karppaus.infon arkistoitu foorumi

Misukisu,

Miksi treenin jälkeen ei ole hyvä ottaa fruktoosia?

Fruktoosi menee maksan kautta, myös treenin jälkeen. Se ei ehdi tarpeeksi nopeasti lihaksille saakka imeytyäkseen ilman insuliinia ja jos olet TKD:llä, ketoosi katkeaa.

Eli ei ne hiilaritkaan ihan yhtä puuta ole kaikki...

Joskus asiat eivät ole oikeasti niin monimutkaisia. Ja toisaalta, jos ne ovat liian yksinkertaisia, jokin mättää.

Prode ja rasva nimenomaan eivät nosta GI:tä vaan laskevat. Sen sijaan insuliinia ne Brad-Millerin mukaan nostavat. En tiedä, mistä tuo nostava vaikutus johtuu, mutta jos nostaa niin nostaa, eiks je?

Yhtäkaikki, leipä, sokeri ja peruna ovat turhia kaloreita muille kuin runsaasti liikkuville normaalipainoisille, jotka taas voivat kaloreita ihan kaivatakin.

Mielenkiintoinen huomio fruktoosista.

Yksittäinen mittaus, että "nostaa" ei aina riitä johtopäätökseen.

Eli olisi kiva kuulla selitys sille miksi noin on ja onko tuo mahdollinen "ylilyönti" otettu huomioon? Kyllä sillä on aika iso ero tekeekö verensokeri hirveän piikin heti vai korkean piikin vasta vähän myöhemmin. Jälkimmäinen vaihtoehto on parempi, vaikka mitattaessa näyttää korkeampaa verensokeria. Tosin sillähän ei oo väliä jos et ollenkaan syö noita korkean GI/GL:n juttuja. Lisäksi verensokeri yksinään ei kerro paljon mitään, insuliini/glukagoni-suhde kertoo enemmän.

Vielä kaivelen muutakin... Nuo rasvan eri "tyypithän" on tehty pääosin molekyylirakenteen pohjilta, yhtä hyvin voitaisiin alkaa seurailla hiilihydraattiketjujen pituutta ja luokitella sen mukaan (ja onhan näin tehtykin). Se että luokittelua ei ole tehty (siis yleisesti kerrottu missään ruokasuosituksissa), ei tarkoita että rasva olisi käsitteenä jotenkin mahdottoman paljon monimutkaisempi.

Miksi misukisu pitäisi hiilihydraattiketjujen pituutta vertailla yleensäkään?

Ja aikamoista kuraa täällä saa niskaansa?? Kirjoitin tähän osioon, sillä muut näyttävät vaativan rekisteröimisen. Pahoittelen, jos kysymys aiheutti mielipahaa. Tuosta hiilihydraattien huonoudesta tai paremmuudesta on paljon harhakäsityksiä, mutta hienoa huomata, että muutamat palstalaiset oikoivatkin niitä. Hiilihydraatti on ainoastaan hiilihydraatti.

Sama muuten kolesterolien kanssa. Ei ole olemassa hyvää tai huonoa, vaan matala ja korkeatiheyksistä lipoproteiinia ja molemmat ovat "hyviä".

Kemisti on oikeassa:
Hiilihydraatti on hiilihydraatti, tosin eri rakenteisina (sokerit, tärkkelys, selluloosa)

Olen kyllä itsekin käyttänyt epämääräisiä termejä "hyvä" ja "huono" hiilihydraatti, mutta aina lainausmerkeissä.
Olen tarkoittanut "huonoilla" hiilihydraateilla hiilihydraattipitoista ruoka-ainetta, jonka glykeeminen indeksi on korkea ja/tai sen ravinnepitoisuus on pieni. (sokeri, vehnäjauhot, valkoinen riisi, peruna, jne)
"Hyvät" hiilihydraatit ovat taasen näiden vastakohta.
Määrittely vaan on niin kovin pitkä tällaisiin lyhyisiin viesteihin, joten olen käyttänyt tätä sinänsä epätarkkaa (ja kemistin sielua raastavaa)jaottelua "huonoihin" ja "hyviin".

Minua on häirinnyt erityisesti rasvakeskustelujen epämääräisyys (pehmeät ja kovat, eläin ja kasvirasvat, tyydyttyneet ja tyydyttymättömät, juoksevat ja rasiamargariinit, teolliset ja luonnolliset, kolesterolitasoja laskevat ja nostavat, jne...)
Kaikki melkoisessa sekasotkussa. Kemistin kannalta rasvojen jaottelu ei ole monimutkainen, mutta kun jaotteluihin otetaan mukaan kaikkea muuta, rasvasoppa on valmis.

Ahma: En ihan tarkasti ymmärtänyt mitä tällä tarkoitit:

"Kemistin kannalta rasvojen jaottelu ei ole monimutkainen, mutta kun jaotteluihin otetaan mukaan kaikkea muuta, rasvasoppa on valmis."

Mutta rasvalla on valtavasti muitakin tehtäviä, joista harvemmin keskustellaan, mm. Solujen kalvomateriaalin valmistus, solujen viestin välitys, elintoimintojen säätely jne. Myös eräät vitamiinit ovat rasva-aineita ja vaikkapa kasvien lehtivihreä on rasva-aine.

Rasvat ovat toki elimistön kannalta tärkeä energian varastomuoto, mutta muitakin tehtäviä siis rasvalla on.

Jos taas puhutaan rasva-hapoista, niin ne ovat hiilivetyjä, ts. solujen päärakennusaineita ja ihmisestä ja kasveista on pystytty eristämään toista sataa eri rasvahappoa, joten ei se ihan yksinkertaista ole.

http://www.keho.net
Etusivu > Magazine > Artikkelit > Ravintokaupunkiin on palkattu uusi sheriffi: Mr. Glycemic

Nääh, koska aloitit kirjoittamisen "Taistelutantereella" niin sehän merkitsee sitä että oletusaiheena on kinastelu ja saivartelu, siitä syystä reaktiot. Tämähän on se kuraosio, aivan tarkoituksella joten... ?

Oikeampi osoite kysymyksellesi - jos se oli vilpitön - olisi ollut tuo "Vierailijat" osio. Tästä mainitaan etusivulla* näin: "Rekisteröitymättömien vierailijoiden asialliset kommentit ja kysymykset ovat yhä tervetulleita Vierailijat-keskustelualueella.. blaa blaa".

OK?

Edit
---
* Itse asiassa, siitä mainitaan jokaisella sivulla.

_________________
Blessed are the young, for they shall inherit the national debt.
- Pres. Herbert Hoover

Eli hieman mukavammin http://www.keho.net/?&m=magazine&part=read&cat=6&id=695&start=0

Taas misukisulle:

Mitä itse syot/juot treenin jälkeen?

Tarkoittaako toi "ei fruktoosia treenin jälkeen" laajemmin sitä, että "ei hidasta hiilaria treenin jälkeen"? Mä kun olen ymmärtänyt, että nopeita hiilareita olisi hyvä aina välttää, mutta jos niitä on "pakko" saada, niiden saanti kannattaa ajoittaa heti treenin jälkeen. Eli siis että hitaat hiilarit olisivat aina kuitenkin parempia kuin nopeat, mutta näin ei taidakaan olla?

Juu, luin tuon vasta postattuani kysymyksen. Tätä ketjua ei varmaankaan enää voi siirtää "vierailija" osioon?

My bad...

Fruktoosilla on tapana varastoitua maksaan glykogeeniksi, siksi ei fruktoosia treenin jälkeen. Tarkoitus olis kai täyttää lihasten, ei maksan glykogeenivarastot.

lähde: http://www.c-k-d.com/forums/

Itse olen vain hikinen mode liikuntaosiolla jossa rajoitetut oikkarit, mutta Hoover, Jenzy voisi esmes...? Jos he hyväksi näkevät, tiedä häntää.

_________________
Blessed are the young, for they shall inherit the national debt.
- Pres. Herbert Hoover

Oukei, keskustellaan hyvistä ja huonoista hiilihydraatista vierailijan pyynnöstä täällä.

No keskustellaan sitten.

- Jos tarkkoja ollaan, niin ensiksikin hiilihydratteja on (ihmisen energiansaannin kannalta) liukoisia ja liukenemattomia (nämä jälkimmäiset siis kuituja, tai vielä tarkemmin liukenemattomia ja liukoisia kuituja; liukenemattomia löytyy runsaasti viljasta ja noita muita mm kasviksista, pähkinöistä, kaakaosta...). Kuidut eivät ole sen enempää huonoja kuin hyviäkään, jos puhutaan vain ihmisen energiansaannista - itse asiassa jopa niiden "hidastava" vaikutus vihtelee.

- Toiseksi liukoisia hiilihydraatteja on nopeasti glukoosina imeytyviä (mm glukoosi ja tärkkelys) ja sitten hitaammin energiaksi muuttuvia (kuten tuo fruktoosi)

- Mutta koska ihminen ei elä yksi leivästä (lue hiilihydraateista) vaan tarvitsee myös koko joukon muita aineita (nyt puhun hivenistä, en rasvasta tai valkuaisesta) niin täällä alakarppipuolella on käytössä lyhennys hyvä hiilari, joka tuntuisi tarkoittavan "hiilihydraatin lähde, josta saa hiilihydraattikaloreihin suhteutettuna runsaasti ja monipuolisesti myös hiveniä" eikä siis vain energiaa. Kuten vieras tässä vaiheessa jo ehkä huomaa, kyseessä ei ole enää puhtaasti kemiallinen määritys.

- Vastaavasti huono hiilari on sellainen hiilihydraattilähde, josta saa vain runsaasti ravinneköyhää (glukoosipitoista) energiaa.

- Ja jos palataan siihen "ei yksin leivästä"-teemaan, niin hiilihydraateilla on ikäviä ominaisuuksia myös mikäli niitä käytetään ainoina tai edes pääasiallisina ravinnelähteinä, koska liian runsas vereen liuennut sokeri on myrkkyä. Ja vaikka meillä on kookonainen insuliiniin pohjautuva säätöjärjestelmä verensokerin vakiointiin, niin sen riistokäyttö (vrt. luonnonvarojen riistohyödynnys) voi ja usein heikentääkin kyseistä systeemiä. Köyhtynyt länsimainen ruokamme, ja erityisesti sen puhdistetut valkoiset hiilihydraattituotteet ovat niin alakarppien kuin virallistenkin terveystahojen epäsuosiossa. Niin, miksiköhän?

... mutta jotenkin minusta tuntuu, että hiukan ajattelemalla hyvä kemistivieraamme olisi saattanut päästä tähän johtopäätökseen itsekin. Kemistit kun yleensä tuntevat muutakin kuin yksittäisen yhdisteen kaavan ja energiasisällön. Ja kuten muitakin korkeakoulun käyneitä, heitä kannustetaan (tai ainakin tulisi kannustaa) ajattelemaan; vai olisiko akateemisen opetuksen fokus Suomessa noin pahasti hukassa. Siksi ihmettelen kysymystä.

terv. els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Minäkään en ymmärrä, miksi hiilareita pitäsi jaotella, niillä ketjuuntumisasteilla kun ei ole metabolian kanssa juuri tekemistä? Nopeus tietenkin vaikuttaa, glukoosista tulee meikäläiselle huono olo, fruktoosista ei. Runsas fruktoosi taas jostain syystä nostaa triglyjä.

Minäkin olen aina jotenkin ajatellut, että hidas on aina nopeaa parempi, mutta tuo on kiinnostava pointti juuri tuo Misun esittämä, että hidas onkin liian hidas treenin jälkeiseen palautumiseen, eli tuo insuliinietu hitailla menetetään.

Misun pointtia sokeripiikistä nopeasti/hitaasti en ymmärtänyt, ainakin GI mitataan verestä useaan otteeseen ja lasketaan käyrän alle jäävä pinta-ala, ja olen kuvitellut että insuliinimittauksissa toimitaan samoin.

Vieraan näkemys ettei ole huonoa kolesterolia? Eikös LDL ole huonoa silloin kun (korkeisiin triglyihin liittyen) on pientä ja tahmeaa, verrattuna suureen ja hötöön, harmittomaan LDL:ään?

Hiilihydraatissa ei ole vitamiineja tai hivenaineita, siinä on ainoastaan hiiltä ja vettä.

Myös tämä "hyvä hiilihydraatti" ihmetyttää.[/quote]

Hmm.....tämäkö on sitä saivartelua

Joo. Sanaa hiilihydraatti käytetään kahdessa eri merkityksessä, kemiallisessa merkityksessä ja toisaalta eräitä runsaasti hiilihydraattia sisältäviä ruoka-aineita kuvaavana terminä. Pienen treenaamisen jälkeen on aika helppo erottaa, kummasta merkityksestä kulloinkin on kysymys.

Eikös sillä GI:llä ole nimenomaan aineenvaihdunnan kanssa tekemistä. Hiilihydraatit sokeristuvat eriasteisesti, joistakin sokeristuu/muuttuu verensokeriksi enemmän kuin sitten taas toisista. Jos fruktoosi nostaa verensokeria 20%/syöty grammamäärä ja glukoosi 100%, on siinä kai melkoinen ero. Kyse ei ole nopeudesta eikä hitaudesta, elimistöltä ei kauaa nuppu tutise kun se pilkkoo disakkarideja ja tärkkelyksiä. Kyse on imeytyvätstä kokonaismäärästä, tavallaan hiilarin hyötysuhteesta polttoaineena. Samalla GI korreloi myös insuliini-indeksin kanssa. Mitä korkeampi GI ruoka-aineella, sitä enemmän insuliinia haima erittää kutakin hiilarigrammaa kohti.