karppaus.infon arkistoitu foorumi

Myös alla oleva suomalaistutkimus on mielenkiintoinen siltä näkökannalta, että hiilihydraattien rajoittamista perustellaan täälläkin paremmalla glykeemisellä kontrollilla ja vaikutuksilla sokeriaineenvaihduntaan. (Olen silti sitä mieltä, että viljojen vähentämisestä voi olla hyötyä, jos se tehdään viisaasti.)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Am J Clin Nutr. 2003 Mar;77(3):622-9.
Whole-grain and fiber intake and the incidence of type 2 diabetes.Montonen J, Knekt P, Jarvinen R, Aromaa A, Reunanen A.
National Public Health Institute, Helsinki, Finland.

BACKGROUND: Epidemiologic evidence of a preventive effect of whole grain against type 2 diabetes is mainly based on data from women. Information specific to men and women is needed. OBJECTIVE: The objective was to study the relation between the intake of whole grain and fiber and the subsequent incidence of type 2 diabetes. DESIGN: The design was a cohort study of 2286 men and 2030 women aged 40-69 y and initially free of diabetes. Food consumption data were collected from 1966 through 1972 with the use of a dietary history interview covering the habitual diet during the previous year. During a 10-y follow-up, incident type 2 diabetes cases were identified in 54 men and 102 women from a nationwide register. RESULTS: Whole-grain consumption was associated with a reduced risk of type 2 diabetes. The relative risk (adjusted for age, sex, geographic area, smoking status, body mass index, energy intake, and intakes of vegetables, fruit, and berries) between the highest and lowest quartiles of whole-grain consumption was 0.65 (95% CI: 0.36, 1.18; P for trend = 0.02). Cereal fiber intake was also associated with a reduced risk of type 2 diabetes. The relative risk between the extreme quartiles of cereal fiber intake was 0.39 (95% CI: 0.20, 0.77; P = 0.01). CONCLUSIONS: An inverse association between whole-grain intake and the risk of type 2 diabetes was found. The similar result for cereal fiber intake suggests that the whole-grain association is due to cereal fiber or another factor related to cereal fiber intake. PMID: 12600852

http://tinyurl.com/2434ye

Lihavointi I.I.

Tämä kyseenalaistaminen kannattaa aloittaa siitä, että tutustuu ensin niihin asioihin, jotka asettaa kyseenalaiseksi. Muuten se on varjonyrkkeilyä itse kuviteltua vastustajaa vastaan.

Tuntuu olevan paljon risteäviä tuloksia. Joissakin kasvisten kuidutkin suojaavat, joissakin ei saada merkitsevää tulosta. Jossakin kuten edellä vain leivän vilja suojaa, muut viljakuidun lähteet ei. Ja edellä olevan vieressä on taas linkki tutkimukseen, jonka mukaan kuitumurot auttaisivat.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Mistä olet löytänyt sellaisen tutkimuksen, jossa täysjyväviljan syönti tai viljan kuitu on lisännyt diabeteksen, sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen tai ylipainon riskiä tai kokonaiskuolleisuutta?

^^^ No mutta miten voi sitten olla, että juuri viljaa ja kokojyvää syövässä pohjolassa sairastuttiin 60- ja 70-luvuilla sydäntauteihin. Ja nyt 2000-luvulla diabetekseen. Meillä kun edelleen syödään viljaa (ja jopa kokojyväviljaa) enemmän kuin muissa länsimaissa?

Emmekä todellakaan syö ainakaan rasvaa tai eläinrasvaa enemmän...

Itse asiassa eikö se Willett'in sairaanhoitajatutkimus kertonut juuri tätä. Siinä sanottiin että sydäntautien kaksi tärkeintä riskitekijää olivat teolliset transsit ja glykeeminen kuorma.

Edellinen liittyy raffinoituihin viljatuotteisiin (koska varsin suuri osa teollisesta transsista sattuu tulemaan niiden mukana). Ja jälkimmäinen kaikenlaiseen viljaan, jopa rukiiseen. NÄin siksi, että leipä, jotameille tyrkytetään parhaimpana kokoviljan lähteenä, on nykymuodossaan Suomessa korkean glykeemikuorman ja korkean GI'n tuote (lähde AJCN, marraskuu 2006).

Palstalla käytiin muutama vuosi sitten kuitututkimuksia läpi, oliko se Wi joka oli kerännyt niitä useita kymmeniä?

Kuopion yliopistolla ja vilja-alan yrittäjillä oli myös monivuotinen yhteistyöprojekti, jonka tarkoituksena oli kehittää alhaisen GI:n leipää, mutta kummallisesti se tuntuu kuivueen kasaan kun siitä ei mitään kuulu.

On näitä täällä seurattu.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Vain noin puolet Suomessa syödystä leivästä on ruisleipää. Loppu on pääasiassa raffinoitua viljaa. Kaikki ihmiset eivät siis syö täysjyväviljaa.

Mielestäni viljan terveellisyyttä liioitellaan virallisissa ravitsemussuosituksissa. Siitä huolimatta on paikallaan huomata, että raffinoidun ja täysjyväviljan ero terveellisyydessä on huima, jos katsoo asiaa sairastuvuusriskien ja kuolleisuuden kannalta.

No ei todellakaan.

En ole nähnyt semmoista jossa lisäsi, mutta joitakin nollatuloksia olen nähnyt varsinkin paksunsuolen syövän suhteen.

Eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että se vilja mitä syödään syötäisiin pääosin kokojyvänä, vaikka esim. Cordain kyseenalaistaa senkin.

Mutta minua kummastuttaa, että parissa tutkimuksessa kokojyvälle saadaan (käänteinen) korrelaatio, mutta raffinoidulle viljalle ei saada korrelaatiota.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Minkälaiset johtopäätökset vetäisit noin kokonaisuutena terveellisyydestä, jos sanokaamme 30 tutkimusta osoittaa täysjyväviljojen vähentävän sekä sairastumisriskejä että kokonaiskuolleisuutta mutta neljässä tutkimuksessa saadaan nollatulos?

Mitä Cordainiin tulee, arvostan häntä, mutta hänen lähestymistapansa edellyttää täysin tavanomaisista länsimaisista vaihtoehdoista poikkeavaa lähestymistapaa. Hän ajattelee sen kontekstin ulkopuolella, "outside the box". Sen toteuttaminen on mahdollista, mutta se edellyttää asian harrastamista.

http://www.joe-ks.com/outside/Outside_T ... Puzzle.htm

Olen tottunut ehkä hiukan ankarampaan ajatteluun. Jos korrelaatio kertoo aidosta kausaliteetista, tuloksen pitää tulla aina, poikkeuksetta. Ristiriitaiset tulokset viittaavat mahdollisuuteen, että korrelaatio on vain eräänlainen markkeri, ja varsinainen syy on jossakin muualla.

Kieltämättä vaikeutena on, että olosuhteita ei saada vakioitua, ja koko ravitsemus ja muu ympäristö on toivottoman monimuuttujainen.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Eikö kuitenkin Suomessa kokojyvää syö (muodossa tai toisessa) merkittävästi suurempi osa väestöstä kuin muissa länsimaissa. Jos se oikeasti suojaisi, niin eikö juuri tuon pitäisi näkyä tilastoissa?

Ja eikö sen olisi pitänyt näkyä SVT-tilastoissa PK-projektin aikaan? Silloin kun kokojyvää söivät käytännössä kaikki suomalaiset, jos ei muuna niin puurona ja näkkileipänä. Ja silti juuri meillä riski oli niin mahdoton.

No ei välttämättä, jos lisäriskinä oli vaikkapa vertailumaita suurempi perunankulutus/alhaisempi kasvisten kulutus ja se sikiöaikainen aliravitsemus.

Mutta on kieltämättä hupaisaa että pitkäikäiset japanilaiset eivät sitä viljakuitua kyllä harrasta. Ilmankin siis näyttäisi tulevan toimeen, kuten Suomessakin tuhansien on pakko.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Toinen suomalaistutkimus antaa hyvän vastauksen siihen, mikä lisää ja mikä vähentää diabetesriskiä:

"In the present study, we identified two major dietary patterns in a large cohort of Finns. The prudent dietary pattern, which was rich in fruits and vegetables, was associated with a reduced risk of type 2 diabetes. In contrast, the conservative pattern, which was rich in butter, potatoes, red meat, and whole milk, was associated with a higher risk of type 2 diabetes."

http://aje.oxfordjournals.org/cgi/conte ... /161/3/219

Ja mitenhän nuo kaksi syömistyyliä korreloivat koulutus- ja tulotasoon?

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Mirkasta en tiedä, mutta itse kyllä tarkistaisin ensin, mihin verrataan.

Luin aikoinani noita viljatutkimuksia melkoisen pinkan, ja toistaiseksi kaikissa kokojyvää suosivissa tutkimuksissa on
a) vertailtu vain tilannetta, jossa yksi viljatuote vaihdataan toiseen (eli aina vilja viljaa vastaan) ja
b) melkein aina niissä on ollut viljaa suurempana piilo-ongelmana kasvirasvat. Raffinoidut kasvirasvat kun olivat kaikissa viime vuosituhannen tutkimuksissa kiinteä osa verrokkiruokaa, vaikkei sitä ääneen sanottukaan. Ja kyseiset jauhosekoitukset puolestaan toivat kaksi lisäongelmaa: toisaalta teolliset transsit ja toisaalta vinoutunut omega-6/omega-3 suhde. Ja näiden pahalaisten on osoitettu olevan ongelma jokseenkin kaikissa koejärjestelyissä.
--> Tästä syystä jokainen perinteinen ruokavalio joka puolella maailmaa hakannee edelleenkin "länsimaisen roskaruoan" eineksineen ja transseineen, muista makroista riippumatta

Mutta nyttemmin löytyy jo sellaisiakin tutkimuksia, joissa verrataan tärkkelyksetöntä ruokavaliota tärkkelykselliseen. Niitä vain ei kutsuta viljatutkimuksiksi. Mutta erityisesti jo diabetekseen sairastuneille ero on kuin yöllä ja päivällä. Tällaisia ovat vaikkapa Kuwaitin tuore ketogeeninen tutkimus (yli vuoden koe), Uppsalan diabeetikkojen ketogeeninen tutkimus (melkein kaksi vuotta) ja Gannonin & Nuttallin monen vuoden työ kyseisellä alalla. Jos haluat, kaivan täältä karpeista viitteet noihin.

Nämä menevät sitäpaitsi yksi yhteen Willett'in tutkimustenkin kanssa, joissa vaikkapa SVT-riskiä selittivät kaksi kerrottua ja kolmas jostain syystä vaiettu muuttuja:
1) teolliset transsit (joita tuli ja tulee varsinkin raffinoitujen viljavalmistuotteiden kylkiäisenä)
2) glykeeminen kuorma (joka on yllättävän korkea sekä täysjyvästä että valkojauhoista tehdyissä valmistuotteissa) ja
3) ja piilotettuna faktorina vaturallaan oleva omega-3/omega-6 suhde (aiheutuu pääasiassa kasvirasvoista) ja haepttunut kolesteroli - jotka kummatkin tulevat viljavalmistuotteista, kuitumäärästä riippumatta.

Sen sijaan sellaista tutkimusta en ole nähnyt, jossa kokojyvävilja olisi tehonnut (sydänvaivoihin tai diabetekseen tai valtimoiden kuntoon) paremmin kuin sellainen ruokavalio, josta on karsittu pois nopeat tärkkelykset, puhdisttu sokeri ja rafiinoidut kasvirasvat.

Mutta jos sellainen tutkimus löytyy, niin sen mediajulkisuus lienee taattu. Niin että emmeköhän mekin täällä karppilassa saa siitä tietoa melkoisen pian. Siihen asti taidan pitäytyä kannassani, jonka mukaan vilja on käyttökelpoista vain korkeintaan hyvin vanhanaikaisesti valmistettuna - ja silloinkin vain kohtuudella nautittuna. Eikä se silloinkaan sopine kaikille.

Niin että peace and love itse kullekin ja rauhallista sunnuntai-iltaa euroviisuhuuman ja lätkän ämämmän varjosssa!

Olen lukenut sen. Ihan samat piilomuuttujat ovat siinä kuin noissa muissakin, eli tämä vahvistaa edellisen viestini väitteen:
- viljaa verrataan viljaan
- ja piilomuuttujat on jätetty pois
... eikä viljatonta vaihtoehtoa edes kokeilla.

Tämän palstan diabeetikot tietävät kertoa, miten verensokeri käyttäytyy suomalaisen ruisleivän jälkeen. Se näkyy jopa minulla ikävän hyvin.

Minusta ei ole epäuskottavaa, että kokojyviljan syöminen korreloisi vähäisempään roskaruokaan ja moneen muuhunkin terveysindikaattoriin.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Näinköhän olet lukenut. Eihän tutkimuksessa ollut keskeisesti kysymys viljasta vaan siitä, mitkä ruoka-aineet vähensivät diabetesriskiä ja mitkä eivät. Vilja ei ollut niiden joukossa jotka lisäsivät, eikä niiden, jotka vähensivät. (Tarkasti ottaen ruisleipä oli mukana ns. konservatiivisessa ruokavaliomallissa, joka lisäsi diabetesriskiä.)



Mihin piilomuuttujiin viittaat? Kasvikset ja hedelmät vähensivät diabetesriskiä. Sisältyykö esimerkiksi niihin piilomuuttujia? Oletko varma, että et tarkoita sekoittavia tekijöitä puhuessasi piilomuuttujista? Ne ovat eri asioita.



Nyt et ymmärrä tuon tutkimuksen luonnetta. Jos on kysymys tutkimuksesta, jossa seurataan sitä, mitä ihmiset tosiasiallisesti syövät ja mikä vaikutus sillä on sairastumisriskiin, niin silloin ei ole kysymys ravitsemusinterventiosta, jossa puututtaisiin ihmisten syömiseen. Ravitsemusinterventiot ovat kokonaan toisenlainen tutkimustyyppi.



On vähän eri asia, pyritäänkö ehkäisemään diabetesta vai hoidetaanko jo olemassa olevaa diabetesta.