Ikuisesti läski kirjoitti:
Anonymous kirjoitti:
Miltä olo on noin muuten tuntunut? Onhan ruuat sinulle mieleisiä? Onko liikuntaharrastuksia? Onko hormonitoiminta ok? Terveys muuten? Hieno juttu, että bulimia ei ole oireillut.
Hyvä neuvo tuo ruokapäiväkirja. Pitäisi ehkä laskea myös energia- ja ravintoainemääriä. Eri karppaustyylien "asiantuntijoilta" saat sitten tietoihin ja kokemukseen perustuvia vinkkejä. Säätöähän tämä vaatii, ja tavoitteena ja lopputuloksena hyvä olo niin mielelle kuin kropallekin!
Tsemppiä sinulle!
Olo on muuten ollut ihan hyvä, ja perusterve olen, hormonitoiminta myöskin pitäis olla ihan ok. Liikuntaa en harrasta..laiska minä

Ajattelin kyllä alkaa jumppaamaan kotona, olen tilannut yhden kirjan jossa on jumppaohjeita.
Kyllä pistää niin masentamaan tää painon nousu. Ihan tekis mieli tosissaan kiskoa napa täyteen kaikkea hiilaria.. bulimia nostaa päätään? Tai ehkä vaan oon sitten kokonaan syömättä

Mulla muuten nuo ahmimiskohtaukset ei päättyneet oksentamiseen, vaan viikon, kahden jopa kolmen viikon nälkäkuuriin, jolloin paastosin pelkän kahvin ja veden voimin. Nyt oon tosiaan tän ajan syöny niinkuin normaali-ihmiset ja näin siinä sitten käy
Niin, ehkä mun pitäis sitä ruokapäiväkirjaa pitää. . oon kyllä verrannu omia syömisiäni toisten päiviksiin, ja tuntuu että monet syö enemmän kuin minä.. ja silti laihtuvat. Epäreilua. Syön kuitenkin ihan hyvän kokoisia ruoka-annoksia. Esim äsken söin aamupalaksi kolmen munan munakkaan.

Heti kärkeen tähdennän, että en ole mikään ravitsemusalan saatika lääketieteen alan ihminen, mutta kun elimistö on tottunut siihen, että välillä on näitä "nälänhätäaikoja", niin kulutus pidetään aika vähäisenä. Ja veikkaisin, että jos nyt alat energiansaantiasi vähentämään, niin entistä vaikeampaa on laihtuminen. (Voihan olla, että syöt liian vähän!) Tähän tapaan olen antanut itseni ymmärtää näitä ravinnonkulutusasioita, se säästöliekki on ihan tosi juttu. Mutta kyllä tuolla muutaman viikon karppaamisella pitäisi jo elimistönkin ymmärtää, että hyvää ravintoa on tarjolla tasaisesti. Niin, ei oo helppoa tämäkään...
Kokeile tosiaan sitä ruokapäiväkirjaa ja jotain kivaa liikuntaa. Tässä olenkin pätevä neuvomaan, koska omat ruokapäiväkirjani unohdan aina aamupalan jälkeen ja liikunnankin aloitan aina huomenna... mutta kun tämä karppiruoka on nyt tuonut lisää pirteyttä ja muutama kilokin on tippunut, niin voisi jo jotain harkita ihan oikeestikin

. Pudotettavaa on mullakin reilusti ja kerta viikossa punnituksissa on lähes kilonkin plusviikkoja ollut, mutta kun pitempi tarkastelu osoittaa, että alaspäin on suunta, niin en ole jaksanut asiasta stressiä ottaa (olen malliesimerkki tuon toisen ketjun itsekurittomasta läskistä

). Ylen onnellinen olen siitä, että ei vaan tule enää syötyä lounaaksi leipäläjää tai välipalaksi karkkipussia... Ja tämä mainio olohan tässä parasta on.
Koetahan vaan jaksaa, mikäs kiire meillä, valmiissa maailmassa
