karppaus.infon arkistoitu foorumi

A.H. kirjoittaa mm. seuraavaa...

"Periteisesti urheilussa on ajateltu, että hiilihydraatit ovat ainoa energialähde. Mitään selkeää tosiasiaa, joka tukisi tätä ajattelua, ei ole olemassa. Runsashiilihydraattinen ravinto ja urheilija on vain vallalla oleva yleinen myytti, joka on estänyt muun ajattelun. Osittain syynä on myös se, että hiilihydraattiajattelu on osa virallista terveysdogmia.
Valitettavasti runsashiilihydraattien ajattelu lukitsee urheilijan vain yhteen energialähteeseen - sokeriin - kun on tarjolla toinen vaihtoehto, rasva.
Jos asiaa tarkastellaan pelkästään energian kannalta, niin rasva on ylivoimainen verrattuna sokeriin. Sokerin kehollinen varasto on hyvin rajoitettu. Sokeri varastoituu glykogeenina lihaksiin ja maksaan. Harjoittelu lisää varastointikapasiteettia. Mutta glykogeenin määrä huippu-urheilijoilla on maksimaalisesti 400 g - 500 g, mikä tekee 1600-2000 kcal. Jos suoritus jatkuu pitkään, on energiaa lisättävä suorituksen aikana, sillä varastot eivät riitä kovin kauan.

Huippumaratoonarin rasvaprosentti on noin 10, jolloin rasvavaraston energian minimimäärä on noin 40.000 kcal. Siten rasvaenergiaa on yli 20 kertaa enemmän kuin mitä sokerista voi saada. Kun urheilija menettää muutamassa tunnissa koko glykogeenivarastonsa, niin rasvaa riittää päiväkausia kestävään suoritukseen. Tämän takia monet ultralajeja harrastavat ovat siirtyneet ketogeeniseen ruokavalioon. Muitakin syitä siirtymiseen on. Siten voi esimerkiksi treenata kovemmin, pitempään ja palautua nopeammin.

Hiilihydraattien lasku suorituksen aikana aiheuttaa usein aivo-oireita ja sitä kautta myös muualla kehossa häiriöitä, jolloin seurauksena on nopea väsähtäminen. Urheilija käytännöllisesti katsoen törmää seinään. Jotta ei päädyttäisi tähän, täytyy urheilijan jatkuvasti tankata hiilihydraateilla suorituksen aikana.

Kun glykogeenivarastot hupenevat, niin elimistö ei voi siirtyä noin vain polttamaan rasvaa, vaikka rasvavarastot olisivat kuinka suuret.

Mukautuminen ketogeeniseen ruokavalioon kiihdyttää elimistöä käyttämään tyydytettyä rasvaa polttoaineena, joten rasvan saantia voi lisätä ilman, että siitä olisi mitään riskiä. Ketogeeninen ruokavalio toimii niin kestävyys- kuin voimailu-urheilussa.

Ainoa tapa saada rasvavarastot vapaaksi energialähteeksi on tiukka vähähiilihydraattinen ruokavalio eli ketogeeninen ruokavalio. Hiilihydraattien kokonaismäärän tulisi olla alle 50 g vrk:ssa. Sopeutuminen vie yksilöstä riippuen parista viikosta kuuteen viikkoon. Ruotsalainen hiihtäjä ja olympiavoittaja Björn Ferry ja triathlonisti Jonas Colting noudattavat vähähiilihydraattista ruokavaliota. Ennen kilpailua he saattavat tosin nostaa hiilihydraattimääriä jonkin verran: määrä saatetaan nostaa 100 grammaan tai ylikin, mutta aina alle 150 grammaan.

Ketoadaptaatio tekee mahdolliseksi rasvan vapaan käytön polttoaineena. Ainoa, mitä tulee tankata suorituksen aikana on vesi ja suola."

Tosiaan olen ollut kohta kaksi vuotta vhh:lla harrastaen rajuakin liikuntaa useita kertoja viikossa. Hiilareita ei tarvitse lisätä liikunnan vuoksi, jos proteiinien ja rasvan saanti on kohdallaan. Kumpikin noista osallistuu lihasten toimintaan, palautumiseen ja kasvuun. Hiilihydraatteja ei tarvita olennaisesti enempää, kun elimistö on rasvapolttoinen. Jos sen sijaan noudattaa sellaista Jutan superdieettiä tai muuta fitnessiä, joka on aika vhh ja jossa proteiinia tankataan älyttömästi, liikaakin, mutta rasvan osuus on pieni ja tyydyttyneen rasvan osuus minimaalinen, voi varautua ongelmiin. Tästäkin on valitettavasti kertynyt kokemusta.