Kävin tänään vaa'alla, joka näytti 84 kg. Painoa on tullut lähes 20 kg lisää viimeisen puolentoistavuoden aikana, enkä ole koskaan ollut näin iso. Pituus on 163 cm.
Lopullinen alamäki alkoi onnettomuuden myötä, joka vei normaalin liikuntakyvyn muutamaksi kuukaudeksi. Kun pääsin takaisin liikunnan makuun, loukkasin itseni uudelleen, ja onnettomuuden aiheuttamat vammat rajoittavat edelleen liikkumista. Jo ennen onnettomuutta alkoi näyttää siltä, että pitkä parisuhde ei johdakaan lasten hankintaan ja yhteiseen tulevaisuuteen vaan eroon, ja lisäksi töissä on ollut kovaakin kovempi stressi.
Eroon, liikkumattomuuteen ja stressiin olenkin sit löytänyt lohduttautumiskeinoksi suklaan ja liian suuret ruoka-annokset, kokiksen ja mäkkärin ja kaiken sen, minkä tiedän tekevän pahaa itselleni, en ole vaan välittänyt, kun on tuntunut siltä, ettei kukaan muukaan välitä musta ja olen vaan tunkenut itseni täyteen ruokaa. Tiedän, että tämä on ihan tyhmää, koska toki itse pitäisi ensin välittää itsestään, mutta on vaan tuntunut siltä, että tarpoo yksin loppumattomassa suossa, eikä nää ulospääsyä. Syöminen on myös ollut tehokas tapa pitää negatiiviset tunteet jotenkin kurissa, 200 g suklaata naamaan vaan kun tuntuu liian pahalta ja hetken aikaa on ollut parempi olo. Jos olisin voinut liikkua, olisin varmaan myös liikkunut huonoon oloon, mutta se on ollut käytännössä hyvin rajoittunutta johtuen vammoista. Olen koko ajan tiedostanut, että kaivan kuoppaa itselleni, mutta jostain syystä olen valinnut sulkea silmät ja antanut mennä. Välillä olen yrittänyt ryhtiliikettä, mutta luovuttanut kesken kaiken.
Uskoisin, että tuosta 24 kg:sta varmaan n.15 kg on tullut viimeisen puolen vuoden aikana, kun en ole päässyt liikkumaan. Ennen onnettomuutta liikuin säännöllisesti ja paljon ja mulla on edelleen aika isot lihakset täällä läskin alla. Nyt olen pääasiassa pystynyt vaan kävelemään ja uimaan. Tänään kävin vaa'alla kun huomasin, ettei vaatteet enää meinaa venyä tarpeeksi. Tuntui ihan epätodelliselta ja painajaismaiselta toi luku 84 kg, kun on tottunut siihen 65 kg:hen. Luulen, että osa on kipulääkkeiden tuomaa turvotusta, ja veikkaan, että ekat 3-4 kg lähtevät helposti nyt kun voin lopettaa lääkkeet.
Olen laihduttanut aiemminkin karppaamalla vuonna 2007, viidessä kuukaudessa 72 kg ->57 kg, jonka jälkeen elämäntavat ovat olleet enemmän tai vähemmän karppia viimeistä 1,5 vuotta lukuunottamatta, jolloin tää läski onkin sitten alkanut kertyä.
Kirjasin nyt tavoitepainokseni 84->65 kg, mutta en luultavasti näinä yhdeksänä kampanjassa jäljellä olevana viikkona saa pudotettua mitenkään järkevästi niin paljon painoa, mutta se on siis mun lopullinen tavoite. Osaan pudottaa painoa ja elää terveellisesti, luulen, että suurimpana haasteena on korvienväli ja tämä elämäntilanne. Kuitenkin olen selviytynyt monista vaikeista jutuista ennenkin, joten tässäkin on toivoa. Ajattelin liittyä mukaan tähän kampanjaan, jos löytyisi mukavaa vertaistukea ja tämä auttaisi sitoutumaan urakkaan
