Hyvä kun muistutit, pitää ostaa aineksia kiillottajiksi Mun lapset nääs on syntyneet hopealusikat suussaan niin on mitä laittaa joulupöytään Tosin nyt kun hiljalleen alkavat vakiintua paikoilleen, niin saavat hopeasettinsä mukaan koteihinsa Oon kieltäytynyt opiskelijaboxeihin niitä antamasta
Hei teille! Cityreissu tehty. Missään ei ollut kiirettä, ei tungosta eikä äkäisiä immeisiä. Maksapateen kimppuun kohta, ensin pieni tuumaus- ja huilitauko. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Sitten käsittelyyn ne hopiat. Teikkuliini, ei niitä hopioita ihan opiskelijaboxiin. Ovat enempi semmoista vakiintuneen kodin rompetta. Nyt on enää lohi, potut, hedelmät ja leivät ostamatta. Ne sitten ke:na. Ja joo, rosolli, en vihti sitä tekemään alkaa. Menekki on hyvin rajallinen. Soosin toki teen. Kohta joulumusa soimaan ja mukaviin töihin. Homenna tuloo Aatami kaveriksi kuorimaan juureksia Camillan mamman lanttulaatikkoon ja parsa-porkkanapateeseen. Tulkoon joulu!
_________________ Elän hetkessä, suurella intohimolla! Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!
Jaanuska, kiitos! Enpä oikein osaisi aatella joulua ilman omatekomaksa- ja parsa-porkkanapateita. Joku toinen ei ymmärrä yhtään, mikä niissä nyt on niin ihmeellistä. Vaan ei kait mikään, se on vaan se tunne. Onhan nuo kaupat pursuten täynnä kaikenlaisia jouluherkkuja... Poitsu kuitenkin kaipaa ainaki maksapateeta...
Hopiatkin tuli kiillotettua. Ja messingit. Oma hommansa niissäkin, vaan on se sitten jotenkin niin ihanaa, kun ne kaikki kimmeltää ja välkkyy valossa. Ja joo, maallista, hyvin maallistahan tuo tuomoinen on, mutta mie nautin, ei voi mittään...
Huomenna käydään vähän kaupoilla, sitten kinkku suolavedestä pois ja raikasvesikylpyyn ja laatikkotarpeet työn alle. Ihanaa! Että mie rakastan tämmöistä, kun on olemassa rakkaita ihmisiä, joille joulua valmistaa. Selkä suattaa kohta sanoa sopimuksen irti. Vaan jossei ihan vielä. Muutama päivä aikaa, pyydän! VOM kyllä sanoi äsken, kun piipahin heillä joulutervehdyksen viemässä, että oisiko jossain vaiheessa syytä vähän hellittää...vois olla...vaan ei ihan vielä. Tokko?
_________________ Elän hetkessä, suurella intohimolla! Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!
Vuoden lyhin ja pimein päivä ja tosi pimmeetä onkin. Jostain syystä piti herätä jo ½6, vaikka ei ollut mitään syytä. Selkä on vaihteeksi hiueman paremmassa iskussa, eli kauppareissu ja laatikoitten teko ovat vaarassa onnistua. Ja kinkun siirto suolakylvystä "makeaan" veteen. Näihin kaikkiin hommiin tulee Aatami avuksi, eli ei mittään hättää, kyllä ne kaikki... Muut hommathan nyt on tehtykin, ne lootikot vaan tänään ja kinkun paisto huomenna. Sitten voi huoleti relata.
_________________ Elän hetkessä, suurella intohimolla! Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!
Ihanaa ja tunnelmallista joulunaikaa ja yhdessä-oloa ahkeralle lillamarialle Teillä näyttää olevan joulunhenki ja odotus kohdallaan, tunnelmallisia joulunpyhiä
_________________ Haasteet tekevät elämästämme mielenkiintoista ja niiden voittaminen tekee elämästä tarkoituksellista
Virpip, suentassu, kiitos! Ja mie nyt vaan olen ja fiilistelen. Jouluolo on asettunut Willaan, kynttilät palavat, radio soittaa joulumusiikkia ja Camillan mamma lämmittelee uunissa. Parsa-porkkanapateen otin äsken pois, mutta mamma saa olla +75 asteessa aamuyöhön. Tohinat on tohistu, huomiselle jäi vähälukuisten pasteijoiden ja torttujen teko, kun tänään en jaksanut. Tai vihtinyt...Pasteijoiden täyte on tehty, ja tortuille raavin omppuhilloa kaupan purkista, niinnotta helppo nakki. Sitten vaan kinkku uuniin ja pienesti kaupassa, eli leivät ja maidot. Rosollia taidan kanssa pikkasen ostaa kunnen vihti alkaa tekemään. Pähkinät ja muut P&S-puodin tuotteet loikoilevat namipöydällä, mie siirryn kohta kanssa loikoilemaan sänkyyn kirjan kanssa. Aatami tulee huomenna rässihousuineen ja kauluspaitoineen , ekaksi käydään siellä kaupassa ja sitten vaan kinkkua paistellaan. Ihanan letkeä olo ja hyvä mieli, kun kaiken oon saanut tehtyä, vaikka selkä onki välleen kiukutellut. Nautin tästä olotilasta nyt, kun selys vaihteeksi on melkein kivuton. Eikä pienistä piitata.
Tämän joululaulun soitan kaikille ystäville Karppilassa. Nautitaan joulusta!
_________________ Elän hetkessä, suurella intohimolla! Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!
Tuutu, kiitos. Jo eilen oli sitä joulutunnelmaa, nyt on vieläkin enempi. Aamusesta käytiin kaupoilla, Sittarissa ja Lidlissä, vaikka viime mainittua ihmettelinkin vähäsen. Haa, Aa osti sieltä miulle kaksi sähkökäyttöistä suola/pippurimyllyä! Olin ihan että HOO, mutta miehiähän nuo erilaiset sähkövempeleet viehättää. No nyt on kaksi uutta päheetä myllyä kolmen entosen, tosin käsikäyttöisen lisäksi. Saa siinä suolat ja pippurit kyytiä.
Pasteijat ja muutaman tortun tein ja nyt köllöttelee kinkku uunssa, 55 graadia näytti äsken, eli jonnekki klo 22-23:een menee valmistuminen. Sitten tietty vielä kuorrutus lisäksi, eli puolille öin. Mutta täähän kuuluu justaan aatonaattoiltaan; kinkun paisto, tuoksut ja tunnelmat. Hieman glögiä, paljon kynttilöitä, rakkautta ja hyvää oloa... Radio soittaa taustalla vaimeasti joulumusiikkia, Aa säestää ruokaperräisettonella vienosti "nokkahuilulla". Äsken hää sannoi, että voi kun on niin hyvä olla. Rauhaisaa, tunnelmallista yhessä- oloa. Samalta tuntuu miustakin. Ihan, että vähän väliä tuppaa jouluun herkistynyt mieli kyyneleet silmiin nostamaan. Voi, kun kaikilla muillakin oisi tämmöinen, onnellinen, seestynyt joulumieli. Pistän kädet ristiin ja kuiskaan kiitoksen Yläkertaan; kiitos Luojani tästä kaikesta.
Willa hiljentyy nyt Jouluun. Kaikille teille, ihan jokaiselle toivotan koko sydämestäni sieluun asti yltävää Joulurauhaa. Rakkaudella teidän lillis
_________________ Elän hetkessä, suurella intohimolla! Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!
Kiitos kaikki ystävälliset Hyvän Joulun toivottajat ja kaikki muutkin Willaan kurkistaneet. Taas on yksi joulu takanapäin. Ihana, rakkauden, ystävyyden ja sopusoinnun täyttämä oli tämä joulu. Itketti aina välleen, kun oli niin herkkä ja hyvä mieli.
Aattona hartaushetki kappelissa ja kynttilät rakkaiden haudoille. Kotona sitä rauhaa ja hyvää oloa, hyvää ruokaa - ennoo kyllä ennen kinkkua kolmeen kertaan paistanut - mutta siitäkin selvittiin.
Tapanina oli Aatamin tytär miehensä kanssa syömässä, mukava seurusteluhetki heidän kanssaan. Poitsu ja Kulta-Miniä tulevat tiistaina lounaalle.. Nyt mietityttää ruoka, toivomus olisi, ettei mitään jouluruokaa... Taidan keittää pehmoisen samettisen keiton, esmes bataattikeitto auramuruilla höystettynä ei oisi hullumpaa. Tai pekonilla...kahvia ja sitä ihanaa taatelisuklaakakkua jälikseksi. Aivan uskomattoman herkullinen kakku, paranee vaan vanhetessaan. Kevyttä syömistä, kun ovat lähdössä ajamaan Helsinkiin illansuussa.
Ja sittenhän sitä ollaankin jo kohta Uudessa Vuodessa ja elämä tasenee tavallisiin uomiinsa. Juhla-aika on mukavaa, mutta hyvä on sitten parin kolmen viikon juhla-ajan jälkeen palata arkeen. Vaan ensi vuoden kuvioita en vielä paljookaan ajattele, nyt on nyt. Carpe diem!
_________________ Elän hetkessä, suurella intohimolla! Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!
Villan rauhassa oli hyvä hetken viivähtää. Oikein rauhaisaa ja onnellista jatkoa toivon myös. Juhla-aikoja tarvitaan vastapainoksi sille tavallisemmalle arjelle. Tuntuupahan sitten joltakin ne juhlat. Jouluruuat ovat täälläkin kohta jo takana päin eikä oikeastaan ole ikävä. Aikansa on niilläkin.
_________________ Kaikissa meissä on vikamme, mutta minusta niitä ei vain huomaa Blogissa lisää
Viattomien lasten päivä, maanantai 28.12.-15 ja päivä on jatkunut iloksemme 5 minuuttia!
Ihmeellistä! Aurinko pilkistää ihan hiukkasen metsän reunan takaa, kultainen esrippu on itätaivaalla vielä edessään. Jospa sekin siitä häipyy, iso taivas on haalean sininen. Pakkasta -8 astetta, lunta ei oikeastaan ollenkaan. Tosin aamu on valoisampi kuin aikoihin, kun on kirkas ilma ja taivas. Valoa on siis ihan oikeasti olemassa, vaikka pitkän pimeän aikaan välillä luuli, että asutaan ikuisen pimeän ja hämäryyden maassa. Paljoo muuta en pyytäisikään, mutta lunta vähäsen, vaikka vain 3 senttiä...
Nyt kuitenkin kauppareissulle ja sitten pitänee tehä inventaario noissa jäljellä olevissa jouluruuissa. Paljon ei jäljellä olekaan, paitsi sitä kolmeen kertaan kirkast...eikun paistettua kinkkua, mutta siitä pistän suurimman osan pakkaseen. Kinkkukiintiökin alkaa olla aika täysi. Vaan nyt vähän silimänpiirtoa ja menoxi!
_________________ Elän hetkessä, suurella intohimolla! Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!
Mulla taitaa olla jouluruokia vielä huomiselle mutta sitten loppuvat ja hyvä niin. Kinkunluun heitän pakkaseen ja keitän siitä sit liemen jossain vaiheessa. Hernekeitto ois hyvää mutta liikaa hiilareita mulle.
Täällä on kans ollut mukavan valoisa päivä vaikka se onkin mennyt uutta kirjaa lukiessa. Nyt pakkasta enää pari asetta mutta aamulla 9. Kissat ei kauaa patsilla viihdy.
_________________ Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi
Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 64 vierailijaa
Et voi kirjoittaa uusia viestejä Et voi vastata viestiketjuihin Et voi muokata omia viestejäsi Et voi poistaa omia viestejäsi Et voi lähettää liitetiedostoja
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
Onnekseni laitoin sen ulkoisen joulun jo joku viikko sitten.
Kaikissa meissä on vikamme, mutta minusta niitä ei vain huomaa
, ekaksi käydään siellä kaupassa ja sitten vaan kinkkua paistellaan.
