karppaus.infon arkistoitu foorumi

Olen Vargamor. Olen perustanut itselleni nimimerkin joskus vuosia sitten ja kas kun löytyi vielä salasanakin.


En usko että tulen pitämään varsinaista ruokapäiväkirjaa, vaan pohdiskelupäiväkirjaa. Uskon että se asioiden sisäinen käsittely on hyvin tärkeää elämäntapojen muutoksessa, ja on paljon tehokkaampaa kirjoittaa asioita ylös ja saada ehkä kommenttejakin kuin vain miettiä itsekseen.

_________________
Everything you have ever been told is wrong.

Tervetuloa polskimaan karppilammikossa!

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!

^^Kiitos.

_________________
Everything you have ever been told is wrong.

Vielä lisäystä motivaatiokohtaan.

_________________
Everything you have ever been told is wrong.

Tajusin juuri, että yritän tapani mukaan tehdä asioista monimutkaisempia kuin ne ovat. Tyyliin miettiä mielessäni "täydellistä loppuelämän ruokavaliota, jota noudatan ikuisesti, amen."

_________________
Everything you have ever been told is wrong.

Ja sitten mun täytyy antaa itselleni lupa syödä makkaraa niin paljon kuin haluan. Rakastan Kabanossia ja Wilhemiä ja gluteenitonta Mustaa, joiden tiedän olevan kelpo ruokaa, mutta silti jossain takaraivossa tykyttää "makkara tappaa".

Kummallista, että en ole päässyt kaikkien näiden vuosien aikana eroon tuosta vt-ehdollistamisesta ihan kaikilta osin.

_________________
Everything you have ever been told is wrong.

Minusta näyttäisi ihan toimivalta, olet löytänyt sen mikä toimii ja myös mikä ei toimi eli ei tarvitse isommin kokeilla! Päiväkirja on ihan hyvä, koska voi jälkikätten katsoa eri juttuja. Ja ehdottomasti, jos aikoo onnistua ruokavaliomuutoksissa niin pahalta maistuvia ruokia ei kannata syödä! Olet oikeassa siinäkin! Toivottavasti terveys kohenee edelleen.

_________________
Karppausta v 2008 keväästä Heikkilän ketoruokavalion ja Annikan LCHF tyyliin.
LCHF ruokavalio(kin) toimii vain jos sitä noudattaa.
Old lives matter.

Voitko syödä lihaa/kalaa/kananmunia? Aloita niistä. Yhtään voimakkaan makuista rehua ei tarvitse suuhunsa laittaa, vain täysrasvaista lihaa, kalaa, kananmunia, (ehkä myös kovia juustoja). Täällä olevat ihmiset väittävät saaneensa elämänsä takaisin karnivorilla: https://meatrx.com/category/success-stories/

Oma stoorini videoina on täällä: https://www.youtube.com/channel/UCZTFxy ... 9a0UY__mkg
Ja karppilammessa täällä: viewtopic.php?f=81&t=79713&start=120

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.

Hyvä, että olet gluteenittomalla. Kuinka tarkasti noudatat sitä eli syötkö vehnätärkkelystä tai puhdaskauraa? Milloin sait keliakiadiagnoosin? Kilpirauhasvaivat ja keliakia kulkevat käsi kädessä ja molemmat liittyvät masennukseen. Suolistonukka korjaantuu gluteenia välttelemällä, mutta vahingoittunut kilpirauhanen ei parane. Kuinka paljon lisäaineita tms. gluteenittomat ruokasi sisältävät?

Oletko kokeillut pätkäpaastoilua? Se voisi vähentää napostelua, vaikka viekin ketoosiin ainakin osan päivästä. Olethan yölläkin ketoosissa, joten sen pidentäminen ei välttämättä ole ongelma, jos syöt hiilareita ennen nukkumaanmenoa. Voisitko ajatella vaihtavasi viljoista tulevat höttöhiilarit esim. bataattiin ja perunaan?

Olen lukenut jonkun verran fibromyalgiasta karppaussivustoilta ja suurin osa tuntuu uskovan, että ratkaisu on insuliinien painaminen pohjaan. Uniapneasta sanotaan samaa. Gluteenittomuutta suositellaan. Stressi saattaa pahentaa oireilua, joten meditointia voisi kokeilla.

Kokeile raakamakkaroita, marketeistakin saa nykyään hyviä. Raaka- etuliite ehkä loiventaa syyllisyydentuntoa?
Mun paras kokemus raakamakkaroista on edelleen Hakaniemen kauppahallista, Reinin Liha, ostettu karitsan salsiccia. Grillattiin, oli namia, pannulla paistettuna myös.

_________________
äh

Hei tyypit,

Olipa kiva saada kommentteja, kiitos.

_________________
Everything you have ever been told is wrong.

Ok, eli se autismijuttu vaikuttaa mieltymyksiin tässä. Lihamylly ja mortteli, paistaa sileitä pihvejä?

_________________
äh

^^Joo, just se. Pystyn kyllä jauhelihapihvejä syömään.

_________________
Everything you have ever been told is wrong.

Tuo sinun ehdottamasi (40g jotain tärkkelystä, käytetään voin tai muun hyvän rasvan "piilottamiseen") ja loput sitten noita kuvaamisiasi on aika tarkkaan meikäläisen erkkiä, joka puolestaan on muunnon Kwasniewskin Optimal Diet'istä... joka toimii. Rasvaa pitää tosin olla todella paljon, jotta se korvaa irtokarkit ja sen sellaiset, mutta kun siihen oppii, kaikki sujuu ihan hyvin.

Ajatos syödä vain sellaista mikä sopii sielulle ja ruumille (ja suulle) on ainakin minulle ollut se ainoa toimiva koskaan

Nimmarilla "toistaiseksi yli kymmenen vuotta näillä pärjännyt ja labrat vuosi vuodelta vain parempia" Tsemiä o/

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Kiitos, els. en ole Kwasniewskiä lukenut mutta juttujasi palstalta kyllä ja tuo tyyli on kieltämättä aina houkutellut minua. Juuri sen rasvansyönnin takia.

terv. nimim. söin lounaalla 40 grammaa voita tattarihapanleivän päällä. Ai että.

Jos syön miten ajattelin tänään syödä, makrot on noin R: 66, HH:14, P: 18. Hiilareita 56 grammaa, rasvaa jotain 110 g. Muuten hyvä mutta alle 1600 kcal. Toisaalta mun on yllättäen nyt nälkä ja päivällinen on vasta kuuden maissa, joten taidanpa ottaa vastoin tapojani välipalaa. Note to self: vaikka voi onkin ihanaa, ihan proteiiniton lounas ei näköjään toimi.

Täytyy harkita tätä välipala-asiaa. Siinä on jotain psykologisesti äärettömän epätyydyttävää, mutta ei viitsisi nälässäkään olla.

_________________
Everything you have ever been told is wrong.

Aivosumu tuntuu hellittäneen jossain määrin. Olen mm. pystynyt lukemaan yhtä tietokirjaa, jossa on kiiltävät sivut ja ihan ymmärtänytkin lukemani.

Olen myös jaksanut kahtena päivänä olla koiran kanssa retkellä yli kolme tuntia. Ei peräkkäisinä päivinä tietenkään, ja ensimmäistä retkeä seuraavana päivänä fibromyalgia oli sitä mieltä että olen ollut maratonilla ja vapaaottelussa. Saa nähdä miltä huomenna tuntuu.

Ihan kuin olisin myös hiukan virkeämpi siinä mielessä että en nuku päiväunilla kovin sikeästi enkä pitkään. Iltasella olen kyllä edelleen niin uupunut että oksettaa ja haluaisin vaan kuolla.

Painokin on laskemaan päin. Painoin joulukuun alussa 78,X kiloa ja joskus lauantaina 74,X. En muista satoja grammoja. Ottaen huomioon etten ole mitenkään pyrkinyt rajoittamaan kaloreita (koska en usko sellaiseen), tuo on hyvä suunta.

Nälänhallinta on myös parempaa. On erityisen mukavaa huomata että en ala suurin piirtein järsiä käsivarttani kun tulen pitkältä lenkiltä kotiin. Tänäänkin otin päiväunet ennen lounasta, ja söin lounaan hiukan tavallista myöhemmin.

Mielenkiintoinen muutos on myös se, että juominen ja pissaaminen on hiukan normalisoitunut. Minulla on yliaktiivinen rakko, joten aika usein käyn edelleen vessassa, mutta jotenkin koko toimitus ja pissahätä tuntuu erilaiselta. Lisäksi en juo ihan niin paljon. Minulla on ollut vuosia taipumus juoda liikaa, koska vesi vaan on niin hyvää. Ehkä D2 on siis jo kolkutellut ovelle, kun paastosokerikin on ollut usein hiukan koholla: yli 6 mutta alle 7. Kumma että lääkäri ei tuohon sen enempää puuttunut, vaikka sanoin että juon paljon.

Juon kyllä varmaan edelleen liikaa, viime yönä taisin käydä vaan kerran vessassa ja aamuvirtsa oli silti ihan kirkasta. Minullahan oli verikokeissa natrium aivan alarajalla, 135, lääkäri ei puuttunut siihenkään. Olen aina syönyt aika tavalla suolaa joten tuo kertoo siitä miten paljon juon. Vaikka kummallista kyllä, kun lasken juomisiani ei siitä silti mielestäni mitenkään hirveästi tule, ei ainakaan yli 3 l vettä vuorokaudessa. Ehkä juon salaa itseltäni?

Anyway nyt tuntuu että "juotattaa" hiukan vähemmän. Tiedän että yleensä ihmisiä kannustetaan karpatessa juomaan paljon mutta minulle tämä vähemmän juominen on tervetullut muutos. Olen myös ottanut vielä lisää ylimääräistä suolaa, jos on ollut epämääräinen huono olo ja se on auttanut.

_________________
Everything you have ever been told is wrong.

Paino oli yllättäen noussut reilun kilon viime lauantaista. Nestettä kertynyt lihaksiin eilisen maastolenkin takia siis. Kertoo kyllä että kroppa ei ole ihan siinä tilassa missä pitäisi, jos metsäretkeily ilman rinkkaa on sen mielestä noin suuri rasitus. Maasto oli kyllä aika mäkistä mutta silti. Muualla nestettä ei ole turhia, kämmenselissä nimittäin näkyy suonet ja jänteet mitä maskuliinisimmalla tavalla... Saatan kohta saada vihkisormuksenkin sormeeni.

Tänään on päivälliseksi pasta bolognesea. Kokeilen, mikä on minimimäärä pastaa mikä "ajaa asian".

_________________
Everything you have ever been told is wrong.

Hyvää pääsiäistä. Ja uteluttaa, paljonko pastaa meni? Se kuuluu niihin ruokiin joita en ole gluteenittomana enää kaivannut,
en gluteenittomina versioina vaan en myöskään sinä aikaisemana vehnäpastana. Hassu juttu sinänsä, koska joskus maistui hyvinkin

Tavallaan näin kävi myös noiden pitserioiden gluteenittomien(kin) pitsojen kanssa. Eivät maistu enää vaikka miten lisämaustaisi.
Mutta kotoinen pitsake maistuu vielä; se jossa on pari ruokalusikallista perunajauhoja melkein uunipellin kokoisessa lätyssä. Sitä on tulossa tänäänkin.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Kiitos samoin.

Pastaa meni 25 grammaa(kuivapaino siis). Tuntui riittävältä, kun lisäksi laitoin Mustaleiman palasia kastikkeen päälle. Olen myös pari kertaa syönyt puoli levyllistä eli 20 g riisinuudeleita. Ne imee paistettuna tosi paljon voita.

Suorituskykyni on parantunut huimasti. Olen ihmetellyt aikaisemmin miksei kunto tunnu nousevan jne. Ilmeisesti se on ollut jotain hiilaripöhnää tai fibropöhnää tai ties mitä. Nyt tuntuu että jaksan vaikka mitä. Eilen jumppailin kotona hurjasti, en meinannut väsyä ollenkaan ja pystyin liikkeisiin joihin en luullut tällä hetkellä pystyväni. Tarkoitan että hapenottokyky tuntuu tosi hyvältä, voimatasot ailahtelee edelleen tosi paljon sen mukaan millä tuulella fibro on.

Jännä juttu, olisin kuvitellut että hiilareiden vähentäminen tekee hetkellisen laskun suorituskyvyssä mutta ihan päinvastoin tässä on käynyt. Yksi päivä söin enemmän hiilareita (koska vitutti. Vitutti sen jälkeen kyllä ihan yhtä paljon. Että hukkaan meni.), ja se kostautui heti seuraavan päivän lenkillä hitaampana vauhtina ja epämääräisenä vaivalloisuutena.

Jotenkin kuvittelisi että liikunnan suhteen nämä minun hiilarimääräni olisi kaikkein pahimpia: että pitäisi joko olla täysin hiilarimaassa ja toimia niillä tai sitten ketoosissa. Mutta ilmeisesti kroppani osaa hiilarivarastot tyhjennettyään siirtyä sujuvasti rasvalle? Robert Lustig taisi jollain luennollaan Youtubessa sanoa että niin sen pitäisikin toimia, monta kertaa päivässä? Eli mitään "maratoonarien seinää" ei oikeastaan pitäisi olla olemassakaan? Mutta jostain syystä ihmiset vaan menee rikki eikä osaa enää käyttää omaa rasvaansa?

Mulla on hyvin hämärä muistikuva että Lustig selitti homman liittyvän fruktoosiin, joka metaboloituu maksassa alkoholin tavoin, ja estää rasvanpolton tms?

No, johtui mistä ikinä hyvänsä, olen ihan helvetin tyytyväinen että homma toimii mulla tällä hetkellä näin hyvin.

Munkin täytyy kaivaa tuo Elsin pizzapohjaohje jostain. Tykkään pizzasta, mutta useimmat karppipizzapohjat ei sovi suuhuni.

_________________
Everything you have ever been told is wrong.

Tein purjokeittoa viimeisestä purkista kinkunlientä. Syödessä laitoin sekaan pieniä palasia Ritari-juustoa. Juusto on hyvää kun se vähän lämpiää liemessä (tai vaikka kahvissa) mutta ei ihan sula.

Oisiko mitään hyviä ideoita millä saan kinkunlientä paistamatta kinkkua? Rakastan purjo- tai sipulikeittoa kinkunliemeen tehtynä, oikein mistään muusta keitosta en tykkääkään. Kassler-lihasta kokeilin lientä, mutta ei se ollut oikein sama asia. Luulen että kinkun pitkä kypsytysaika vaikuttaa kovasti liemen makuun. Ehkä voisi kokeilla niitä porsaan uunilihoja missä on makuluu, paistopussiin vaan ja unohtaa useammaksi tunniksi uuniin?

Pakastealtaasta varmaan kinkkukin löytyisi. Ei kyllä yhtään kiinnosta syödä kinkkua nyt. Eikä miehellekään sentään paria kiloa kinkkua voi syöttää että "sori, kokkasin tämmöisen mutta en tahdo itse syödä".

-----
Elämänlaatuni on kohentunut merkittävästi kun tajusin ruveta paistamaan pekonin uunissa. Pekoninsyöntiäni on rajoittanut lähinnä se paistamisen ärsyttävyys, mutta uunissa tulee sujuvasti ja itse asiassa paremmaksi kuin pannulla. Kaadan tietysti rasvan talteen. Popparit tulee herkullisia pekoninrasvassa paistettuna, tai gheessä.

Paino on jämähtänyt karvan verran päälle 75 kiloa. Luulen että kroppa säätää itseään kovasti ja tuo tuosta notkahtaa sitten yhtäkkiä alaspäin.

Nyt jo on selvää että karppaus on lievittänyt kipujani, parantanut suorituskykyä ja kirkastanut aivoja. Närästääkin vähemmän. Vireystila ei ole kovin paljon noussut: en ole väsynyt, mutta ei ole myöskään mitään toimintatarmoa; voisin vaan istua sohvalla haaveilemassa maailman tappiin. Koska tässä ei kummempaa tekemistä ole ja haaveilu on mukavaa, en ota tuosta paineita.

On kyllä tosi, tosi ihanaa että pystyn nyt liikkumaan enemmän. Ihan tuntuu siltä että mun on mahdollista päästä taas joskus oikeasti hyvään kuntoon. Se on ihan itkettävän ihana ajatus. Että voisi valita tekemiset sen mukaan mitä haluaa, eikä aina tarvitisisi laskea, että jaksanko varmasti? Jaksanko, jos olen edellisenä päivänä pessyt pyykkiä? Tai puhunut puhelimessa?

_________________
Everything you have ever been told is wrong.