karppaus.infon arkistoitu foorumi

Tämä termi vilahtelee tällä sivustolla melko usein. Voisitteko selittää mitä "huono hiilihydraatti" tarkoittaa. Kemistinä hiilihydraatti tarkoittaa minulle veden ja hiiden yhdistettä, mutta en ymmärrä termiä "huono hiilihydraatti".

Nisäkkäälle (ihminen) hiilihydraatti on puhdasta energiaa, eikä siinä mitään "huonoa" pitäisi olla ?!

Huonolla hiilihydraateilla tarkoitetaan sellaisia, joiden glykeeminen indeksi, eli verensokeria nostava vaikutus on iso.

Esimerkiksi valkoisen leivän GI = 100 ja hedelmäsokerin (noin) 20.

...Tuota, ei millään pahalla, mutta tuossa ei minulle ollut mitään uutta.

Harva syö ateriakseen pelkästään valkoista leipää tai hedelmäsokeria. Yleensä aterialla nautitaan hiilihydraattien lisäksi proteiinia ja rasvaa. Mahasuolikanavassa olevan massan glykeeminen indeksi määrittelee sokeriutumisen ja sitä kautta insuliinipurskeen.

Toisin sanoen yksittäisen ravintoaineen glykeemisellä indeksillä ei kokonaisuudessa ole merkitystä.

Paskahiilari on kuitenkin paskahiilari ja niitä välttelemme.

Varsinkin vähähiilihydraattisella dieetillä, ketogeenisilla tai ei, noilla GI-arvoilla on kovastikin merkitystä. Useilla, joille tällainen dieetti sopii, on heikentynyt glukoosinsieto ja jonkinasteinen insuliiniresistenssi, joten glykeeminen indeksi on silloin hyvä mittari määritettäessä sitä glykeemistä kuormaa jolla elimistöään meinaa vinguttaa. Yksittäisen ravintoaineen GI:llä on siis merkitystä kertoimena, sellaisenahan sitä on tarkoitus käyttää, eikä jumalansanana.

Hra/Rva "kemisti" taitaa nyt unohtaa mistä se kokonaisuus muodostuu.

Oisko "kemistillä" vielä opinnot vähän kesken vai miksi pitää tuollain trollata.

Tunnemme kyllä GL ja useimmat meistä käyttävätkin sitä hyväksi ateriakokonaisuuksia tehdessämme.

Palataan asiaan jos lupaat pysyä asiassa ja esittää kantasi hieman vähemmän kaikkiteitaävsti.

No huomattavasti kansantajuisemmin selitettynä huonot hiilarit koostuu (pääsääntöisesti) valkoisista jauhoista (eli mm. vehnästä) ja sokerista. Näissä aineissa ei ravinnollisesti ole mitään elimistölle erityisen hyvää. Huonoja hiilareita mm.: pullat, valkoinen leipä, kakut, croisantit, karkit jne. Hyviin hiilareihin sitten taas kuuluvat mm. marjat.

[quote="Anonymous"]Tämä termi vilahtelee tällä sivustolla melko usein. Voisitteko selittää mitä "huono hiilihydraatti" tarkoittaa.

Kaikenlaiset Vieraat käy täällä viisastelemassa, eikä ne näköjään edes tiedä mikä on "huono hiilihydraatti" ..............huoh

Olen siinä vieraan kanssa samaa mieltä, että energiataloudellisesti, teoreettisesti, elimistön kannalta ei ole väliä, mistä hiilareista polttoaineen saa. Kunhan hiilareita on vain riittävän vähän ja samalla syödään myös riittävästi proteiineja ja rasvaa. Mutta niinhän ei ole. Hiilareita on paljon ja rasvaa ja proteiinia vähän. "Leivän päälle vain sipaisu kevytlevitettä". Hiilareiden imeytymisnopeus ei ole niin tärkeää, JOS samalla syödään riittävästi muuta.

Huonoina pidän ravintoaineita sisältämättömiä hiilareita, kuten jo yllä sanottiin. Eli hyvinä antioksidanttisia ominaisuuksia omaavia marjoja ja vihreitä kasviksia, joista saa paljon vitamiineja. Huonoina myös viljoja, joilla on monille paljon haittavaikutuksia.

Onko ihan noinkaan
Eikö sillä ole mitään väliä kuinka nopeasti energia vapautuu ?

Kyllä se glykeeminen indeksi mittaa muutakin kuin vain imeytymisnopeutta. Se mittaa eri hiilihydraattien imeytymistä määrällisesti, sitä, kuinka paljon kukin hiilihydraatti vaikuttaa verensokeriin.

Minusta hyvä hiilari on sellainen mistä saa vitamiineja ja hivenaineita, ei siis pelkkä vatsantäyte. Marjat ja vihannekset on minulla hiilarin lähteet, ja 2 palaa täysrukiista leipää päivässä.

Ja jos pakko olisi riisiä syödä, niin täysjyväriisi tai pastoista tummapasta.
Sellaista pakkoa ei kyllä yli kolmeenvuoteen ole tullut Niin ja perunaakaan ei kukaan ole pakottanut syömään. Sokerista puhumattakaan, ja hyvin pyyhkii

No juuh, minä rupesin höpisemään hyvästä kun kysymys on "huonosta"....taidan olla liian positiivinen

Hiilihydraatissa ei ole vitamiineja tai hivenaineita, siinä on ainoastaan hiiltä ja vettä.

Myös tämä "hyvä hiilihydraatti" ihmetyttää.

Kaikki hiilarit muuttuvat glukoosiksi elimistössä, ja tietyn rajan jälkeen glukoosi on myrkkyä. Voisi muotoilla niin, että kaikki hiilarit, jotka menevät yli n. 100 g päivä, ovat "huonoja".

Koska ihminen tarvitsee ravinteita, ja järkevä kalorimäärä on rajallinen, niin voidaan muotoilla, että silloin kun hiilarilähde sisältää myös hyötyaineita, sitä voidaan kutsua hyväksi. Huonoja hiilarieta ovat siis ravinneköyhät hiilarilähteet, ja useimmiten näillä on myös korkea GI ja suuri insuliinia nostava vaikutus.

Huonoimpia hiilareita ovat siis leipä, sokeri ja peruna.

"Toisin sanoen yksittäisen ravintoaineen glykeemisellä indeksillä ei kokonaisuudessa ole merkitystä."

Kukkua. Jos aterian koostaa matalan GI:n tuotteista, aterian GI on matala, jos korkean, niin korkea. Insuliinimittausten perusteella tärkkelyksen rinnalla nautittu rasva tai proteiini vain lisää insuliinin eritystä ja siten estää rasvanpolton, vaikka GI sillä laskeekin. Eli laihduttajan ei todellakaan kannata syödä sitä leipää tai perunaa muuten kuin korkeintaan treenin jälkeisessä palautumisvaiheessa, jolloin insuliinivaikutusta ei ole. Itse syön silloinkin mieluummin esim. hedelmiä.

Jospa sitä otettaisiin pää irti siitä kemian kirjasta Eli oletko koskaan syönyt hiilihydraattia? Tarkoittaen sitä, että ravintoaineessa hiilihydraatti on vain yksi rakenneosanen (no nyt voi taas alkaa selaamaan sitä kemian kirjaansa ) ja näin ollen muita rakenneosasia ovat mm. vitamiinit ja hivenaineet... Se minkälaisia nämä muut rakenneaineet ovat määrittelee sitten sen, että onko kyseinen hiilari(lähde) "hyvä" vai "huono". Huonoja ovat siis edelleen ne, joilla ei ole elimistölle mitään hyvää annettavaa.
Rasvoissakin on olemassa "hyviä" ja "huonoja" rasvoja...

Rasvoihin ei kannata verrata, koska rasvahappoja on valtavasti erilaisia.

No minusta hiilareitakin on erilaisia (kuitu, tärkkelys...). Siis silloin kun puhutaan ravinnosta ja hiilareista eikä vain kemian kannalta hiilihydraatista (tosin näitäkin on olemassa paljon erilaisia...). Myönnettäköön, että rasvat ovat tutumpia ihmisille ja rasvahappoja taitaa olla enemmän.

Tavallaan tuo vieraan kysymys oli siitä hyvä, että rasvat ja hiilarien "tyyppi" taitavat olla ne asiat, joista täällä on eri "koulukuntia".

Mun mielestä tuo luokittelu "hyvät"-"huonot" on sekä rasvojen että hiilarien osalta väärä. Elimistön kannalta kyse on polttoaineesta, ihan niinkuin vieras sanoikin. Esim. treenin jälkeen nopea hiilari on joskus ihan paikallaan, kunhan ei ota fruktoosia.

Itsellä se jako sekä rasvojen että hiilareiden kanssa menee sillä tapaa, että mitä enemmän "sormenjälkiä" (käsittelyä) ruuassa on, sitä epäterveellisempää se on. Eli siis mahdollisimman luonnonmukaista ja ravinteikasta ruokaa... Luonnossa kasvavat (ei yli-jalostetut) kasvit sisältävät hiilarit sellaisessa paketissa, että niistä ei elimistölle ole haittaa. Ruuan imeytymisnopeutta voi yrittää säädellä sitten protskulla ja rasvalla.

Käytännössä ruuan GI:kin jää kuitenkin aika alhaiseksi, sillä en suosi perunaa muiden kasvisten yli. Ja leivät ym. valmisruuat kun lasketaan pois niin saa syödä ihan urakalla että saa hiilarimäärät täyteen.

Mirka, mistä lähteestä tuo tärkkelys+rasva->korkeampi GI on? Oletko varma, että kyse ei ole ns. ylilyöntiefektistä (oma termi, en muista oikeaa)?

eli siis esim. peruna yksin nostaisi sokerin niin nopeasti, että mittausvaiheessa insuliini on jo ehtinyt tuoda sitä alas. Silloin rasva laskisi sitä sen verran, että insuliini ei ehdi laskea sitä mittaukseen mennessä ja tulos onkin korkeampi.

No joo, riippuu tietysti miltä kannalta vertaa. Ajattelin lähinnä sitä, että loppupeleissä hiilarit, elleivät ole kuitua, ovat glukoosia kaikki ja pelkkää polttoainetta, kun taas lipidejä on satoja erilaisia ja osa niistä on suoraan solun rakenneosia. Lisäksi eri rasvahappojen vaikutukset ilmeisesti tunnetaan hirveän paljon heikommin. Minä uskallan pitää transrasvaa huonona, muiden hyvyydesta tai huonoudesta en nykytiedoillani uskalla sanoa yhtään mitään. Oliiviöljyä kai kaikki tutkimussuunnat pitävät aika hyvänä.

Samoin kuin kohtuullista määrää kalanrasvaa (EPA, ehkä myös DHA).