karppaus.infon arkistoitu foorumi

No päästiinhän tässä taas itse asiaan eli siihen, mikä oikein olikaan elämän tarkoitus ja kukamikä onkaan se fundamentalisti

Olen aina kuvitellut että ilman mitään siteitä minnekään ihmisestä tulee (sanojan asenteesta riippuen) joko täysin itsenäinen tai täysin yksinäinen. Tai sitten buddha nirvanassa.

Juice tykitti heveimmin tässä sanoessaan
"Kas elämä se kaikkein tärkeintä lie
/ jos sen hyvin teet se kaiken aikasi vie"
mutta jätti sentään kertomatta,
mitä se hyvin tekeminen oikein on.

Eiköhän itse kullakin ole oikeus omiin (enemmän tai vähemmän hyväksyttäviin) siteisiinsä, ilman fundalistiväitteitä.
Ainakin niin kauan kun ne eivät loukkaa toisten oikeuksia.

Fundamentalistiksi muututaan sitten, kun vaaditaan kaikkia muita tekemään samoin...

Edellisen kerran taisin kuulua fanaatikkoihin imettäessäni 2-vuotiasta... Ja puolustaessani pitkää imetystä(ni).




Aivan, mistä herääkin kysymys että mitä nämä "kohtuuden kannattajat" sitten ovat, jotka "eivät käsitä miten karpit voivat syödä niin epäterveellisesti" ja ilakoivat että "katsotaan sitten 20 vuoden kuluttua kun verisuonesi ovat tukossa". Herää kysymys, että mitä uhkaa minun ruokavalioni (tai pitkä imetykseni) aiheuttaa jollekin toiselle ihmiselle, että hänen täytyy sitä ankarasti kyseenalaista...

_________________
He muistelivat prahalaisten joulukaloja, katukäytävien sammioissa uivia karppeja.

Ilmankos nämä kiihkoilijat tuputtavat tätä roskaa joka kadunkulmassa.



Uskonnon uhrin kokemuksella voin sanoa, etten tunnista karppipalstan ilmapiiriä tästä. Karppigurut kyllä ilmentävät sitä, mutta heikostipa ovat saaneet sanomansa perille. Merkittävin menestys on lähinnä Heikkilän kookosrasva ja munakaspannu näyttää herättävän innokkaita kyselyitä.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Vasara näkee kaikki ongelmat nauloina.

Itse sanon, että kysymys on pitkälle kehittyneestä fašismista: Et pääse piireihin ellet ole kaikin tavoin mauton, hajuton ja standardikropan omaava.

Mutta sitten: minä tuppaan taas näkemään kaikki asiat poliittisina.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

No olihan kirjoitus...

Aika mahdotonta on nyky-yhteiskunnassa suhtautua normaalisti painoon ja terveelliseen syömiseen. Kaiken maailman puskat ja pehkot valistavat meitä jatkuvasti lehdissä, telkassa ja radiossa siitä, miten ihmisten tulisi syödä. Terveysterrori alkaa jo neuvolassa, jossa täti kertoo, että piltti on nyt vähän liian pulska, ja samaa rataa jatkavat kouluterkkari, opiskelupaikan lääkäri ja lopulta työterveyslääkäri. Kynsisienenkin perimmäinen syy on ylipaino, ei muuta kuin laihduttamaan. Milloin minkäkinlaista veroa yritetään ujuttaa jo entisestään painavaan verotaakkaan, kun ei muka valistus mene muuten perille.

Jos et syö terveellisesti, olet huono kansalainen, joka kuluttaa yhteiskunnan varoja itse hankkimiensa sairauksiensa hoitoon. Ja nyt syytetään siitä, että jos syöt terveellisesti, olet sairaalloinen kontrollifriikki, jonka elämästä puuttuu sisältö kokonaan.

Nyt tietysti joku sanoo, että: "ei kun siinä puhutaan vaan niistä, jotka ovat vieneet terveysasiat liian pitkälle". Ja kukas sen rajan vetää? No tietysti se nenänsä joka paikkaan tunkeva lähimmäinen, joka tuntee huonoa omaatuntoa siitä, että itse syö mitä sattuu, ja yrittää sillä paikata omia puutteitaan ("ainakaan en ole fanaattinen porkkananpurija...jne.").

Minä lihoin siksi, että yritin noudattaa kilttinä kansalaisena "terveellistä" ruokavaliota. Vähärasvainen ruokavalio sai vain sokerihimon riehumaan raivoisasti, mutta ei auttanut, rasvatonta sen olla piti, kyllä asiantuntijat tietää. Kun vihdoin löysin toimivan keinon painon pudottamiseen, olin tyytyväinen. En siksi, että elämäni oli sitä ennen tyhjää ja merkityksetöntä, vaan siksi, että nyt pystyn sitomaan kengännauhat seisaaltaan ja ähkimättä. Siksi, että saan nostettua jalan toisen päällä istuessani. Siksi, että pystyn harrastamaan liikuntaa ilman että läskit höllyvät kipeästi lantiolla. Ja siksi, että kun menen lääkärille mittauttamaan kilpirauhasarvoni, koska äidilläni on kilpirauhassairaus jo kolmannessa polvessa, lääkäri ei heti käännä keskustelua painooni ja kysele vinosti hymyillen paljonko painan ja kuinka paljon haluaisin painaa, vaikka mainitsen mittausten syyksi sukurasitteen ja valtavan väsymyksen ja palelun.

Mutta joo, enhän minä itse sitä fanaattisuuttani ja elämäni tyhjyyttä näe. Onneksi meillä on nämä kyökkipsykologit.

Heikkilä on hoitanut näitä potilaita, joilla on "terveellisestä" vähärasvaisuudesta ja monityydyttymättömien rasvojen/ margariinin suosimisesta johtuen ihmeellisiä terveysongelmia mm. selittämättömiä kipuja. Nämä ovat parantuneet, kun on jättänyt kasvirasvat vähemmälle ja korvannut margariinin voilla. On olemassa ihmisiä, jotka ovat onnistuneet poistamaan melkein kokonaan rasvan ruokavaliostaan. Vähärasvaisuuden toitottamisesta johtuen nämä ihmiset kärsivät todella rasvan puutteesta. Terveysvalistus tuntuu viestivän, että kaikkein ihanteellisin tilanne on se, että rasva on kokonaan poistettu ravinnosta.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Vain naistenlehtien terveysvalistus. Virallinen linja normaalipainoiselle on edelleen noin 65-70 g päivässä, mikä ei ole minimaalisen vähän.

Eri asia on, että osa terveydenhoitajista ja jopa lääkäreistä uskoo naistenlehtiä eikä VRN:ää. Tai kehittää rasvafanaattisuuden ihan itse.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Minua huolestuttaa todellakin se, että naistenlehtilinjaa käytetään sylilapsillekin. Yksivuotiaillekin annetaan 10-15E% rasvaa, eikä kukaan korviaan lotkauta. Sitten mietitään, miksi lapset eivät opi puhumaan.

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

Taitaa olla niin, että enemmän noita naisten lehtiä luetaan ja uskotaan.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Moon vissiin saanu rasvaa riittävästi lapsena, kun osaan puhua.

Tuo juttu taisi kolahtaa vähän mun omaan nilkkaan koska ärsyynnyin siitä hieman . Jotenkin siitä tuli sellainen olo että kirjoittajan mielestä terveellisesti eläminen on synti koska sen on pakko olla kamalaa kituuttamista ja kieltätymistä. Ja että jokainen normaali ihminen sortuu vähän väliä hillomunkkiin ja ne jotka eivät niin tee, ovat varmasti terveysfanaatikkoja tai ortorektikkoja tai täyttävät tyhjää tilaa elämässään.

En itse ole aina elänyt terveellisesti ja tuntuu tosi ihanalta että terveelliset elämäntavat ovat hiljalleen juurtuneet mun elämääni niin etteivät ne tunnu enää vaikeilta tai siltä että joutuisin keskittymään kamalasti siihen hillomunkin syömättömyyteen. Jonkun mielestä on ehkä fanaattista kun leivon omat leipäni, teen ruuat itse raaka-aineista ja keittelen liedenkulmalla papuja pakkaseen, mutta omasta mielestä se tuntuu itseni hemmottelulta eikä terveysuskonnolta. Eikä mun tosiaan tee yhtään mieli elää millään muulla tavalla.

Tätä voisi verrata vaikka ulkonäöstä huolehtimiseen. Joidenkin mielestä joka aamuinen meikkaus, hiustenlaitto ja tyylikkäät vaatteet ovat nykyajan vitsaus ja median luoma pakkomielle jota ihmiset eivät tiedosta ja joka alitajuisesti ahdistaa kaikkia ja luo tyytymättömyyttä itseen. Voisi puhua vaikka kauneususkonnosta. Toisille se on taas ihan luonnollinen osa elämää ja laittautuminen työtä tai koulua varten, mukava tapa aloittaa päivä. Monet kokevat sen myöskin huomaavaisuutena kanssaihmisiä kohtaan.

Toisille on tärkeää ulkonäkö, toisille terveys. Joidenki mielestä urheilu on elämänsuola, toisille se voi olla konsolipelit, uskonto, postimerkit, ihan mitä vaan. Tuosta kirjoituksesta tuli vähän sellainen olo että ne terveellisesti elävät ihmiset saattavat herättää toisissa syyllisyyttä ja siksi on pakko tuomita koko juttu.

Olen miettinyt paljon sitä, miten osaisin olla tällainen terveysfanaatikko ja vähän alkoholia käyttävä nuori aikuinen, ilman että ympärilläni olevat ihmiset käsittävät sen niin että tuomitsen kaikki jotka juovat tai eivät syö terveellisesti. Mulle on kuitenkin ihan sama miten ihmiset syövät tai juovat, jokainen valitsee ne itselleen tärkeät asiat. Tekisi mieli painattaa teepaita josta välittyisi muutaman hyvin valitun sanan avulla se, että vaikka olen selvinpäin, en ole sitä mieltä että dokaaminen on tyhmää ja jos en syö karkkia, en ole sitä mieltä ettei muidenkaan pitäisi. Päinvastoin, on tosi kivaa jos pystyt syömään makeaa ja nauttimaan siitä ja oikeastaan mäkin haluaisin pystyä juhlimaan joka viikonloppu, mutta alkoholista tulee liian paha olo.

Samaa mieltä välipalan kanssa.

Olisiko tässä kyse siitä, että ns "normaaleilla" ihmisillä on kyllä aika selvä käsitys siitä, mikä on oikein, mutta mielihyvän saaminen ajaa tämän "oikean" ohi. Jos joku näyttää sitten tekevän niinkuin itsekin pitää "oikeana", siitä tulee kipeä muistutus omasta "kyvyttömyydestä", ja tämä kipu pitää tukahduttaa tuomitsemalla toinen fanaatikoksi tai ortorektikoksi? (Teologisella kielellä: Kuinka osoitat malkaa lähimmäisesi silmässä, mutta et näe hirttä omassa silmässäsi...) tai (kaikki on ihmiselle sallittua, mutta kaikki ei ole ihmiselle hyväksi.)

Meni vähän "filosoofiseksi", mutta omalta kohdaltani myönnän avoimesti, että kun koen kateutta ja syyllisyyttä, ne selittyvät aika usein tältä pohjalta. En kuulu kirkkoon, mutta allekirjoitan suuren osan niistä viisauksista, joita vanhan paimentolaiskansan elämäntaito-oppaassa on.

Tuossa artikkelissa lähdetään selvästi ajatuksesta, että kaikki pitävät , tai ainakin "normaalius" vaatii, että olisi pidettävä samoista (syntisistä ) asioista. Minä pidän viinistä, mutten juopumisesta. Suomalaisten "herkku" viina taas... itsekunnioitukseni vähenee samaan tahtiin nousevan promillemäärän kanssa. Se mikä on suomalaisten mielestä normaalia, on etelä-eurooppalaisten mielestä mautonta, intialaisten mielestä arvoa alentavaa. Normaali on hyvin kulttuurisidonnainen käsite.

Onhan meillä karpeillakin "syntimme", rasvan kanssa läträäminen ja punaisen lihan syöminen. "On itsekästä ja epäeettistä syödä ylenmäärin lihaa ja rasvaa, kun puoli maailmaa kärsii ruuan puutteesta..."
"Lihakilon tuottaminen rasittaa ympäristöä enemmän kuin kasvissyönti"
(lääkekustannuksista ja lääketeollisuuden ympäristökuormituksesta ei mainita tässä kohti yleensä mitään, kuten ei "ympäristöystävällisen" viljan puimiseen, kuljetukseen, kuivaamiseen, leipomiseen, eikä paistamiseen käytetyn fossiilisen polttoaineen ympäristökuormasta, roskaruuan ekologista jalanjälkeä mainitsemattakaan)

Sikäli tämä on mielenkiintoista, että kirkkohan on aina pitänyt juopumista "syntinä", eikö terveydenkin vaarantava sokerin syöminen johda samaan olotilaan? (Vain) Suomalaiselle kulttuurille tyypillistä tasapäistämistäkö, vai liittyykö tämä läheisesti kaikkien kehittyvien ja kehittyneiden yhteiskuntajärjestelmien sosialisaatioon=vieras ja itsekkääksi tulkittu käytös on yhteisön kannalta vaarallista?

_________________
"Misteepä sitä tietää mihin pystyy enneku kokkeiloo!"

Luin tuota artikkelia. Joitakin osuvia ajatuksia oli. Mutta kyllä se luterilainen mieli paistoi läpi jota niin monesti olen kohdannut. Eli jos joku jostain syystä "menee edemmäksi" eikä pysy luterilaisessa kirkossa vaan "uskonnossaan" etsiytyy esim. "vapaisiin suuntiin" niin hän on "hurahtanut". Samaten mitä syömiseen ja terveyteen tulee niin jos joku jostain syystä alkaa karttamaan aineita tai ruokia joita mieltää epäterveellisiksi, kuten valkosokeria, limsaa, niin yhtä lailla hän on "hurahtanut". Ja miksi tällainen henkilö leimataan "hurahtaneeksi"? Taitaa olla koska ei kulje lauman mukana, ja lauman ylin ohjenuorahan on "kohtuus kaikessa", kuitenkaan sitä ei koskaan määritellä tarkemmin. Tuota "kohtuus kaikessa" mantraa toitotetaan ikäänkuin se löytyisi Raamatusta Jumalan totuutena. En ole sitä sieltä löytänyt. Mitä syömiseen/ruokaan jne. tulee niin sieltä löytyy mm. seuraavat selvät sanat...

- mässäily on syntiä
- juopumus on syntiä
- viinin juominen ei ole syntiä
- kananmuna on hyvä

Tuo artikkeli mielestäni käytti tuota mässäily sanaa kevytmielisesti, ikäänkuin antaen kuvan että ei se mitään vaikka joskus mässää. Tai sitten tulkitsin väärin.


Typerää tuollainen että käytetään "pelastus" sanaa sellaisiin jotka haluavat elää ja syödä terveellisesti. Väitän että yksikään terveystietoinen ei luule saavuttavansa "pelastusta" vaalimalla terveitä elämäntapoja. Eivätkä varmaankaan luule saavuttavansa kuolemattomuutta. Itsessään ei ole mitään väärää siinä että haluaa pysyä terveenä ja hyväkuntoisena. Se on sitten eri asia että eri ihmisillä tämän halun ilmentäminen vaihtelee, ja joidenkin ilmentymien kohdalla negatiivinen kritiikki voi olla paikallaan.

Tuon artikkelin kirjoittajalle voisin sanoa jos häntä näkisin että hänen luterilainen uskontonsa ei ole yhtään sen parempi Jumalan edessä kuin se "terveysuskonto" jota hän kritisoi. Se että "käy kirkossa sunnuntaisin" ei ole yhtään sen vanhurskaampaa kuin se että käy ruokaostoksilla sunnuntaisin ja valitsee itselleen terveellisiä raaka-aineita ja välttää epäterveellisiä. Viimeinen on yleisesti ottaen viisasta, edellinen on isien perinnäissääntöjen noudattamista jolle ei löydy Raamatusta mitään perustaa.

Kirjoita ihmeessä! kirkkojakaupunki.toimitus@kotimaa.fi

Mielenkiintoisia ajatuksia tullut. Itse luin tuon jutun sillä tavoin, että liiallisuuksiin menevä terveellisyyden tavoittelu voi kenties kääntyä itseään vastaan... Mutta kuka sen sitten määrittelee mikä menee liiallisuuksiin?

"Kohtuus kaikessa" on minunkin inhokkisanontojani.

_________________
He muistelivat prahalaisten joulukaloja, katukäytävien sammioissa uivia karppeja.

Minä ymmärsin myös tuon tietyllä tavalla samansuuntaisesti. Minusta jutussa rinnastettiin omavoimainen ruokavaliolla "pyhittyminen" uskovien keskuudessa silloin tällöin havaittavaan lakihenkiseen omavanhurskauteen.

_________________
keinotekoisesti hengissä

Sitten sieltä löytyy moneen kertaan kehoitus "syökää rasvaisia ruokia", Vanhassa Testamentissa.

_________________
Vuosikausia kestänyt väsymys-tulehduskierre. Lääkäreiltä ei apua. Tämä näyttää toimivan!! Aloitus kesäkuun alussa 2006. *innostunut*

Miks mä en ymmärrä tota?

Eka kuvassa mies syö munia ja pekonia ja toisessa löytää naisen.

Ja teksti varottaa siitä, että jos lakia ei pidä, seuraa rangaistuksia, kuten esimerkiksi se, että joku toinen viekin sen naisen jonka olet kihlanut (katsoin suomenkielisestä ´Raamatusta ton 5. Moos. 28:30 johon kuva ilmeisesti liittyy: "Kun joku teistä kihlaa naisen, toinen makaa hänet"...) mutta miten tämä liittyy mihinkään?

Tosta englanninkielisestä pätkästä vois ymmärtää, että siinä sanotaan, että se naisen löytäminen (naimisiin meneminen) olis rangaistus, ja jos siinä niin sanottais, niin se olis outoo, mutta tuohan on ihan järkeenkäypää, että huonosti toimimalla (lakia rikkomalla) voi menettää kihlattunsa. Niinhän nykyäänkin ajatellaan, jos et osaa toimia rakkauden mukaan ja rakastaa rakastettuasi, niin voi käydä huonosti.

Joten... the poit was????
Miks tossa kuvassa oli munia ja pekonia? Vai sattuko se vaan olemaan karppaukseen sopiva kuva Raamattuaiheisilla sivuilla?

Tajuuks joku muu paremmin, niin että vois selittää...?

muoks. typoja.

_________________
Vuosikausia kestänyt väsymys-tulehduskierre. Lääkäreiltä ei apua. Tämä näyttää toimivan!! Aloitus kesäkuun alussa 2006. *innostunut*

Ajatus lienee:

pekoni = sianlihaa; Jahven kieltämää > syönti johtaa rangaistukseen.

Minusta koko Brick Bible on kerrassaan mauton (sic/sick!). Muutenkaan Raamattua ei pitäisi lähteä tulkitsemaan tai repostelemaan jae kerrallaan (näinhän monet raamatullapäähänpaukkaajat toimivat). Kokonaisuus ratkaisee - jos ratkaisee, sen verran monikerroksista ja -tulkintaista tekstiä varsinkin Vanha Testamentti on.

_________________


Carpe diem, carp in dies

Tarvitaan siis oma ammattikunta selittämään miksi asiat jotka Raamatussa näyttävät hullunkurisilta, eivät oikeastaan sitä ole. 2000 vuotta on yritetty selittää eikä tätä pitemmälle olla päästy. Seuraavaksi jahve voisi lähettää vaikkapa rubikin kuution.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg