karppaus.infon arkistoitu foorumi

No niin. En tiedä onko tämä palstalle uutta vai vanhaa tietoa, mutta törmäsin mielenkiintoiseen atorvastatiinitutkimukseen, jossa mitattiin lääkityksen vaikutusta potilaiden D-vitamiinitasoihin.

Entuudestaan tiedetään, että mm. atorvastatiini vähentää sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta kolesterolitasoista riippumatta. D-vitamiinivajehan on kytköksissä moniin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ym. D-vitamiini on myös anti-inflammatorinen, eli tulehdusta poistava. Jos olisin lääketeollisuudessa niin en huutelisi näitä positiivisia vaikutuksia kaikelle kansalle, koska tiedon julkaisu voisi kääntyä lääkkeen myyntiä vastaan.




Jos minulle esitettäisiin, että kolesterolilääkkeen hyötyvaikutukset perustuvat D-vitamiinitasojen kohottamiseen, en epäilisi hetkeäkään kumpaa käyttäisin varastojen korjaamiseen: D-vitamiinia vai atorvastatiinia.

Itseasiassa D-vitamiinivaje on niin suuri ongelma teollistuneissa länsimaissa, että pidän aivan naurettavana, että tuhlaamme verorahamme mieluummin kansan lääkitsemiseen statiineilla kuin D-vitamiinilla (huom. voimme saada auringosta noin 10 000 KY D-vitamiinia, eli kalsiumvalmisteen 400 KY ei nähtävästi takaa lähellekään tarpeellisia määriä). Viimeisen vuosisadan aikana on elintavoissa tapahtunut eräs suuri muutos, joka takuuvarmasti vaikuttaa terveyteemme. Elämme ja työskentelemme nimittäin jatkuvasti sisätiloissa (ainakin huomattavan suuri osa), jolloin edes kesäisin emme saa tarpeeksi D-vitamiinia auringonvalosta (paras aika keskipäivällä kesä- ja heinäkuussa).

Arktiset kansat, kuten grönlannin eskimot, sensijaan ovat saaneet valtavia määriä D-vitamiinia kalaravinnosta. Suomessakin viime vuosituhannella (ei toki 1900-luvun loppupuolella) työ oli fyysistä, ja ulkona vietettiin runsaammin aikaa, jolloin D-vitamiinin muodostus ei ollut estynyttä.

Ja mikä onkaan D-vitamiinivajeen vaikutus kolesterolitasoihin? Onko kellään tästä tutkimustietoa? Kolesteroliahan tarvitaan nimenomaan sen vuoksi, että D-vitamiinisynteesi onnistuisi. Onko mahdollista, että elimistön kolesterolituotantoa kiihdyteen siksi, että elimistö pyrkii korjaamaan D-vitamiinipuutettaan sillä, että suurempi määrä kolesterolia takaisi tehokkaamman D-vitamiinisynteesin? Ikääntyneillähän kohonneet kolesterolitasot toimivat suojana, ja kas kummaa! Ihon D-vitamiinisynteesi myös heikkenee iän myötä! Ei kuulostaisi mitenkään järjettömältä, että ruoan mukana tulevan D-vitamiinin vähentyessä elimistö reagoi lisääntyneellä kolesterolituotannolla. Jakavathan nämä saman metaboliareitinkin.

Koko ajan saamme lisätietoa D-vitamiinin tärkeydestä ja hyödyllisyydestä, mutta missään ei tehdä dramaattisia muutoksia D-vitamiinin saannin turvaamiseksi. D-vitamiinitasojen mittaaminen ei edes kuulu peruskokeisiin. Jaa, miksiköhän, vaikka tiedetään D-vitamiinivajeen olevan kansallinen ongelma?




edit: tulikohan tämä nyt ihan oikealle osiolle?

siirsin Periskooppiin -chiman

Täältä löytyy myös mukava TRUE / FALSE -tehtävä aihetta koskien. Suosittelen lämpimästi.


http://www.vitamindcouncil.com/newsletter/2005-dec.shtml

Olipa hassusti uutisoitu. Mutta niin kai täytyy, kun lääkkeen vaikutusta on kaikin voimin vahvistettava, myös prosentein

Tuossa siis sanottiin, että vuodessa D-vitamiinin vaje väheni 75 prosentista vain 57 prosenttiin (eli 18 prosenttiyksikköä). Ja sitten siinä sanottiin että D-vitamiinipitoisuus kasvoi 41 nmol/l arvoon 47 nmol/l, eli ... hurjat 6 nmol/l.

Nyt jokainen elon laskuoppinsa tunteva laskee hetkessä tästä, että oikeasti D-vitamiinipitoisuus nousi vain vaivaiset 15 prosenttia. (Jokaminä nousu muuten olisi ilmeisesti olisi saatettu saada aikaan niinkin, että näitä sydänpotilaita olisi kehoitettu vietäämään enemmän aikaa auringossa???) JA tällaisia terveysmuutoksia saatetaan helposti esittää ihmisille sydänkohtauksen jälkeen.... Mutta oli miten oli, D-vitamiinipitoisuuden olisi pitänyt hurjan paljon enemmän, jotta nämä ihmiset olisivat saaneet D-vitamiinia riittävästi - jos nyt ymmärsin nämä numerot oikein?

Taas kuullostaa siltä kuin soolberi tai kalanmaksaöljy (tai mahdollisesti jopa se possunrasva ja voi?) voisivat olla himpun verran statiineja tehkokkaampia - tässäkin?

Kalaöljyssä olisi myös se upea puoli, että saataisiin omega-3-rasvahapot (antikoagulantti- ja anti-inflammaatiovaikutus) ja D-vitamiini samassa paketissa. (Mitä muuten on soolberi?)

Minusta on jotenkin huvittavaa, että statiinien hyödyt voidaan ainakin osittain selittää sillä, että ne aktivoivat D-vitamiinireseptoreita, jolloin itseasiassa merkittävä hyöty saadaankin D-vitamiinista eikä varsinaisesti statiinista. Tästä huolimatta D-vitamiinia ei ilmeisesti edes suositella käytettäväksi.

Jostain syystä D-vitamiini on onnistuttu leimaamaan myrkkyvitamiiniksi sen rasvaliukoisuutensa vuoksi. Ei ole pitkäkään aika kun eräs lisäravinnemyönteinen lääkäri varoitteli minua siitä miten vaarallinen aine D-vitamiini on... Jostain syystä en usko, että D-vitamiinisupplementaation määrääminen olisi kovinkaan normaali käytäntö muissa tapauksissa kuin osteoporoosissa, jolloin tyypillinen annos on (mielestäni) hyvin pieni (400 KY = 10 ug).

Valitettavasti laajat interventiotutkimukset puuttuvat D-vitamiinin osalta. Toisaalta se saattaisi johtaa jopa koko kansan "lääkitsemiseen". Olisihan se tietysti harmillista mikäli vitamiinisupplementaatio riittävän suurilla annoksilla vähentäisi sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen, reumasairauksien ja syöpäsairauksien esiintyvyyttä.

Olisi kiinnostavaa saada tämä artikkeli kokonaisuudessaan luettavaksi:

Täällä, ole hyvä!

_________________
Ravitsemus ja terveys | Vähähiilihydraattinen ruokavalio | VHH-kirjoja

Suurimmat kiitokseni!

Ja täällä tuo jälkimmäinen.

_________________
Ravitsemus ja terveys | Vähähiilihydraattinen ruokavalio | VHH-kirjoja

Anteeksi nyt, mutta minusta väite "pohjoisessa syödään kalaa ja etelässä saadaan aurinkoa" kuullostaa melkein yhtä tarkoitushakuiselta kuin aiemmat Keys'sin tutkimukset, jossa vähän valikoitiin populoita.

Pohjois-Kiinassa, Mongoliassa tai porotundroilla ei juuri kalaa syöty - ja moni inuiittiheimokin eli karibuilla, ei kalalla. Pohjoisen tundran ja pohjoisten arojen ihmiset ovat pitkään huonosti auringonvalin ulottuvissa. Ja tämä pätee varsinkin naisiin, jotka aika monessa kulttuurissa (sekä etelässä että pohjoisessa) naiset ovat olleet kiireestä kantapäähän vaatetettuja ja vielä usein paljon sisähommissa.

(Btw, huomasiko kukaan muu tämän päivän Hesarin taloussivujen Kiina-tarinaa. Siinäkin kerrottiin sian olevan merkittävä osa kiinalaista ruokakulttuuria. Vaikka niinhän sika kuuluu kiinalaisen horoskoopin onnekkaimpiin merkkeihin...

Vähän vaikea tietysti verrata entisaikojen D-vitamiinisaantia nykyiseen. Toki eläinten perusteellisempi hyötykäyttö niin rasvoineen kuin sisäelimineen ja luineen kaikkineen on turvannut D-vitamiinisaantia - niin possun, hirven kuin kalankin osalta. Toki jos valikoidaan hiukan populaatiota, niin D-vitamiinivaje on uhka esimerkiksi Brasilian vanhusväestölle. Kyse onkin siitä mitä syö ja altistuuko auringonvalolle. Siitä voimme kuitenkin olla suhteellisen varmoja, etteivät niin inuiitit kuin suomalaisetkaan ole aikoinaan viettäneet kesäpäiviään konttorissa auringonvalon ulottumattomissa. D-vitamiinisynteesiin ei tarvita kovinkaan suuria annoksia auringonvaloa, joten jo esimerkiksi 15 minuuttia auringonvalossa keskipäivisin on turvannut suurimpien puutoksien välttämisen.

Ravintoakin tehokkaammin D-vitamiinivaje korjataan esimerkiksi auringonvalolla, UV-B lampuilla tai 1000 KY D-vitamiinikapselilla. Minulla ei sinänsä ole mitään fantasioita siitä, että rasva ratkaisisi kaikki terveysongelmat.

Auringonvalosta voi saada kesäpäivänä yli 200 µg D-vitamiinia. En tiedä millaista D-vitamiinipossua tai D-vitamiinisupervoita ennen vanhaan on syöty, mutta nykyisiä arvoja on finelissä:

D-vitamiini / 100 g

Voi 0.3 µg

Naudanliha keitetty, suolaton 0.3 µg

Sianliha keitetty, suolaton 0.5 µg

Sian maksa 1.1 µg

Kananmuna kuoreton 2.2 µg

Lohifilee 8.0 µg

Kala keskiarvo, silakka/muikku/ahven/hauki 10.3 µg



En ihan ensimmäisenä panostaisi voihin D-vitamiinin saannin turvaamiseksi. Toiseksi, en panostaisi myöskään statiineihin.

Possunrasvasta on muualla väitetty myös näin (katso jutun taulukkoa juuri ennen referenssejä)
http://www.westonaprice.org/basicnutrit ... racle.html

Luottamuksesta tai muusta en tiedä, mutta lopetin kalanmaksaöljyn syömisen pari vuotta sitten (liian juoksevaan vereen) enkä voi syödä kalaa. Ja silti ruskettuminen tapahtuu nykyään helpommin kuin ennen. Ja, mikä parasta, yleinen terveydentila on sen kuin parantunut - kalattomalla rasvakarpilla.

En edes yritä väittää, että tätä voi yleistää. Ehdotan vaan että muitakin tekijöitä voi olla kuin mihin yleisesti uskotaan. Ja että fineli kaikesta hienoudestaan huolimatta saattaa sisältää virheitä siinä missä muutkin lähteet...

Itsensä verhoaminen tai eläminen tundralla ei takaa optimaalista terveyttä millään tavalla (ellei liikuntaa lasketa). Selviytyväthän nykysuomalaisetkin pitkiä aikoja ilman auringonvaloa. Kysymys onkin siinä, että kuinka hyvin. Minulla ei ole mitään käsitystä siitä kuinka terveitä mongoolit tai mustiin verhotut islaminaiset ovat, mutta koska viittaat heihin niin luultavasti osaat kertoa?

Pääpointti olikin siinä, että perustuvatko statiinien vähäiset hyötyvaikutukset D-vitamiinivajeen korjaamiseen, jonka voisi hoitaa vieläkin tehokkaammin.

Ok, pidetään tämä statiinikeskusteluna.
Ja siinä olemme täsmälleen samaa mieltä: hullun hommaa

(Itse en valitettavasti ole edelleenkään erityisen kiinnostunut optimoinnista. Minulle riittää oikein hyvin, että pysyn terveenä ja tulehduksettomana - toisin kuin ennen. Mutta tämä onkin vain tällainen ex-kroonikon asenne elämään, jota ei suinkaan tarvitse muiden jakaa *hymiö tähänkin*)

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Ihan viisas ratkaisu mikäli veri ei meinaa hyytyä. Ei aivoverenvuoto minustakaan kovin houkuttelevalta kuulosta.

Itse en käytä kalanmaksaöljyä laisinkaan. En oikein luota siihen, että maksasta, joka on kalankin myrkkyfiltteri, saataisiin puhdistetuksi kaikkia niitä haitallisia aineita, joita kaloissa nykyisin voi esiintyä (PCB, dioksiinit, elohopea). Riippuu tosin siitä, missä kala on kasvanut.

p.s. Kyllä minullekin possu ja voi maistuvat.





Olet yksi elävä todiste siitä, että terveysvaikutukset ovat huomattavankin yksilöllisiä. Tämän vuoksi terveydenhoidossakin pitäisi pyrkiä löytämään yksilöllisiä ratkaisuja - ei tuputtaa yhtä ainoaa ruokavaliota kaikkien noudatettavaksi. Valitettavasti nykyisin ruokavalion osuutta joko vähätellään tai liioitellaan. Mitään sairauksia ei voida oikeasti hoitaa ruokavaliolla, mutta samalla tietyt ruoka-aineet voivat aiheuttaa vakavia ongelmia! Pienehkö ristiriita?

Jos aletaan etsiä kuitenkin yksilöllisten erojen sijaan universaalia ratkaisua terveysongelmiin, niin D-vitamiini on kuitenkin lähempänä ratkaisua kuin statiinit. Aika moni kärsii D-vitamiininpuutteesta, kolesterolilääkkeenpuutostilasta ei kukaan.