karppaus.infon arkistoitu foorumi

...ja lenkille!

Huomenta!
Sain herätyksen Tomi Kokon dokkarista ja selvitin, että mikäs hemmo tuo oikein on. Käytännössä siis LCHF ja kovaa HIIT-treeniä on se kombinaatio, jota hän suosittaa. Intouduin tästä ihan uudella tavalla ja vaan aloin noudattaa tätä ns. ohjelmaa. Siis viideltä ylös, treeni ja bulletproof. Eilen aamulla ei ollut rasvakahviin kuin kahvia, macaa ja voita, mutta sekin tuntui aivan käsittämättömän hyvältä. Oli huikea tunne, kun tunsin, miten tuo taikajuoma menee elimistössä eteenpäin. Tämän aamun juomaan olin jo hankkinut kookosöljyä ja tocoa lisäksi. Tuli selvästi makeampi ja pehmeämmän makuinen - kuin latte. Energiaahan tästä tulee aika huikeasti, mutta nälkä ei varsinaisesti vaivaa koko päivänä - ainakaan samalla tavalla kuin ennen. Eilen ihan pakottauduin syömään. Aamupäivällä söin munakkaan ja iltapäivällä savukalaa ja salaattia. Lisäksi mansikoita ja kookosöljyä. Tänään olisi suht samaa settiä, paitsi kalan sijasta broiskua.

On se muuten kumma, että työaamuina heräsin vaivoin kuudelta, mutta nyt lomalla aamuviideltä herääminen ei tuota ollenkaan tuskaa. Päätin nyt samantien lopettaa torkkumisen ja opetella ponkasemaan sängystä ylös heti kellonsoidessa. Helposti olen torkuttanut tunninkin, kello vaan aikaisemmin herättämään, niin kerkee torkuttamaan kauemmin. Nyt haluan pois torkkukoukusta.

Niin, olen karppaillut enemmän vähemmän vuosien aikana ja täälläkin aikaa viettänyt enemmän ja vähemmän. Nyt taas enemmän.

Jahas, kämmäsin näköjään jotain. Jos ylläpito huomaa nämä kaksi kertaa tulleet juttuni, niin tämön toisen voi poistaa. Itse en osaa.

Onnea torkuttamisen lopettamiseen!

Mä en tiedä miten torkkukoukusta päästään. Olen totaalisen sekaisin ja pihalla kellon soidessa. Jos en varaisi 45 minuuttia torkuttamiseen, myöhästyisin töistä. Siinä ei auta tahdonvoima, kun kognitiiviset toiminnot eivät ole sillä tasolla, että pystyisi käyttämään tahdonvoimaa. Ja jos laittaisin herätyskellon niin kauas, että täytyy nousta sen takia, minua oksettaisi ja huimaisi niin, että köllähtäisin saman tien takaisin sänkyyn edes tajuamatta mitä teen.

_________________
C-pitoisuudet: keitetty ruusukaali 70,2; mandariini 41; kukkaakaali 51,8 keitetty 33,7; mansikka 45,6; keitetty kesäkurpitsa 16,2; paistettu kaali 24,8; haudutettu lanttu 31; kyssäkaali 52,1; maksa 31; pensasmustikka 15,6

Tervetuloa karppilaan Maribella. Hienoa nähdä, miten sinulla on intoa ja virtaa vaikka muille jakaa

Torkuttaminen on kyllä paholaisen keksintö, jos minulta kysytään... Sehän varastaa sen torkuttamiseen käytetyn ajan tehokasta nukkumisaikaa! Itse olin joskus nuorempana torkutuskoukussa myös, aamu-uninen kun olen. Yllättäen lääkkeeksi aamu-unisuuteen ja todella nihkeisiin aamuihin löytyi aiemmista aamuherätyksistä! Jos pitää olla menossa vaikkapa 7:30, herään joskus neljän maissa aamulla. Silloin minulla on aikaa hoitaa aamukooma pois ennen lähtöä. Nukkumaan pitää tietysti mennä vastaavasti aiemmin. Aiemmin nipistin aina yöunistani, ja kyllä joskus vieläkin, mutta harvoin enää. Jatkuvassa univajeessa elämä on nimittäin yhtä helvettiä, kooma-aamut vielä kammottavampia, koko ajan on nälkä ja huono olo, mistään ei tule mitään...

Yllättäen myös unen syyvyyteen reagoiva sovellus, jota käytin edellisen puhelimen aikana herätyksiin oli loistava. Se reagoin siihen, kun aloin liikkua unessa enemmän ja herätti silloin kun uni oli kevyimmillään. Tietenkin aiemmin säädettyyn aikaväliin, eli esim. 5:30-6:00.

Kiitos River!

Torkuttaminen on tosiaan ihan vihonviimeinen keksintö. Itselläni se alkoi mennä jo ihan överiksi, sillä tunti torkutusta alkoi olla jo ihan normaalia. Tiesin aina, mihin aikaan pitää viimeistään nousta ja aina varmistin kellosta, että painoin varmasti torkun päälle. Sitten taas viisi minuuttia unta. Ihailen ihmisiä, jotka sanovat nousevansa heti kellon soidessa ylös. Nyt yritän kovasti itsekin. Aikaisin herääminen ei kyllä ole mikään ongelma. Haluan aamulla rauhoittua ja juoda aamukahvin ihan rauhassa. Aloin taas pitkästä aikaa käydä aamulenkillä, se on vallan ihanaa. Päivä lähtee hyvin käyntiin.

Tämähän piti olla ruokapäikky... ja heti mentiin sivuraiteelle, mutta ei kai se haittaa

Aamukahvi klo 6.30 oli siis bulletproof
Klo 9.30 herkkusieni-purjomunakas (3 munaa) ja runsaasti majoa ja voita
Klo 13.30 broilerinsuikaleita itse maustaen ja runsaasti vihreää salaattia, paprikaa ja kurkkua sekä salaatinkastiketta
Klo 16.30 musta kahvi kahvilassa tuttavien kanssa
Klo 18 tuoreita mansikoita

Tällä mennään tänään. Nälkä ei varsinaisesti edes ole, mutta vanhasta tottumuksesta tekee mieli napostella jotain. Taidan juoda vielä mukillisen teetä ja napsia muutaman suolakiteen.

Iltatreenin jätän väliin tänään ja huomenna aamulla lähden aamulenkille ja teen sen päälle Tomi Kokon burner 400 - treenistä niin paljon kuin jaksan.


PS. Kiitos ylläpidolle, että poistit sen toisen ketjuni, minkä sain vahingossa aikaan

Heti kellon soidessa nousee pakosti, kun kello on toisessa huoneessa soimassa ja mahdollisimman pahalla äänellä. Se on minun konsti, hyppään aika äkkiä ylös, kun sitä on pakko lähteä sammuttamaan.

Minä en ole torkuttanut ikinä, sehän on itsensä kiduttamista!

Ja varmaan monien uniongelmien takana, kun keho oppii siihen, että nukkua ei kuitenkaan saa muutamaa minuuttia kauempaa, kun kello taas pärähtää.

* muokkaus* Siis mitä tää kone (vai minä?) sekoilee? Olen näköjään jo itse lainannut itseäni!

No niin, nyt vierähti pitkä viikonloppu työn merkeissä. Tein pitkiä, intensiivisiä ja siten rankkoja työpäiviä. Söin, jos ja kun ehdin ja yritin muistaa ainakin juoda, kun oli yksi helteinen päiväkin mukana. Huhhuijaa..... Eilinen päivä meni palautellessa ja tänäänkin vielä päätin nukkua niin pitkän kuin nukuttaa, että kroppa saa levätä kunnolla.

Hehkutin tässä taannoin bullet proofia, mutta näinä työpäivinä en sitä kuitenkaan aamujuomaksi tehnyt, vaan kunnon rasvaisen munakkaan. Ja söin voita voina. Panostan aina tällaisina aamuina syömiseen ja proteiineihin, jotta jaksaa. Talvella söin aamulla usein kaurapuuroa ja rahkaa, eikä varsinaista nälkäpiikkiä tullut koko päivänä. Mietin tässä nyt tätä viikonloppua, että olisiko pitänyt syödä vielä kaurapuurokin runsaalla rasvalla ja suolalla. Pientä nälkää tunsin jo aamupäivän aikana, mutta syömään ei ehtinyt kuin iltapäivän puolella. Seuraavalla kerralla kokeilen myös puuroa.