karppaus.infon arkistoitu foorumi

Olen ollut reilut 3 viikkoa vähähiilarisella ruokavaliolla. Aluksi painoni tippui lähes heti yli 3kg, nyt sitten sahailee 5-6kilon välillä. Poikaystäväni on ollut hengessä mukana, mutta nyt sanoi, ettei usko koko vähähiilarihommaan, koska eivät kiloni ole pitkään aikaan tippuneet.

Hän ilmeisesti olettaa monta kiloa karisevan viikossa?! Onhan tämä painonpudotus hidastunut ja kun olen lisännyt vähän hiilareita ruokavaliooni, tuntuu että se on enimmäkseen vaikuttanut. Taidanpa palata vielä niukempaan hiilariannokseen/pvä, ekat 2 viikkoa pidin hiilarit n. 20-25g/pvä.

Miten saan itseni pysymään tässä, koska itse ainakin uskon, että pidemmällä tähtäimellä painoni tulee putoamaan, vaikkei se niin nopeaa olisikaan. Poikaystäväni suosittelee enemmän liikuntaa ja karkkien ym. makean poisjättämistä. En tosin ole mitään makeaa syönytkään, mutta liikkumiseni on todella vähäistä. Sitä pitäisi kai lisätä, vaikkei oikein jaksaisi rehkiä

Öhöm..
Mikäs uskonasia tämä on?

_________________
Hui hai!

Tuota noin... poikaystäväsikö vuoksi yrität pudottaa painoasi?

Et ollenkaan kerro, paljonko sinulla tuota ylipainoa tässä vaiheessa vielä on jäljellä. Ylipainon ollessa suuri, putoaa sitä myös nopeammassa tahdissa, mutta viimeisiä kiloja vietäessä tahti varmasti hidastuu suurinpiirtein kaikilla.

Mullakin, kun noin 5 kiloa olisi vielä tiputettavaa, ei paino tahdo tippua enää läheskään siihen malliin kuin aluksi, mutta pikkuhiljaakin hyvä tulee. Ja alussa siirtyminen vähähiilihydraattiseen ruokavalioon poistaa elimistöstä paljon nestettä, joten tästäkin syystä alun painonpudotus on huomattavan suurta.

Toisaalta, miksi poikaystäväsi pitäisikään uskoa tähän juttuun, eihän kyseessä ole hänen painonsa tahi asiansa muutenkaan. Miksi muuten poikaystäväsi suosittelee karkkien, yms. makean poisjättämistä, jos et sellaisia syökään?

Ja liikunnan lisääminen ei välttämättä laihtumisen kannalta ole mitenkään välttämätöntä, mutta yleisen terveyden kannalta tietysti hyväksi. Liikunnasta riippuen painon väheneminen saattaa toki entisestään hidastua, koska lihakset mahdollisesti kasvavat ja painavat läskiä enemmän. Mutta tällaisessa tilanteessa toki peili, mittanauha ja vaatteet kertovat mittojen muuttumisesta vaikka vaaka ei värähtäisikään.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -

Alussa poistuu pari kiloa nestettä. Sen jälkeen alkaa varsinainen laihtuminen, ylennsä naisella puolisen kiloa viikossa. Harva laihtuu sen nopeammin, ainakaan läskejään. Kitukuureilla voi yltää tätä nopeampaan lihaskatoon, kun kroppa ei saa tarvitsemaansa proteiinia muualta kuin lihaksistaan.

Että tämmöisiä terveisiä poikaystävälle. Mutta en ymmärrä minäkään, miksi poikaystävän tähän pitäisi uskoa. Ei tämä ole mikään uskon asia. Eikä tämä ole mikään poikaystävän asia, vaan laihduttajan itsensä asia.

terv. 20 kg rasvaa pudottanut
Mirka

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Vaihda jätkää

Onko poikaystäväsi esittänyt toivomuksia, että sinun pitäisi laihtua? Jos näin on, on suhde aika huonolla pohjalla. Sillä sitten kun olet laihtunut, hän esittää jotain muita vaatimuksia ulkonäköösi ja lopulta alkaa vaatia muutoksia luonteeseesikin. Jos omassa itsetunnossasi ei vikaa ole, ja kestät arvostelevan poikaystävän niin ei varmaan kannata kaveria vaihtaa. Mutta ongelmasi on todellinen, koska läheiseltä ihmiseltä on mennyt usko asiaan, koska se tietää erilaisia ärtymyksiä teille molemmille. Sinä voit todistaa ruokavaliosi erinomaisuuden vain laihtumalla tai saavuttamalla positiivisia asioita terveyteesi.

Ryhdistäydy ja kerro poikaystävällesi, että haluat noudattaa ruokavaliota, koska koet sen itsellesi hyväksi. Hanki tietoa ruokavaliosta, että osaat perustella.
terv. "leelia"

Perhana Ehdit ensin... Kyllä tuota lukiessa tuli ekana mieleen että jätkä vaihtoon (no joo, puolivitsinä...)

_________________
Roheiinia ja rasvaa, sillä se liha kasvaa.

Meikäläisen avomies (yhteistä historiaa reilut 3v) on huomannut alakarppauksen vaikutukset minussa erityisesti mielialan tasaisuutena.

Ennen heittelehtivät sokerit heittivät myös mielialaa sinne tänne (meinasin siis nälän iskiessä tehdä suunnilleen murhia, jos en heti saanut jotain syötävää). Nykyään olen paljon lunkimpi ja energisempi.

Korostaisin siis tässä myös näitä ei kiloihin liittyviä positiivisia puolia. Ja oloni on alakarpilla niin hyvä, että ajatelkoot muut mitä vain, tätä aion jatkaa onneksi mies on jutussa mukana, kunhan vain itse saa päivittäisen patonkinsa

[quote="marilyn"]Meikäläisen avomies (yhteistä historiaa reilut 3v) on huomannut alakarppauksen vaikutukset minussa erityisesti mielialan tasaisuutena.

Ennen heittelehtivät sokerit heittivät myös mielialaa sinne tänne (meinasin siis nälän iskiessä tehdä suunnilleen murhia, jos en heti saanut jotain syötävää). Nykyään olen paljon lunkimpi ja energisempi.quote]

Mirkan mies (joka siis nyt näppiksellä) allekirjoittaa: muinoin kannoin aina näkkileipäpalaa taskussa kun tiesin että, nälän (siis kai veren sokerin alhaisuuden) yllättämää ja murhia suunnittelevaa mutta niiden tekemiseen liian väsynyttä Mirkaa saan muuten kohta kantaa näiden näkkileipien sijaan.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Mirka itse:



(Mies jätti korrektisti lopullisen lähetyspäätöksen minulle.)

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Hei mirka ja ex-kantaja (meikäläisenkin siippa muuten käy jo palstalla )

Tuo lainaus menee helpoimmin sillai, ettet koeta merkitä mitään vaan lainaat ensin koko sen toisen ihmisen sanoman, painamalla "lainaa" nappia. Ja sitten editoit pois turhat. Ja huolehdit, ettei lainauksen alku- tai loppumerkkijonosta jää mitään puuttumaan. Kesti aikansa ennen kuin opin... terv els

Hei, Mirka itse ja mies!

Minun tyttäreeni ja hänen mieheensä sopisi myös kertomuksenne, vaikka rakastettava vävyni ei ehkä kannakaan leipäpalaa taskussaan. Tuntuu vain muuten huolehtivan, että tyttärelläni ei olisi liian pitkiä ruokavälejä.

Tytär on luonnostaan hoikka, hänen ei tarvitse laihduttaa, paremminkin päinvastoin. Mutta jos verensokeri laskee liikaa, hän on kohtalainen kiukkupussi. Kun saan hänet parin kuukauden päästä taas tänne Suomeen, kerron hänelle karppaamisesta ja sen vaikutuksesta verensokeriin.

Entisenä kasvis-kalasyöjänä ja eläintenystävänä hänellä on jonkinlaisia vaikeuksia lisätä lihaa ruokavalioonsa. Hän asuu tällä hetkellä seudulla, jossa tiput juoksentelevat vapaasti, hänen on helpompi syödä sellaisten eläinten lihaa.

Kiva kun jaoitte kokemuksenne.
mama-may

Kasvissyöjänäkin tämä kyllä onnistuu. Itse syön tosin kalaa ja kananmunia kyllä,mutta lihaa en. Minkäänlaisia ongelmia ei ole karpatessa ilmennyt tämän asian suhteen.

_________________
http://www.ainoa.fi

Joo-o. Mä olen yhden ukon dumpannut menemään kun se alkoi ilkkumaan mulle kiloistani ja lupasi timanttisormuksen, jos laihdun 10 kiloa. Minä tyttö otin haasteen vastaan, ja laihdutin 20 kiloa. Lopputuloksena olin kyllä timmimpi kuin koskaan, painoin tasan 50 kiloa ja himourheilun seurauksena vatsassani näkyivät sikspäkit... Otin sormuksen ja lähin meneen. Löytyi niitä parempiakin ukkoja..

Mutta en tietenkään kehoita sua tekemään samoin. Paitsi tietysti jo ukon asenne alkaa oleen sama kuin tolla mun exällä...

Hmm..ymmärsitte väärin:) Poikaystäväni on tyytyväinen painooni ja rakastaa minua sellaisena kuin olen. Hänen mielestään minun ei tarvitsisi laihduttaa grammaakaan, vaan haluan itse laihtua ja olla kesällä bikinikunnossa. Hän haluaa minun laihtuvan, koska tietää että itse sitä haluan.

Ehkä hänen epäilynsä johtui siitä, että alussa paino putosikin nopeasti ja nyt sitten on selvästi hidastunut. Olen ollut nyt yhden kuukauden tällä dieetillä ja paino tippunut 6kg. Olen itse kyllä tyytyväinen, vaikka odotin, että olisin laihtunut enemmänkin. Mutta en luovuta, vaikka tämä onkin hidas prosessi. Pudotettavaa vielä n.15kg, sitten alan olla aika timmissä kunnossa;)

Kiitos kaikille vastanneille! Ps. itse seurustelin muutama vuosi sitten pojan kanssa, joka lupasi minulle 2000mk jos laihdun 10kg, en kuitenkaan löytänyt motivaatiota, koska se oli nimenomaan poikaystäväni, joka niin vaati. Kenkäähän tämä herra sai myöhemmin muutenkin. Laihdutuspäätksen tulee lähteä itsestä.

Mikähän sinun ongelmasi oikein oli, sinä, kilosi, poikaystävä, tämä dieetti vai pitikö vain kenkkuilla? 6 kg /kk, minähän hyppisin taivaassa moisesta.

Ongelmani oli se, ettei poikaysräväni enää uskonut dieetin tehoon eli miten saisin hänelle kerrottua, että tämä on hyvä juttu! No, tietenkin karisseet kilot puhuvat puolestaan ja olenhan sanonutkin hänelle, että kyllä tämä minulle sopii, kun voin olla ilman pullaa, karkkia, leipää jne, vaikka ennen söin niitä hirmuisesti.

Miksi haluaisin kenkkuilla kenellekkään? Onhan täällä sellaisia, joilla paino on tippunut jopa 9kg 1kk:n aikana. Itsekin odotin jotai päätähuimaavia lukuja, koska eka päivinä lähti jo 3 kiloa. Mut eihän tämä mikään ihmedieetti olekaan

Jos sinun paino tippuisi 6kg kuukaudessa jatkuvasti et melkoisella varmuudella olisi tyytyväinen lopputulokseen.

On paljon parempi että se tippuu esimerkiksi luokkaa 2kg kuussa. se on 0,5kg viikossa. Kilokin on vielä ihan ok viikossa mutta se on jo paljon. (puhun nyt pitkäaikaisesta jatkuvasta painon pudotuksesta) Tällä tippumisnopeudella ruoka voi olla lähempänä kulutusta ja vaara lihaskudoksen palosta pienempi sekä mm kudokset ehtii sopeutua paremmin. mm iho. Ruokamäärä on samalla sen verran suuri että silloin on helpompi turvata kaiken tarpeellisen mahdollisimman hyvä saanti ruuasta. Samalla se tukee paremmin ruokavalion pysyvyyttä pudotuksen jälkeen koska ruokavaliossa ei sitten tapahdu isoja muutoksia. On siis poissa se "kuuri"luonteisuus.

Minun mies ei kommentoi minun painoani mitenkään. Nytkin pitää kerjätä kommenttia "määää oon laihtunut 3kg, muttei se kait ehkä näy missään?"

Ja 6kg/kk on paljon!

Kamalilta kuulostava nuo laihtumiseen lahjovat miehet.
Muutenkin naistens(sa) ulkonäköä morkkaavat miehet ovat vastenmieleisä. Eräskin sukulaismies nöyryyttää vaimoaan muiden kuullen arvostelemalla "sinun vatsasi on kuin löysä vehnästaikina", "osta push upit niin tissit ei roiku ja näyttävät isommilta" Näin kauppareissuilla jne. Vaimo on luonnostaan hoikka ja pienirintainen. Mies hyvä: vatsan alue muuttuu jos synnyttää kolme lasta! Tissit muuttuu iän myötä, tissit muuttuu jos imettää. Prkl.
Ja luonnollisesti tämä mies on röhisevä keskivartalolihava läskipossu, oikea keski-ikäisen miehen miehen kauhukuva.
Minunkin painoa arvostelee, mutta varovammin. Tisseistäni on kovin kiinnostunut (ollut siitä asti kun ne ylipäätään kasvoivat 11-12v) ja kommentoi niiden kokoa ("isot keuhkot" ja muuta vastaavaa) vaimonsa kuullen

Pointti on se, että minun vartaloni on minun asiani, eikä parisuhteessa meidän asia , jota voidaan ruotia kauppareissuilla ja kyläillessä.