karppaus.infon arkistoitu foorumi

Kokeilin nyt syödä ruisleipää IHAN SIKANA eli niin paljon kuin mahtuu kouraan. Syy on se, että jo viikon on vaaka näytänyt sadan gramman tarkkuudella samaa lukemaa.

Mutta, mutta... se ei ollut niin kuin silloin ennen!

Ei tullut sokerijurria, ei kolahtanut pipoon, en retkahtanut heti sänkyyn herätäkseni nälkään. Ei mitään näitä ruisleivällä herkuttelun rutiineja. Se oli kuin mitä tahansa ruokaa paitsi että se maistui pahvilta. Onks mulla joku antabus-reaktio karppien suhteen vai mitä tämä on?

Huomenna mitataan sitten kuinka tämä vaikutti mun painooni. Tuskin mitenkään.

Tuskin ruisleivästä kauheita kiksejä on onnistunut saamaankaan, eikös sitä vähintään ranskanleipää tarvinnut saadakseen kunnon sokerihumalat?

Entäpä jos sun haimasi osaa jo humauttaa vaan sopivan määrän insuliinia ruisleivän hiilareita varten, joten verensokerit ei ees menneet vuoristorataa... Entä jos sun sokeriaineenvaihdutan on parantumaan päin?

Mä kieriskelin itse itsesäälin vallassa kun En Enää Ikinä Saa Ruispaloja! Ostettiin niitä sitten joulun jälkeen ja mikä pettymys. Maistuivat kummallisen kitkerältä, suorastaan mitättömiltä himon kohteiksi. Liikaa pintaa ja liian vähän nautintoa. Syötiin miehen kanssa palanen nuppiin ja loput kuivuivat korpuiksi pussissaan.

Glykeeminen kuorma on kaiken a ja o eli kun ruisleipää vetää kolmanneskilon, siitä saa jo sokerijurrin.



Näin minäkin ajattelin.
Siis kaikki ihmiset ovat vain syöneet koko ajan noita pahvinpaloja ja minä olen ollut sokeriaineenvaihduntani takia ainoa joka on käyttänyt niitä dokaamiseen. Nopeat hiilarit pitäisi kieltää lapsilta ja autoilijoilta! Poliisin pitäisi mitata myös veren glykemiataso.



Aivan niin kuin lapsen lelut. Lapsena ne ovat jänniä, aikuisena ne vaikuttavat tylsiltä. Olen kasvanut eroon ruisleivästä, se on pakko nyt tunnustaa. Saanko minä kriisiapua?

Vajosin eilen itsesääliin ja söin 100 g tummaa suklaata yhteen menoon (tätä ei ole tapahtunut yli vuoteen). Loppupäivän podin ilmalaivoja ja oksettavaa oloa, enkä pystynyt syömän enää kuin pienen palan juustoa koko päivänä. Painoon se ei vaikuttanut mitenkään. Eikä mieliala siitä suklaasta kohentunut. Päätelmä: suklaan mielihyvää lisäävä vaikutus on ensimmäisessä palassa. Jos jättää siihen, se mielihyvä tulee, mutta jos syö lisää, se menee samantien...

Mikäköhän siinä eilisillassa oli?? Minä nimittäin tuhosin valkoisen, Manchesterin tax-freesta hankitun 100g Tobleronen niin ikään deppailussa, kertomatta perheelle mitään. Ja sen jälkeen jatkoin deppailua vuotavaksi vesihanaksi muuttuneen nenäni kanssa...

Tästä opimme ettemme opi mitään, sanoisi tähän Ollin pieni mustapartainen mies. terv. els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Juu, ei ole enää maailma entisensä. Vappupiknikillä sallin itselleni paahtopaistipatongin, kun olin kuolannut sitä edellisiltana leipiä tehdessäni. Ei maistunut miltään. Viime viikolla perhe avasi ihanan tuoreen ja pehmeän Ruispalapussin. Tuoksu oli sanoinkuvaamattoman ihana ja siirryin Zone-Montylle yhden suupalan ajaksi. Ja taas: ei se maistunut yhtä hyvältä kuin ennen. Tuon yhden haukkauksen jälkeen palasin kiltisti Atkins-Heikkilälle. Saapa nähdä, miten käy "oikeiden" uusien perunoiden kanssa, jotka olen säästänyt juhannukseen...

_________________
"Hiukan liikaa on juuri sopivasti minulle."
Jean Cocteau

Minä maistoin viikoloppuna millin kokoisen palan 100% ruisleipää, kun teki makua mieli. Maku ei niin hyvä kuin muistin, mutta vatsa tuli pipiksi, ja on vieläkin vähän arka. Sama juttu kuukausi istten vehnän murusen kanssa. Ei ole meikäläisestä viljansyöjäksi.

Toissapäivänä maistoin lohikeitossa puikulaa, maistui mullalta ja homeisesta kellarilta. Keräsin palat lautasen reunalla syömättä.

Pitäiskö laittaa omatkin syömiset tänne kun muutkin tunnustavat tekosiaan...

Turkin pippurit - siis ne karkit - on aina olleet mun ykkösherkkuja, sellainen iso 400g pussi meni helposti.... ostin niitä miehelle tuliaisiksi kun kävin Tallinnassa ja maistoin niitä eilen... mutta kas kummaa, eivät maistuneet enää niin hyvälle kun ennen!

Ja sit leivoin eilen raparperipiirakkaa kun kävi vieraita - illalla oli aivan kauheat ilmavaivat vielä tänään pörisyttää...

_________________
Karppaus aloitettu 25.8.2003.

Suklaaseen tulee sorruttua turhan usein, pahinta on jos kaupasta ei löydy tummaa suklaata ja joutuu tyytymään johonkin faxerin sisniseen tasi vastaavaan.

Vanhat himot iskee todella päälle välillä. Ruisleipää teki muutama viikko sitten niin mieli, että kuola valui. Sitten annoin periksi ja rokotin mieheni ruispalapussia kokonaisen palan verran. Kasasin herkkupäälliset ja aloitin nautiskelun. Tajuton pettymys! Leipä todella maistui niin pahalta, että jäi kesken. Palkkana oli kipeä vatsa ja seuraavana päivänä aukesi suupieli. Entisenä karkkiholistina on ikävä todeta, että namitkaan eivät enää maistu herkullisilta. Kaikki makea maistuu aivan ylimakealta ja pelkästään sokerille. Tumma suklaa on ainoa mikä putoaa aika ajoin. Ja tutut ihmettelee, että kuinka ilman sokeria ja viljoja voi elää...
Ei todellakaan ole vaikeaa. Kuka sitä sellaista söisi mikä maistuu pahalle

Kerro sitten, kuinka kävi.

Minä lupasin itselleni viime juhannuksena uusia perunoita. Juhannusaattona otin sitten (onneksi) lautaselle ensin yhden pienen perunan ja voita sopivasti kyytipojaksi. Yäk! Voi toki oli hyvää, mutta se peruna maistui kuin suussa olisi ollut jauhojen lisäksi jokin iso niljakas ötökkä! Mahtoi johtua tärkkelyksestä. Loppu peruna jä lautasen reunalle, voi käytin paremmin pihvin kanssa.

the Lady

_________________
Vähähiilihydraattista eloa jo vuodesta 2000

Meillä syötiin keskiviikkona "vääriä" uusia perunoita eli niitä varhaisperunoita. Piti laittaa oikein juhla-ateria, kun kaikki kaverit ylistivät suomalaisia varhaisperunoita. Mukana oli kylmäsavulohiviettelystä, Kuusamon siikaa tomaattikastikkeessa, maustesilliä, varhaiskaalisalaattia, tomaattia jne. Ja siis ne perunat.

Perunan nokkaan voita ja... ei maistu miltään. Perunassa ei ollut kerrassaan mitään makua - voikin meni ihan hukkaan sen kanssa. Mieskään ei tykännyt. Puoleen vuoteen ei olla syöty perunoita ja nyt ei sitten tarvitse enää kokeillakaan. Ei edes niitä "oikeita" uusia perunoita!

Onneksi aterian muut lisukkeet olivat herkullisia .

... ei nuo massakasvatetut Timot sen arvoisia olekaan.
Mutta hyvä, kiinteä luomukasvatettu siikli tai tammisto oli ainakin vielä viime vuonna namia. Sitä vaan taytyy vielä odotella monta viikkoa ...

terv. els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)