Vieras kirjoitti:
Eli näin: kokkeli ei onneksi ole niin kuumaa, että suu palaa, vaan sen voi syödä heti, juustot on tuttuja ja turvallisia, joten niitä uskaltaa jokainen syödä, en välitä metukasta enkä kinkusta mutta onneksi tuota kananmunaa on tarjolla ja paprikasta tomaatista ja kurkusta saan raikkaat värit kananmunan päälle jne... Helppoa ja yksinkertaista eikös?
Eri vieras
Hyvähän se on olla nöyrä, vähään tyytyväinen ja silleen. Vai onko?
Samaa positiivista asennetta tuli kokeiltua ensimmäiset 40 vuotta, aina kaikesta kiitollisena. Ja aina kipeänä.
Mutta on paljon hauskempaa olla terve ja ronkeli kuin sairas ja kiitollinen.
Hotelliaamiainen voi olla yhtä juhlaa, mutta standardiaamiaisella juhla johtuu enää seurasta.
Hyvä seura tekee edelleen hotelliaamiaisestakin kokemisen arvoisen. Jopa vaikkei söisi mitään.
Eikä siinäkään ole mitään vikaa, jos haluaa syödä kiitollisuudesta / positiivisuudesta / estetiikan takia.
Ainakaan jos pysyy kunnossa... ja jos ei ole niin väliä nukkuuko juuri seuraavat tunnit, aktiivisen osallistumisen sijaan...
Eikun on. Jälkimmäisessä tapauksessa positiivisuussyönti on vain ja ainoastaan idioottimaista.
Joten olen ollut idiootti suurimman osan elämästäni
Yksi karppauksen kivoimpia puolia oli huomata, ettei ruoan tarvitse enää hallita elämää. Ei edes aikataulua.
Osaan jo sujuvasti seurustella ihan ilman ruokaa, jos mitään järkevää maukasta ei ole käsillä
... ja käsilaukussa on nykyisin lähes aina turvallisia, helppoja ja maukkaita kaloreita, jos energia alkaa loppua.
Siksi ei onneksi enää ole pakko syödä missään mitään vain kiitollisuuden/estetiikan/kiltteyden takia,
vaan saan kaikessa rauhassa keskittyä seuraan, jos se on parasta mitä talo tarjoaa.
Ruoastakin nauttii enemmän ilman pakkoa. Silloin kun nautintaan on aihetta

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä.
Tyyli täällä, kliksEi eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)