|
En ole ihan varma mistä tässä ollaan erimielisiä. Havainnoin että puhutaan kolmesta asiasta, tuoremehuista, eineksistä ja pavuista.
Eli tuoremehuasia selvisi, lasillinen aterian yhteydessä. Mutta se ei selvinnyt, lasketaanko se puoleen kiloon päivässä. Ehkä joku ravitsemuspäällikkö jossain laitoksessa laskee ja toinen ei, kait jokainen työelämässä oleva tietää että eri puodeissa tulkitaan määräyksiä eri tavalla. Tiedänpä itsekin tulkitsevani omalla alallani, joka siis ei liity mummojen, lasten tai sairaiden ruokintaan. Aina välillä pitää soitella virastoon ja tarkistella, onko enemmän oikeassa kuin joku toinen. Itse en siis laskisi, kun "tuore"mehu ei ole tuoretta nähnytkään, enkä muista kuulleeni koskaan että kukaan olisi laskenut sen siihen puoleen kiloon. Muistan kyllä keskustelun parinkymmenen vuoden takaa jonkun ihmisen kanssa, joka sanoi jossain arkipäiväisessä keskustelussa, että tänä päivänä ei ole mahdollista kärsiä C-vitamiinin puutteesta, kun sitähän saa koko ajan kaikkialta, heti aamulla tuoremehusta. Tämä jäi mieleeni, koska epäilin asiaa jo silloin, ja nyt tiedän faktana, ettei tiivisteestä väserrettyyn "tuore"mehuun lisätty askorbiinihappo ole sama asia kuin C-vitamiini. (Sivumennen sanoen, luulen, että olen syönyt liian vähän oikeaa C-vitamiinia koko elämäni. Joskaan en ole siinä asiassa yksin.)
Jalostehomma sitten, siinä on tainnut asenne muuttua vuosien mittaan. Alun perin suhde eineksiin oli moralistinen. Vaikka nyt taas maailmalla tiedetään että einekset ovat prosessoinnin takia huono juttu (vaikka Suomessa leikitään ettei olla kuultukaan), niin eipä sitä joskus 70-luvulla edes tiedetty vaan enemmän moralisoitiin naisten työssäkäyntiä ja siitä seuraavaa lasten ruokintaa eineksillä. Yhdenlaista misogyniaa. Siinä mielessä ihan ok että einesruokinta on hyväksytympää. Moralisteille tiedoksi että valmisruokia oli saaavilla jo 1900-luvun alussa. Tehtaasta palaavat työläisäidit ja -isätkin ostivat katumyyjältä valmista ruokaa. Se kuljetettiin kotiin siihen tarkoitukseen suunnitellussa astiassa, porttöörissä, jossa oli monta emalikuppikerrosta ja kantokahva. Työläiset asuivat usein yhden huoneen asunnossa, jossa oli hyvin vähäiset ruuanlaittomahdollisuudet. Työläisasuntoihin voi tutustua esim. Helsingissä Linnanmäen kupeessa museossa niin saa vähän perspektiiviä, jos kuitenkin tulee ihan pikkuriikkinen hinku moralisoida (mitä on totta vieköön nähty tälläkin palstalla). Toinen maailmansota synnytti kotirouvaihanteen mikä hapatus levisi meillekin Amerikasta. Se on vastenmielinen aate joka on myös täysin historiaton ja näköalaton. 1800-luvun talonemäntä ei todellakaan kekkuloinut korsetti päällä passaamassa aviomiestään vaan hoiti talon töitä, myös johti niitä ja kontrolloi ruoka-aittojen sekä rahan käyttöä. Joo muutama herneenpalko meni nenään mutta kyllä tässä on vuosia taas katseltu misogynistis-moralistista einesten mollausta. Kokonainen ketjukin pyhitetty komiteanmiehen päivittäisille raporteille asiasta ilman minkäänlaista pohdintaa siitä mikä siinä prosessoinnissa on se ongelma, pelkkää paasaamista kuinka hirveä asia eines on.
Kolmantena kysymyksenä näyttää olevan pavut. Olen melko varma että niitä ei ole perinteisesti laskettu vihanneksiin. Herne on tietysti rajatapaus, kun sokeriherne on vihannes ja keittoherne ei. Piti ihan alkaa tutkia että mihin lokeroon ne on laitettu ruokakolmioissa ja ympyröissä. Tajusin että nekin ovat muuttuneet! Omana kouluaikanani kolmion pohja koostui viljasta ja toinen kerros vihanneksista! En muista että papuja olisi piirretty köksänkirjan kuvaan mutta luulen niiden olleen opettajan luokittelussa samassa osastossa joko perunan (jolle 80-luvulla vielä oli oma lokeronsa) tai viljan kanssa. Nyt on uusia kolmioita johon ne on laitettu pohjalle kasvisten kanssa, lienee osa kasvispropagandaa. Ja kasvissyöjillä on omat kolmionsa. Näitä voisi tutkia vielä vähän tarkemmin.
Laitan tähän vielä kuvan siitä mistä valmisruuan vieroksunta kumpuaa.
| Liitteet: |

2826840200000578-3061740-image-a-3_1430358159926.jpg [ 118.43 KiB | Katsottu 2766 kertaa ]
|
_________________ C-pitoisuudet: keitetty ruusukaali 70,2; mandariini 41; kukkaakaali 51,8 keitetty 33,7; mansikka 45,6; keitetty kesäkurpitsa 16,2; paistettu kaali 24,8; haudutettu lanttu 31; kyssäkaali 52,1; maksa 31; pensasmustikka 15,6
|