karppaus.infon arkistoitu foorumi

Älä valehtele, Vladimir Heiskanen! Lähettämäsi viesti on printtinä Rasalas -kustantamossa. Siinä nimenomaan vaadit tietoa Aleksi Kuution palkasta etc. Että siinä näyte toimintatavastasi.

Hei! Kun Rasalas kerran julkaisee monia alunperin englanninkielisiä kirjoja käännettynä suomen kielelle, ajattelin uteliaisuudesta yrittää kysellä teiltä hieman tietoa kääntämistyöstä. Pohdin, että voisin ehkä tulevaisuudessa yrittää joidenkin mielenkiintoisten teosten kääntämistä englannista suomeksi, sillä tiedän hyviä englanninkielisiä teoksia, joita suomalaisillakin keskustelupalstoilla kehutaan, joita kaikki eivät tule kuitenkaan kielitaidon puutteen vuoksi lukeneeksi.

Toivoisin jostakin (mistä vain) käännöskirjastanne, esimerkiksi "Syö rasvaa ja laihdu" (Enig&Fallon) seuraavia tietoja:
1) Mitä kautta käännös aloitettiin. Tekikö aloitteen kääntäjä, vai etsittekö kääntäjän (Aleksi Kuutio yllä mainitun kirjan tapauksessa) esimerkiksi jonkun kääntäjäfirman kautta?
2) Paljonko kyseistä kirjaa on myyty?
3) Paljonko kääntäjä on hyötynyt käännöstyöstään rahallisesti? Oliko palkkio vakio vai oliko kirjan myynnillä merkitystä?
4) Onko myös sivujen ilmiasu kääntäjän vastuulla, vai tekeekö muu ihminen yleensä muotoilut ynnä muut?

Jonkinlaista vastausta toivoisin vaikka ymmärrän, että saatan olla vaatimassa liikoja.

Antin takana on nainen! (lue kuni pirunas raamatua, hyvää naistenpäivää, herrasiunakkoon!)

Valtsu on oikeassa, ja oikealla asialla. moi sanoo ugh!

P.S Asiat riitelee, eiku mitensemeni

Lahjakas ja nuori Aleksi Kuutio oli kesätöissä Antti Heikkilän Rasalas Kustannuksessa ja ansiokkaasti suomensi sinä aikana Mary Enigin ja Sally Fallonin kirjan Eat fat, lose fat (Syö rasvaa ja laihdu). (Ilmeisesti myös venäläistaustainen) Vladimir Heiskanen otti kirjan ilmestymisen jälkeen yhteyden kustantamoon. En tiedä, tunsivatko kaverit toisiaan, mutta Vladimir Heiskanen tahtoi myös työpaikan Rasalaksesta. Tämän lisäksi hän vaati saada tietää Aleksi Kuution palkan suuruuden. Ei saanut paikkaa, eikä kerrottu palkan suuruutta. Tämäkö edelleen kismittää?

,,,,,,,,,

Antti on tehnyt uraa uurtavaa työtä VHH ruokavalion suhteen toistakymmentä vuotta. Hän on taistellut tuulimyllyjä vastaan.

Tilting at windmills is an English idiom which means attacking imaginary enemies. [...] The phrase is sometimes used to describe confrontations where adversaries are incorrectly perceived, or courses of action that are based on misinterpreted or misapplied heroic, romantic, or idealistic justifications. It may also connote an importune, unfounded, and vain effort against confabulated adversaries for a vain goal.[1]

Jos väität että Heikkilä hyökkää kuvitteellisia vihollisia vastaan, ja hänen toimintansa perustuu väärinkäsityksiin, niin saatan jollakin tasolla yhtyä mielipiteeseesi.

Kirjoitusvirheitä on, mutta niitä en hirveästi jaksa huomioida.

Ancel Keysin kohdalla sorrutaan usein sellaiseen virheeseen, että näytetään sitä vuonna 1953 julkaistua kuuden maan käyrää ja väitetään että kyseessä olisi "seitsemän maan tutkimus", josta käsittääkseni tuli ensimmäiset julkaisut joskus 1970. Sitten joitain muitakin väärinkäsityksiä kiertää ja näistä on ollut aika paljon keskustelua terveysblogeissa viime vuosina. Mutta tiedemaailmassa ekologiset tutkimukset (vertailu maiden välillä) eivät ole kovin korkeassa asemassa, joten nykyään kolesteroliasioista pitäisi jättää Ancel Keysit pois ja mielellään myös Pohjois-Karjalat, koska kummallakaan on vaikea osoittaa mitään. (Mainittakoon että minulla ei ole mielipidettä kolesteroliasioihin. Kyseessä on niin laaja aihe, että en ole ehtinyt paneutua siihen kuka on eniten oikeassa.)

Viime vuosikymmeninä sydäntautien ehkäisy on painottunut vahvasti ravinnon, liikunnan, tupakoimattomuuden ja statiinihoidon ympärille. Monet näistä menetelmistä ovat alkujaan perustuneet lipidihypoteesiin, joka korostaa veren kolesterolin merkitystä sydäntautiin liittyvien verisuoniplakkien (ateroomat) synnyssä.

Nämä sydäntaudin ehkäisykeinot eivät ole kuitenkaan osoittautuneet aina täysin tehokkaiksi. Esimerkiksi kliinisiin tutkimuksiin pohjautuvien meta-analyysien* mukaan rasvan kulutuksen vähentäminen tai tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen tyydyttymättömillä rasvoilla ei ole monissa interventioissa vaikuttanut sydän- tai kokonaiskuolleisuuteen, vaikka viime vuosikymmeninä tyydyttymättömien rasvojen sydänhaitallisuutta onkin pidetty lähes itsestäänselvyytenä. (Hooper 2011, Ramsden 2010, Skeaff&Miller 2009)

Kolesterolinalennuslääkkeet, erityisesti statiinit, ovat ravinnon rasvamuokkauksia tehokkaampi tapa alentaa kolesterolitasoja, ja niillä on myös mahdollista alentaa sydänkohtausriskiä. Vuonna 2012 julkaistussa sekundaaripreventiota käsittelevässä meta-analyysissa havaittiin miehillä noin 20% vähennys kokonaiskuolleisuudessa, naisilla taas pienempi ero ilman tilastollista merkitsevyyttä. Vuoden 2011 Cochrane-analyysi taas havaitsi, että primaaripreventiossa statiinit vähensivät kokonaiskuolleisuutta 16% ja sydäntapahtumia jopa muutaman kymmentä prosenttia. Voi olla myös syytä olettaa, että statiinien hyödyt tulevat paremmin esille pidemmillä ajanjaksoilla. (Gutierrez et al. 2012, Taylor et al. 2011)

Tutkimus jatkuu edelleen kovaan tahtiin, ja uusia hoitokeinoja etsitään. Esimerkiksi PCSK9-inhibitiota ja tulehduskeskeisiä lähestymistapoja on tutkittu viime aikoina suhteellisen ahkerasti, ja tulokset ovat olleet lupaavia. (Navarese et al. 2015)

noin tuhannesta valohoitoa (LLLT) käsittelevästä tutkimusartikkelista