karppaus.infon arkistoitu foorumi

Protor, kateellinen ei kannata olla, on mullakin niitä ongelmia painon kanssa. Pidän ruokapäiväkirjaa tuolla Kultakalojen puolella. Loman jälkeen on ollut kiireitä sen verran, etten ole päässyt uudestaan vauhtiin merkkaamisen kanssa, mutta ennen lomaa löytyy varsin kattavat syömistiedot. Aika paljon on kasvis-/kalapainotteista, mutta jonkin verran taisi olla liharuokiakin ja onhan noita helppo soveltaa. Keskimääräisesti kun vaan jää hiilarit alle 50g niin hyvin menee. Ateriat pitäisi näkyä myös foorumin jäsenille. http://karppaus.info/kultakalat/jasen.php?u=17883

Kannattaa tosin muistaa että mun kalorimäärät jää liian alhaisiksi just nyt ja riskinä on että elimistö jää säästöliekille. Ruoan määrää/rasvaisuutta voi siis tuohon mun syömiseen nähden vähän nostaa.
En tiedä pidätkö itse ruokapäiväkirjaa, mutta mulle se oli jo silloin ekan (köh) karppauskierroksen aikana iso apu. Vihannesten kanssa oon aika liberaali hiilarikertymän suhteen, eikä mulle ole tullut jumitusta maitotuotteista. Rasvaa mätän joka aterialla ja vaikka puhun pienistä kalorimääristä niin kalorienkin seuraaminen on laatua "pakko saada enemmän ettei elimistö mene kitukuurille", eli en pidä kalorirajoja. Ja siis en liiku. Paitsi sohvalta keittiöön. Kunhan kevät tästä etenee, pääsen toivottavasti taas jatkamaan paljasjalkajuoksua ja silloin tiedän että energiamäärää ja ruoan määrää on pakko nostaa, koska muuten oon nälkäinen koko ajan ja tulee himoja.

Itse oon tässä karppauskertojen välissä tullut tietoisemmaksi oman kropan vaatimuksista ja rajoituksista, ja sillä on ollut iso merkitys mm. Ruokavaliossa pysymiseen (=repsujen välttelyyn/vähentämiseen aiempaan verrattuna). Tosin tämä oman kropan tunteminen on sellainen asia joka monella tulee vasta monen mutkan ja kantapääkokeilun kautta tai sitten ei ollenkaan. Eikä se laihtuminen sitä vaadi, mutta omalla kohdallani auttaa.

Kiitos , pitääpä käydä tutkailemassa tota sun sivua ja päikkyä, mutta pitää kuitenkin mielessä noi sun huomiot, mitä korjattavaakin olis. Ihan mielenkiinnosta ois kiva verrata omiin eväisiin, että löytyykö se sieltä syömisistä se vika vai missä nyt mahdollisesti mättää. Kyllähän se usko paremmasta ja painon putoamisesta alkaa vähän hiipua kun mitään ei tapahdu, mutta en toki ole luovuttanut, silti oon karpisti jatkanut.

Mullakaan kun ei tuota liikuntaa tule nykyään kovinkaan paljon, kun kotona on pari kipaletta alle kolme vuotiaita, ne vie aika pitkälti sen vähäisen vapaa-ajan mitä päivässä on. Ja olen kyllä itsekin sitä mieltä, että lapset menee nyt harrastusten edelle, ne on kuitenkin niin vähän aikaa pieniä. Joten maltilla pitää suhtautua tähän pudotteluun, kun ei voi sitä sillä liikkumisella samalla tavalla buustata kuin ehkä joku toinen pystyy. Toki käydään vaunulenkeilla pari kertaa viikossa ja kahvakuula heiluttelen silloin tällöin kotona, mutta ei ne mitään hirveitä kuluta. Sen takia tää karppaus on mun valinta, sillä kun voi saada tuloksia aikaan, vaikkei sille liikkumiselle olisikaan aikaa tai mahdollisuutta.

Mut jään seurailemaan sua, ehdottomasti

_________________

Suosittelen lämpimästi ruokapäiväkirjan pitämistä, se on tosi hyvä lähtökohta omien syömisten säätämiselle. Toki sullakin voi esim. stressi vaikuttaa, mutta ekana kurkkisin vähän niitä omia makroja.

Harrastaahan voi myös lasten kanssa (tai köh, näin olen kuullut, minulla ei lapsia ole) ja kaikki ulkoilu esim. luonnonpuistoissa laavuilla käyminen tai pilkkimään lähteminen on tosi hyviä tapoja liikkua lasten kanssa. Näitä meidän perheessä harrastettiin kun minä olin pieni. Ja ei se laihtuminen välttämättä liikkumista vaadikaan, joten en siitä ottaisi stressiä.

Minä olen viettänyt lauantaipäivän elämäni rajuimmassa oksennustaudissa ja kramppailu jatkui eiliseen asti. Pääsin nyt vasta takaisin kotiin, vaikka tarkoitus oli lähteä jo eilen. Tuon mahataudin takia on tullut syötyä säälittävän vähän (lauantaina aamupala ja lounas jotka tulivat ulos illan ja yön aikana vartin intervalleissa, sunnuntaina kai kaksi leipäviipaletta ja ihan mitätön annos possupataa ja maanantaina pieni pala lohta ja vähän leipää), mutta luulen että nuo syödyt hiilarit ehkä pitävät painon siellä missä se aiemminkin oli. Senhän näkee taas huomenna. En voi kyllä suositella tätä laihtumistapaa kenellekään, selkäkin on ihan jumissa kun otin vessanpöntöstä niin kovasti tukea.

Kävin kurkkimassa, kun sinun päikyllä on niin mainia nimi

Kiitor, River. Yrityskertojen mukaan päiväkirjan nimi vaan pitenee.

Kilo oli tippunut viime viikosta, mutta tosiaan sillä epäterveellisimmällä kuviteltavissa olevalla tavalla. Ruoka ei ole oikein maistunut vielä normaalisti, joten seurailaan missä vaiheessa syömiset normalisoituvat, niin nähdään se oikeasti pudonnut paino.

20.1. 101kg
27.1. 98,2kg (-2,8kg)
3.2. 96,9kg (-1,3kg viime viikkoon, yht. -4,1kg)
10.2. 97,7kg (+0,8kg yht. -3,3kg)
17.2. 96,7kg (-1,0kg yht. -4,3kg)
9.3. 97,7kg (+1,0kg yht. -3,3kg)
16.3. 96,5kg (-1,2kg yht. -4,5kg)
23.3. 95,5kg (-1kg yht. -5,5kg)

Pääsiäisenä lähti lapasesta suklaan kanssa, joten olen pettänyt itseäni ja päättänyt olla punnitsematta ennen kuin olen saanut homman taas hallintaan. Tiedän, ettei jonkin asian kieltäminen anna pitkäaikaisia tuloksia, joten pitää vaan vetää tarpeeksi överit että tulee täydellinen kyllästyminen. Nyt ollaan jo melko lähellä, eli eiköhän taas ensi tai sitä seuraavalla viikolla viitsi punnita paljonko mentiin takapakkia.
Masennuskausi pamahti taas päälle, joten sillä lienee myös osuutta asiaan, kuten myös sillä että kaikki energia on mennyt erityisen tuen hakemiseen koulussa, enkä ole tehnyt maaliskuussa yhtäkään koulutehtävää. Eilen jatkoin koulutehtävien tekemistä, mutta se on aivan järjettömän kuluttavaa henkisesti. En pysty ilman beer. Eikun chocolate.

Joo, masennuskausi on kestänyt tänne asti ja nyt yritän olla optimistinen sen suhteen, että kohta helpottaisi. Ainakin nyt alkaa olla jo sellainen olo, että pitää hoitaa syömiset kuntoon. Oon myös jaksanut tehdä rästissä olevia koulutehtäviäkin peräti kahtena päivänä putkeen. Sain kolmen kurssin kohdalla jatkoaikaa elokuun loppuun, joten kesä menee koulutehtävien kanssa. Vielä tämän/ensi viikon aikana pitäisi tehdä yksi tehtävä, jotta saan sen arvioitavaksi, ja sen jälkeen onkin niiden kolmen kesäkurssin vuoro. Onneksi olen aloittanut kahden kurssin tehtävät jo ennen tätä masennuskautta ja vain yksi kurssi on tehtävä alusta alkaen.

En ole seuraillut painoa ollenkaan, mutta luulen ettei se ole hypännyt ihan tajuttomasti. Tällä hetkellä paino ei oikeastaan tunnu tärkeältä, sillä moni muu asia aiheuttaa paljon enemmän ongelmia, niin talo kuin oma kroppakin.

Joopa, viime vuoden heinäkuussa masennus pamahti ekaa kertaa sille tasolle, että oli ihan pienestä kiinni etten kävellyt järveen. Paino hipsutteli takaisin ylös ja nyt tarkoitus olisi taas saada se taas kuriin. Olen taas aloitellut joogaamista ja toivon että paino putoaisi piakkoin takaisin siihen, mihin viimeksi jäin.

10.1. 98,5kg

Tsemppiä July! Paljon on sulla haasteita Toivottavasti nyt parempaan päin menossa olet henkisen hyvinvointisi kanssa. Muistui mieleen oma opiskeluaikainen ei diagnosoitu masennus. Silloin oli aikoja, että olisin voinut sukeltaa jään alle Luin koko ketjun nyt läpi, jään seurailemaan!

_________________
Life is short. Eat lard first.

Kiitos, Laelsa! Oot kyllä oikeassa, jos mulla jotain on paljon niin haasteita. Muun muassa. Keväisin tuo olo aina yleensä paranee, mutta sekään ei ole koskaan varmaa, kuten viime vuoden merkinnöistä näkee. Jos nyt tänä keväänä edes pysyisi opinnoissa mukana, niin stressikäyrä olisi kesään mennessä pienempi ja loman saisi käyttää muuhunkin kuin rästitehtävien tekemiseen.

Tsemppiä July
lueskelin ketjusi. Aina on hyvä hetki aloittaa uudelleen. Itsekin aloitin juuri myös uudelleen kolmannen kerran vuodenvaihteessa.
Elämässä kun on välillä liikaa kaikkea niin joku väistämättäkin saattaa jäädä toisten asioiden varjoon.

_________________

Kiitos tsempistä, Rotoweileri. Erityisesti karppauksen kanssa on hankalaa pärjätä, jos muu elämä heittää häränpyllyä. Siis siitä huolimatta, että karppaaminen on ajatuksena tukevasti selkärangassa.