset dieettigurut ovat raflaavampia kirjoittajia kuin kutri ja perustelevat väitteensä paremmin ilman teksin seassa olevaa pseudotieteellistä jargonia."

Totta, Heikkilän kirjat ovat suorastan huvittavia, jos niitä vertaa vaikkapa M Fogelholmin kirjoihin. Toiset kirjoittaa populisti kirurgi ja toiset tutkija.

"4. Ruoka on parempaa. "

Jos välttämättä haluaa leivästä, pastasta ja vaikkapa pottumuusista kieltäytyä, niin se on toki makuasia. Minulle kyllä sillin kanssa maistuu varhaisperuna, eikä esimerkiksi jauheliha.

"5. Ei tarvitse laskea kaloreita. "

Ei millään dieetillä tarvitse laskea kaloreita.

"6. Kenenkään ei tarvitse syödä aamulla puuroa, jonka voisi kuivattaa säänkestäväksi laiturielementiksi. "

Erikoiset puutonkeittotavat sulla...

Eräässä mielessä olen Vieraan kanssa joka kohdasta samaa mieltä. Silti jokaiseen kohtaan voi esittää myös muttia.

Esimerkiksi Heikkilän ja Fogelholmin kirjojen vertailu edellyttää niiden genren huomioon ottamista. Fogelholm on ravitsemustieteilijä, joka kirjoittaa alansa konsensukseen nojaavaa perustietoa. Heikkilä taas puolustaa jo toista vuosisataa oppositiossa ollutta ruokavalioajattelua enemmänkin yleislääkärin näkökulmasta. Ravitsemustieteilijälle viiteryhmä on populaatio, lääkärille yksittäinen potilas. Heikkilän tyylilaji on lähellä kaunokirjallisuutta, jopa poliittista pamflettia, ja on usein tietoisen kärjistävä ja humoristinen.

Minun kropalleni Heikkilän ruokavalio sopii paremmin, ja hänen kirjansakin ovat hauskempaa luettavaa.