karppaus.infon arkistoitu foorumi

Ymmärrän kyllä magnesiumin tärkeyden, ei sitä väheksyä voi, päinvastoin. Se on ehkäpä merkityksellisempi kuin useinkaan tullaan ajatelleeksi tässä lisäravinnebisnesten "synkentämässä" nykyajassa joka roskaa monta hyvää asiaa vääriksi mielikuviksi, joko puolesta tai "vastaan" vain siksi että ne "leimataan" lisäpilleribisneksen aikaansaannoksiksi. Sensijaan en ymmärrä millätavalla Mg tilanne olisi olisi jotenkin problemaattinen vähä- tai "hyvä"hiilihydraattisessa ruokavaliossa. Minusta kun tuntuu etä ogelma on erityisesti ns yläkarpin probleema. Niiden jotka "luulevat" syövänsä terveellisesti nykyaikaista vahvasti prosessoituja raaka-aineita ja mainostettua lowfattia "ruisleivällä" täydennettynä.

Mutta en ihan sitten ymmärrä tätä ylenpalttista "hurahtamista" kaikkeen Mg hypetykseen. Se on kuitenkin yksi aine lukuisten muiden yhtä tärkeiden ohessa. Aivan samalla metodiikalla voitaisiin alkaa hypettää kaliumia, kalsiumia tai vaikka seleeniä. Jokaisesta niistä löytyy vähintään 1400 tutkimusta joisa on tarkasteltu niiden tärkeää roolia joissain terveys ja sairaus kysymyksissä yms

Jäi nyt hiukan epäselväksi, että mitähän tämän lausekkeen oli tarkoitus todistaa..? Ei Pekingissä ainakaan ruista syödä sen paremmin kuin täysjyväviljaa muutenkaan..

... etetnkin kun tuo lista EI kolleloinut magnesiumin saannin tai kokojyväviljan kanssa

Snadi ärrävika?

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -

[url=http://www.jacn.org/cgi/content/full/23/1/63]Magnesium Intake and Risk of Coronary Heart Disease among Men
[/url]Wael K. Al-Delaimy, ... Walter C. Willett, MD, ...

"Magnesium is needed for the electrical stability of the myocardium and prevention of irregular arrhythmias [38] by regulating the flux of cellular potassium levels across cell membrane and trans-membrane potentials [39] by activating adenosinetriphosphatase (ATPase) enzyme [40,41]. Magnesium has also been known for its calcium channel blocking ability by preventing entrance of calcium into the cells [41,42] and minimizing the potential of increased contractility and nerve conduction of the heart. In addition, magnesium may reduce CHD risk as a result of inhibiting platelet function [4,43], smooth muscle contraction [2,44–46] and by reducing free fatty acids [5,47]. Low intracellular magnesium content can increase membrane microviscosity, which may impair the interaction of insulin with its receptor on the plasma membrane, and this may explain the mechanism of insulin resistance caused by low magnesium intake [29,36,48]. "

Ei kai magnesiumin tarpeellisuutta kukaan kiistä (muiden tarpeellisten hivenien lisäksi). Mutta sen kyllä, että sitä kannattaisi kokojyväruista syömällä yrittää saada.

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"

Juu ei tarvita ruista ei ja terveellistä karppiruokaa isokalorisesti syövä ei todellakaan ole se joka ensimmäisenä kärsii Mg vajauksesta. Niukalla ja yksipuolisella ravinnolla vajetta saattaa olla. Myös voimakkaasti energiavajeinen induktioruokavalio VOI olla sellainen. Mg riittävä saanti on turvattava. Aivan samoin kuin monen muunkin aineen. Kuten aiemmin sanoin, terveellisellä karppiruualla olijan Mg saantimääristä en olisi läheskään yhtä huolissani kuin huonoa yläkarppiruokaa syövän olkootkin siinä muutama siivu nykyaikaista ruisleivän irvikuvaa seassa antamassa lähinnä vain illuusiota terveellisyydestä.

Ruisleivän tekee terveelliseksi markkinavoimat, eivät faktat!

Ihmettelen vain, että miksi suomalainen leipätiedotus hehkuttaa vain ruista, vaikka kotimaisuusaste on alle puolet. Kaura olisi ainakin yhtä hyvä tuputettava.

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

Katsos kaura toimii paremmin puurona, ja puuroon ei laiteta levitteitä ja leikkeleitä. Lisäksi leipä on kaalliimpaa kuin puuro. Alalle kokonaisuudessaan leipä on siis paljon parempi bisnes.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Kyseessä ei ollut mikään "Näin naapurissa"-ohjelma. Kuulin asiaa useistakin lääketieteellisistä ohjelmista.

Miten se tieto voi olla väärää, kun 1900-luvun alussa leipä valmistettiin kokojyväviljasta? Helsingin yliopiston silloinen patologian professori Hjelt havaitsi, ettei 1000 peräkkäisessä ruumiinavauksessa ollut yhtään sydäninfarktia. Vasta kun kokojyvätuotteista alettiin luopua, sydäninfarkteja alkoi ilmaantua. Monet tieteelliset tutkimukset osoittavat, että magnesium ehkäisee ja suorastaan hoitaa sydän- ja verisuonitauteja. MEDLINE-tietokannassa on tuhansia tieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan magnesiumista on hyötyä sydänpotilaalle. Lisätietoja sivulla
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/magnesium.html

Tuon 1990-luvun tilaston julkaisu jokin kansainvälinen järjestö, en muista, mikä. Se hyväksyi myös Pekingin tilastot. Kiinalaiset syövät paljon soijaa, joka sisältää runsaasti magnesiumia.

Kyllä Etelä-Afrikan mustista jo 1960-luvun lopulla enemmän kuin 10 % saavutti 55 vuoden iän. Siihen aikaan sydäninfarkti oli yleinen jo alle 50-vuotiaillakin. Meillä se oli syynä noin kolmasosaan 45-60-vuotiaiden miesten kuolemista. En muista tarkkaan tuossa TV-ohjelmassa esitettyjä lukuja sydäninfarktien määrästä eri maissa. Muista vain sen, että Etelä-Afrikan värillistä väestöä koskevassa luvussa oli yksi numero vähemmän kuin kaikissa muissa. En muista sitäkään, koskivatko luvut koko väestöä vai esim. vain yli 50-vuotiasta väestöä.

Nyt sydäninfarktien määrä on onneksi vähentynyt ja ne ovat siirtyneet myöhempiin ikävuosiin. Kehitys lienee samansuuntainen myös Etelä-Afrikan valkoisilla.

Puuron keittäminen kokojyväviljasta on varmasti halvempaa kuin liha, kala tai valkoinen leipää. Etelä-Afrikassa vilja on verraten halpaa, koska sitä riittää myös vientiin. Ruistakin Etelä-Afrikassa viljellään ainakin kotimaiseen käyttöön. Näin ollen Etelä-Afrikan mustat ovat saaneet ja saavat edelleenkin kotimaisesta viljasta riittävästi magnesiumia. Etelä-Afrikan muistien elintaso oli myös apartheidin aikana selvästi korkeampi kuin useimpien mustan Afrikan maiden. Tuskin se on vielä paljoakaan kohonnut apartheidin päättymisen jälkeen.

_________________
Markku Salonen
Kemisti, aineenopettaja

Etelä-Afrikka on tällä hetkellä kasvavan diabetesepidemian kärkimaa.

Ja koska diabetes lisää sydäntautiriskiä merkittävästi, taitaa magnesiumin saanti jäädä tässäkin kohdassa kovasti toisarvoiseksi jutuksi.

Olivat sitten varmaan kuolleet johonkin muuhun tautiin.



Magnesiumista on varmasti paljon hyötyä, kokojyvätuotteista ei, koska ne ovat surkea magnesiumin lähde.



Kansainvaliseen tautiluokitukseen (ICD) acute myocardial infarction otettiin mukaan 1968 eli kovin kattavia tilastoja siitä, mihin sydänvaivaan silloin kuoltiin, ei noista ajoista ole. Ja varsinkaan, jos et vielä oikein muista mitä k.o ohjelmassa, josta et muista mikä se oli, esitettiin. Luotan enemmän omiin lähteisiini.

Sydäninfarktien määrä ei ole vähentynyt vaan lisääntyy koko ajan. Ainoastaan sen hoito ja hoitoonpääsyn nopeus, samoin kuin oireiden tunnistaminen on parantunut eli kuolleisuus on alentunut ei itse infarktien määrä.

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"

Aikuisiän diabetes lisääntynee siellä pääasiassa valkoihoisilla ja vaurastuneilla värillisillä. Lihavuus on suurin syy siihen. Diabetes lisää magnesiumin erittäymistä virtsaan. Magnesiumia erittyy virtsaan noin 100–150 mg/vrk. Määrä yli kaksinkertaistuu, kun verensokeri nousee 5:stä 12:een mmol:in/l.

Mistäköhän diabeetikkojen lisääntynyt sydäntautiriski aiheutuu? Kohonneesta verensokerista vai lisääntyneestä magnesiumin erittymisestä virtsaan? Jälkimmäinen tekijä voidaan helposti eliminoida, jos ravinnosta saa päivittäin noin 1200 mg magnesiumia. Siitä imeytyy verenkiertoon noin 350-500 mg, mikä riittää korvaamaan virtsaan menetetyn magnesiumin. Johtuisikohan tästä se, ettei vielä 1900-luvun alussa edes diabeetikoilla esiintynyt sydäninfarkteja, vaikka valtaosa heistä sairasti sitä tietämättään.

Koska magnesium ehkäisee myös aivoinfarkteja sekä verenpaineen liiallista kohoamista, vahvistaa valtimon sisäpintaa ja ehkäisee sen romahtamista sisäänpäin, ks.
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/magnesium.html
se on erityisen tärkeää diabeetikoille.

_________________
Markku Salonen

Kemisti, aineenopettaja

Tiedämme jo tämän, ei tarvitse toistaatoistaatoistaatoistaatoistaatoistaatoistaa....



Josko puhuisit jossain muussa foorumissa tuosta ruisleivän autuudesta, karpeilla sen puutos ei ole ongelma, vaikkei ruisleipää mussutetakaan:

Ruisleipä, perinteinen, magnesiumia 84,6 mg/100g (Finelin "eniten magnesiumia"-listalla sijalla 89.)

pitkälti edellä listalla on mm:

Manteli, magnesiumia 278 mg/100g

(edit: otin mantelin esimerkiksi siksi, koska mantelijauho on hyvinkin käytetty karppileipien valmistusaine muun muassa )

Mitenkäs markku ennustaisit kummassa ryhmässä esiintyisi oireilevaa 2-tyypin diabetesta.

Ryhmä 1. Ruokavalio hyperkalorinen 60E% hh, 15E% prot ja 25E% rasvaa.

Ryhmä 2. Ruokavalio hyperkalorinen 5E% hh, 15E% prot ja 80E% rasvaa.

Kumpikin ryhmä ylisyö siten että lihoo sairaalloisesti ylipainoiseksi BMI vaikkapa luokkaa 40.

Kumpikin ryhmä liikkuu samat - vähähkösti.
Kummallakin ryhmällä huolehditaan kaikkien essentiellien ravintoaineiden samoista määristä elimistön tarpeiden mukaisesti. (Siis vit hiven yms saaanti sama (hiukan utopistinen mutta kuvitellaan että niin olisi)

Kummassa ryhmässä esiintyisi enemmän tavallisinta 2-tyypin diabetesta tai insuliiniresistenssiä. Nyt on kaksi ryhmää jotka molemat ovat samalla tavalla ylipainoiset. Voisitko olettaa että ryhmissä olisi sama määrä sairastuneita koska molemmat ryhmät ovat samalla tavalla ylipainoiset ja ylipainohan oli mainitsemasi syy. Miten tuo 2-tyypin diabetes alkaa oireilla tuossa 2. ryhmässä.

Ja vaikka verrataan energiaperiaatteella niin:

Ruisleipä Mg, 41,27mg/100kcal
Manteli Mg, 46,18mg/100kcal

Mistä noin päättelet? Tai turha kysyä, mutta tuo meni pieleen.

Diabetes kun on yhä enemmän ja enemmän köyhien tauti.
Ja tämä WHO'n tilastojen, ei yksittäisten luulojen mukaan.

Riskitestin mukaan
http://www.diabetes.fi/testit/riskitesti/
vaikeasta lihavuudesta, suuresta vyötärönympäryksestä ja vähäisestä liikkumisesta tulee yhteensä 9 riskipistettä. 65-vuotiaina pisteitä on jo 13. Niille, joilla on perinnöllinen taipumus, tulee 5 riskipistettä lisää. Kohonnut verenpaine 2 lisäpistettä. Ruokavaliolla ei näytä olevan kovinkaan suurta merkitystä sairastumisriskiin. Tosin niillä ryhmään 2 kuuluvilla, jotka kuluttavat runsaasti sokeria (pullaa, kakkuja ja sokeroituja virvoitusjuomia), saattaa olla jonkin verran muita suurempi sairastumisriski. Mutta täysjyvävilja jopa suojaa diabetekselta (ks. seuraava viestini). Ryhmässä 1. todennäköisesti noin kolmasosa sairastuu, samoin ryhmässä 2. niistä, jotka eivät syö tai syövät hyvin vähän täysjyväviljaa. Täysijyväviljan ehkäisevää vaikutusta ei tunneta vielä tarkasti.

Suosittelen kumpaankin ryhmään kuuluville (myös täysjyväleipää syöville) laihdutusohjelmaa ja seuraavaa ruokavaliota
http://www.diabetes.fi/testit/riskitest ... lautaselle
Siitä poiminta:
Saat riittävästi ravintokuituja, kun syöt runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä täysjyväviljatuotteita. Ravintokuitu tasoittaa aterianjälkeistä verensokerin nousua. Runsaasti kuitua sisältävä ruoka vaikuttaa edullisesti myös veren rasvoihin ja pitää yllä suoliston terveyttä.

Lisäksi huomautan, että riittävä magnesiumin saanti on kummallekin ryhmälle erittäin tärkeää, koska vähentää selvästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Runsas eläinrasvan syönti saattaa vaikeuttaa magnesiumin imeytymistä.

_________________
Markku Salonen

Kemisti, aineenopettaja

Tästäpä löysinkin aivan sattumalta hyvän artikkelin (Diabetes ja lääkäri 6/2001)
http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=483
Se osoittaa selvästi, ettei täysjyvävilja suinkaan lisää diabetesrisikiä vaan ehkäisee sitä. Pari poimintaa asiasta:

Täysjyvävilja suojaa diabetekselta

Monet epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että viljavalmisteiden käyttö pienentää riskiä sairastua diabetekseen (14-17). Sairaudelta suojaava vaikutus on liitetty nimenomaan täysjyväviljaan ja viljan kuituun. Tämä johtaakin siihen, että suositeltavaa olisi syödä mahdollisimman vähän puhdistettuja ja optimaalisesti prosessoituja täysjyväviljavalmisteita. Samalla varmistetaan kaikkien muidenkin bioaktiivisten komponenttien kuin kuidun saanti viljatuotteista, sillä emme vielä tiedä, onko suojavaikutuksen takana itse kuitu vai joku/jotkut muut viljan komponentit yksin tai yhdessä kuidun kanssa.


Ruisleipä on edullinen sokeriaineenvaihdunnalle

Olemme viime vuosina tutkineet rukiin leivontamenetelmän vaikutusta ruisleipien aterianjälkeiseen veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuteen terveillä koehenkilöillä. Keskeinen tuloksemme oli, että kun nautitaan saman verran hiilihydraatteja sisältäviä leipäannoksia, ruisleivästä aiheutuvan veren glukoosipitoisuuden säätelyyn tarvittiin vähemmän insuliinia kuin vaaleasta vehnäleivästä aiheutuvaan (6,18). Havaitsimme myös, että ruisleipien nauttimisen jälkeen GIP-vasteet olivat matalampia kuin vehnäleivän nauttimisen jälkeen. Tämä osoittaa, että maha-suolikanavan hormoneilla voidaan ainakin osittain selittää alentunutta insuliinivastetta. Sen sijaan mahalaukun tyhjenemisnopeudessa ei ollut eroja ruisleipien ja kontrollituotteen välillä.

Tulokset osoittivat myös, että ruuan muodolla on oleellinen merkitys insuliinivasteiden säätelylle, sillä kokonaisia rukiin jyviä sisältävä leipä tuotti pienempiä insuliinivasteita kuin jauhetusta jauhosta leivottu leipä. Ruisleivän valmistustapa vaikutti myös veren glukoosipitoisuuteen 2-3 tunnin kuluttua leivän nauttimisesta. Koska pitkään alhaisessa lämpötilassa paistettu leipä piti verensokerin pitkään paastotason yläpuolella ja tuntumassa, voisi tällä tavoin valmistetusta leivästä olettaa olevan hyötyä muun muassa pitkäkestoisissa urheilusuorituksissa.

Olemme tutkineet insuliiniherkkyyttä ja insuliinin eritystä kliinisessä kokeessa, jossa satunnaistetussa vaihdevuosi-ikäiset naiset söivät kahdeksan viikkoa runsaskuituista ruisleipää (17 % ravintokuitua) ja kahdeksan viikkoa vaaleaa vehnäleipää (3 % ravintokuitua) järjestyksessä osana tavanomaista ruokavaliota. Leipä muodosti vähintään 20 prosenttia päivittäisestä energiansaannista. Tutkimus antoi viitteitä siitä, että hiilihydraattien saannin muokkaaminen siten, että viljavalmisteiden lähteenä ruokavaliossa käytetään pääasiassa runsaskuituista ruisleipää, parantaa insuliinin eritystä. Tämä on rohkaiseva havainto, koska näyttäisi olevan mahdollista muokata insuliiniaineenvaihduntaa melko yksinkertaisin ruokavaliomuutoksin. Ruisleivän käyttö saattaisi auttaa jopa estämään ensivaiheen insuliinin erityksen heikkenemistä, joka on ensimmäinen vaihe aikuistyypin diabeteksen kehityksessä. Tulos on kuitenkin varmennettava jatkotutkimuksissa.

Artikkelissa on 18 kirjallisuusviitettä.

_________________
Markku Salonen

Kemisti, aineenopettaja

Tottamaar saadaan ruisleivälle hyvät arvot kun sitä verrataan johonkin vehnäpullaan, mutta jos jostain löydät sellaisen kokeen jossa on verrattu sitä ruisleippee rehtiin siankylkeen ja saatu ruisleivälle pienempi insuliinivaste , niin minä kyllä lupaan syödä vaikka hatullisen p****a. ( Ja sen jälkeen siirtyä takaisin ruisleivän pupeltajaksi )

Ja vielä tuosta kuidusta ja sen verensokerin nousua tasoittavasta vaikutuksesta : eikö olisi paljon yksinkertaisempaa syödä sellaisia ruokia jotka eivät nosta verensokeria?

Mika