Lainaa:
Merkillisiä väitteitä rasvoista
14.11.2014 00:01
Savon Sanomissa uutisoitiin huomiota herättävin otsikoin 7.11. professori Karppasen väitteitä siitä, etteivät kohonnut veren kolesterolipitoisuus ja ravinnon rasvan laatu olisi yhteydessä sydän- ja verisuonitautien kohonneeseen riskiin. On äärimmäisen valitettavaa, että tällaiset tutkitun näytön ja kansallisten suositusten vastaiset mielipiteet pääsevät niin usein keskustelun eturintamaan.
Suomalaiset Käypä hoito –suositukset kohonneen kolesterolin, kohonneen verenpaineen ja muiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hoidosta perustuvat vahvaan tutkimusnäyttöön samoin kuin ravitsemussuositukset niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Kyse ei ole koskaan yhden tutkimuksen tuloksesta vaan vuosikymmenten ajalta kertyneestä näytöstä, ja siihen perustuvasta laajan asiantuntijaryhmän konsensuksesta.
Viime vuosien mediakeskustelu onkin vienyt pohjaa terveydenedistämistyöltä. Vuosina 2009-2010 alkanut rasvakeskustelu ja ruokaohjelmissa vahvasti esillä oleva voi- ja suolahypetys on lisännyt näiden käyttöä ja kääntänyt suomalaisten kolesteroli- ja verenpainetasot nousuun. Käytännössä kolesterolitason ja tyydyttyneen rasvan saannin suhteen on menty 15 vuotta takapakkia.
Väestö, kuin myös osa terveydenhuollon ammattilaisistakin, on hämmennyksissään. Joudutaan tekemään entistä enemmän työtä terveellisten elintapojen edistämiseksi. Tämä maksaa – sekä yhteiskunnalle että kansalaisten terveydelle.
Tosiasia on, että sydän- ja verisuonitautien taustalla olevaa valtimoiden kovettumista ei synny ilman haitallisten LDL -kolesterolipartikkeleiden hakeutumista verisuonien seinämään. LDL-kolesterolitasot taas ovat suoraan yhteydessä ravinnon tyydyttyneiden rasvojen eli ns. kovien rasvojen saantiin. Tutkimusnäyttö tästä on äärimmäisen vakuuttava.
Näyttö tyydyttyneen rasvan saannin ja kohonneen LDL-kolesterolin välillä on kiistaton. Niin suomalaisten kuin kansainvälisten ravitsemussuositusten mukaisesti pitäisikin pyrkiä vähentämään tyydyttyneitä eli kovia rasvoja, joita saa pääasiassa rasvaisista maitovalmisteista, voista ja voita sisältävistä levitteistä sekä lihasta, ja huolehtimaan kerta- ja monityydyttymättömien eli pehmeiden rasvojen saannista, joita saa mm. kasviöljyistä, niistä tehdyistä levitteistä sekä kalasta, pähkinöistä ja siemenistä.
Internetistä löytyvät suomalaiset kohonneen verenpaineen ja kolesterolin Käypä hoito -suositukset. Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset löytyvät Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan sivuilta, ja Kuluttajaliitto on laatinut niistä erinomaista ”Syö hyvää!” -materiaalia.
Kannattaa tutustua ja pohjata omat elintapavalinnat tutkittuun näyttöön.
Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto
Ursula Schwab Ravitsemusterapian apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto
Mirja Huuskonen
Johtava ravitsemusterapeutti, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
Vesa Korpelainen
Toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus