karppaus.infon arkistoitu foorumi

Olen miettinyt myös syytä ko. väsymyskohtauksiin, sillä puolisoni "kärsii" niistä ajoittain: syötyämme hän on vähällä nukahtaa pöytään Liittyisköhän se kehon tehokkaaseen insuliinivasteeseen?

Itse en ole huomannut eroa warrior vs. tavallinen ruokailurytmi (x2-3).

Jokunen tunti sitten olivat kuin tilauksesta (testattavaksi siis ) kauden seuraavat juhlat, joita juuri tänä syksynä riittää melkein riesaksi asti. Ja tässä sitä vaan kukutaan runsaan mutta toisaalta hyvin kuivan ja toisaalta kovinkin kostean illallisen jälkeen...

Tarjouksille plussaa siitä, että pöydässä oli oikeaa voita vaikkei salaatin kastikkeita ollutkaan - ja siitä, että salaatti oli sinänsä kivasti tarjolla eli kukin rehu ja lisäke ihan reilusti erikseen. Muttei silti oikein vieläkään nukuta, vaikka oikeastaan pitäisi, kun huomennakin on vilinää aamusta iltaan...

Kiitos els ja muut kommentoijat!

Syön päivän ruuan yleensä klo 18.00-19.00 välillä ja joskus jugurttia iltapalaksi ennen ilta kymmentä kuitenkin. Menee vain niin että simahdan tossa ilta kahdeksan aikaan ja herään sitten puolen yön jälkeen ja siinä on nukkumiset ennen aamuyötä.
Olen yrittänyt olla väsymyksen iskiessä istumassa jäykkänä tietsikan edessäkin ja netissä surfailla mutta ei aina auta sekään kun tuntuu että tuolilta putoaa.

Minun pitää kait ottaa se illan ruokamäärä ja jakaa se puoliksi ja syödä myöhemmin toinen osa jos se auttais. Nytkin otan vain ruokaa pienemmälle lautaselle, tuntuu ettei enää voi vähentää ruokamäärää.
Aamusta juon vajaa puoli litraa vihreää teetä kookosrasvalla ja päivällä teetä tai kahvia rasvalisällä.

Esimerkkipäivä (vaikkakaan ei esimerkillinen päivä )

Heräsin puoli seitsemältä; viikonlopun kunniaksi tuli juotua kaksi aamukahvia, toinen yksin ja toinen seurassa (vajaa kolme desiä laaki, mukana kummassakin vajaa desi luomumaitoa ja loraus kermaa) ynnä pari pikkulasia vettä á desi.

Lounas unohtui (jopa juominen), mutta kolmen maissa korvasin ja ihan söin: lasillinen maitoa ja pari siivua juustoa

Kuuden jälkeen päivällinen (neljälle):
- Ruoka valmistaessa muutama suolaan kastettu voimanteli
- Lämpimänä ruokana pataan koottua höystöä, johon ensin kuullotettiin voissa kaksi kourallista kaalisilppua ja yksi silputtu sipuli; perään eilisen sian etuselän sellaisenaan liian suolaista lientä (suola peräisin suolasienistä, mausteina kuivayrttejä); sitten kuullotettiin voissa seuraava pannullinen johon mahtui iso kourallinen lantturaastetta, pieni pala silputtua juuriselleriä ynnä huhmareella jauhoksi hakattua maustetta (nokkosta, meiramia ja suppilovahveroa); kolmas pannullinen eli vajaa 400g sikanautaa oli hauduteltu pannulla ja liedellä jo eilen joten sekoitin sen valmiina mukaan ja tarkistin maun (eipä tällä kertaa tarvinnut lisätä mitään). Voita kului melkein 100g ja tuo riitti neljälle. Lisänä salaattia (herneenversoja, porkkanalantteja, kumi-ituja eli vehnää, kaalia, kiinanakaalia, purjoa, päärynää ja smetanalla leikattu öljy-sinappikastike); ja vähän puolukkasurvosta ja pari desiä viiniä (osa jälkkärijuusto-voi-päärynän kera), ehkä neljä desiä vettä ja kolmisen desiä maitokermakahvia ja pala voilla voideltua ja voilla leivottua pullaa... minkä jälkeen ei enää ole yhtään nälkä, ei...

Ja eikö tulekaan?
Kuulostaa tuo...hmm...juhlivalta soturilta
Itselläni on ollut se ongelma, että elimistöni syystä tai toisesta on kaivannut päivälläkin jotain hiukopalaa. Ehkä liian vähän rasvaa/suolaa tms.?

Joka tapauksessa ajattelin kokeilla pätkäpaastoa katkaisten päiväni illalla. Osin omasta mielenkiinnostani (kiinnostaa pätkäpaaston kokemukset ja hyödyt) - osin siitä syystä, että mietin onko 4h syömispätkä tarpeitani nähden liian lyhyt.

En usko että tulee, mutta katsotaan

Idea tämän ketjun nimeen tuli siitä, että koko syksy on yhtä epätyypillistä sekoilua: tapaamisia, juhlia, perheenhuoltokausia ja sitten ihan hiljaisia hetkiä. Eikä koskaan näytä osaavan ennustaa etukäteen, monelleko hengelle jääkaapin sisällön pitäisi riittää ja joka viikko on jotain ihan muuta, niin ettei tarkka suunnittelu edes oikein kannattaisi.

Pidän ruoasta ja ruoanlaitostakin, mutta jatkuva kiire keittiössä on kurja juttu - ja sitä kiirettä tuntuu nyt riittävän. Siksi tämän päivän kaltainen liha-juures höystö/pata/wokki tai-mikä-milloinkin on jotain, jonka saa tehtyä (ja laajennettua oikealle pääluvulle) lyhyellä varoajalla ja jonka makua on aika helppo varioida, kunhan liha on valmiina (...ja lihat ja liemet taas ehtii laittaa hellan kulmalle jopa arkiaamusta, ennen päivän alkua). Kaksi muuta syksyn pelastusta ovat luuliemipohjaiset keitot ja tähteistä taiotut munakkaat; niillä ja salaateilla (joiden tekemisestä olen aina pitänyt) ja jälkkäreillä homma näyttää pysyvän kasassa...

Ja se toinen hyvä puoli on, ettei päivien edes tarvitse olla samanlaisia, ei rytmiltään eikä kaloreiltaan, kunhan viikon kokonaisuus on jotakuinkin oikea; nyt noissa on myötäsyntyisesti tilaa juhlille ja pitemmille aamukahveille - tai kiireelle ja unohtuneille tauoille, kuten aika usein viime viikolla

Maanantaina alkoivat puolukkapäivät eli en juuri syönyt.
Tiisaina syötiin blogissa kuvattua potkarokkaa pakkasesta, valmiiksi paistetun sikanaudan kera
Keskiviikkona oli broilerinluuliemeen keitettyä siskonmakkarasoppaa erinomaisen miellyttävällä itu yms. salaatilla
Torstaina oli siskonmakkarattomaan liemipohjaan lisätty sitä samaa sikanautaa ynnä muna-kermasuurus ja silputtu sipuli
Ja nyt perjantaina olivat seuraavat juhlat.

Surullista tämmöinen kieltäytyminen kaikesta hyvästä...
... mutten oikeasti tiedä mitään näitä parempiakaan syötäviä

Muistan lupailleeni (ainakin itselleni) jotain yhteenvetoa tästä kokeesta joulun nurkilla?

Juhlakausi alkaa olla lopuillaan, mikä on hieno juttu, vaikka kaikki onkin mennyt ok. Sitten on juhlien juhla eli joulu ja sitten pääsee kokeilemaan, miten tämä toimii arjessa? Yritän ensi viikolla ja vähän paremmalla ajalla tehdä pientä yhteenvetoa kokemuksiani sekä viime vuoden soturina että tämän syksyn juhlivana rasvasoturina.

Pistetäänkö jonnekin pystyyn yhteinen palauteketju, kaikille ainakin kuukauden kokeilleille?

Mielenkiintoinen triidi! Mulla menee helposti töissä (ja kotona viikonloppuisinkin jos on tekemistä) koko päivä syömättä mitään ja olen tuntenut siitä melkein huonoa omaatuntoa, samoin juominen saattaa unohtua tunneiksi. Täytyy kokeilla vähän säätää syömisien kanssa, jos jotain pientä edes päivällä, mutta luontaisesti asiaa miettimättä saatan olla päivän syömättä eikä heikota tai väsytä jos vain olen muistanut välillä juoda. Tässä triidissä tuli vähän sellainen synninpäästö-olo

Lyhyt yhteenveto tästä kokeilusta

Juhlakausi on nyt ohi. Seuraavaksi tulee joulu (joka on ihan eri juttu!) ja sitten toivoakseni paluu tavalliseen.
Iltasyönti ja rasvalla läträys toki jatkuvat ensi vuonnakin, vaikka arkisemmin.

Mutta, mutta: ei jatkuva juhliminenkaan pahalta näytä:
- Elokuun alusta on painosta kadonnut puolisentoista kiloa (on nyt keskimäärin karvan verran alle 63)
- Hassua kyllä mittanauhan mukaan rasvaa on lähtenyt kaksi kiloa ja jotain muuta kuin rasvaa puolestaan tullut puolisen kiloa lisää
- Vyötäröltä lähti senttejä useampi, on nyt 67-68
- Lantiolta lähti vähemmän mutta lähti silti; on nyt 92-93
- En ole hartiajumia (ja kahta krapulaa ) lukuun ottamatta ollut syksyllä kertaakaan kipeä
- joka naisen suosikkipäivät ovat nyt lyhemmät kuin ennen
- ... ja oletan että immuunijärjestelmän toipumisen piikkiin voi laittaa sen, että voin taas syödä muutaman kerran viikossa vähän viljatuotteitakin ilman iho-oireita?

Selvää tappodieettiainesta on tämä yhdistelmä kwasniewskiläisiä ruokavalintoja/makroja ynnä soturityylin ruoka-aikoja:
mikään, mitä voi ylläpitää näin vaivattomasti, ei voi olla oikein. Eikä varsinkaan terveellistä

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Sain tänään labrakokeiden tulokset ja veren paastosokeri oli 7.7

Ainoo ero edellisiin syömisiin oli siirtyminen iltapainotteiseen soturointiin....
Voisko olla mitään yhtetyttä.....ei ymmärrä...

_________________
Aloituskokeilu 1992.
Uudelleen vuodesta 2000, Atkinsia, Heikkilää, ketokarppia ja sitten lähinnä Kwasniewskia vuodesta 2008.
Huhtikuusta 2019 asteittain karnivoriksi
Kotona!

Tuulimummalle vastasin tuolla, niin etten naputa toistamiseen:
http://karppaus.info/forum/viewtopic.ph ... 415#560415

Laittelen tähän viestiin jouluvalmisteluja eli ruokapuolta
Kertoisin toki koko menuunkin jos sen jo tietäisin, mutta kun tämä nyt näemmä vaan taas muotoutuu ajan mukana

Eli joulua ja/tai kekriä on tarkoitus juhlia pitemmän linjan mukaan, ihan vain omalla väellä. Tämmöistä on jo valmiina:
- (luomu)kinkku tuli aamulla uunista, kuorrutus ja kastike puuttuvat
- savukalkkuna liukui pari tuntia sitten ovesta sisään (kiitos jussi!), kastike saattaa löytyä puolalaisesta perinnekeittokirjasta
- leipomuksiakin tein jouluperinteen mukaan: toinen must on ranskalaiset vohvelit äidin resuisesta 40-luvun kirjasta (enimmäkseen voita ovat ne) ja toinen on piparkakkutalo, joka tuossa odottelee kokoamistaan ja varsinkin koristeena käytettyä keitettyä marenkivaahtokuorrutusta. Ja jos tuntuu siltä, niin pakkasessa on odottamassa vähän oikeaa voitaikinaa
- Laatikoista joulupöytään pääsi Camillan äidin lanttulaatikko (kiitos ohjeesta!) ja porkkanalaatikon muunnos, jossa riisin sijalla on liotettua ja vähän hapatettua ohraa
- Jääkapissa odottaa viisi itusarjaa (mung, linssi, kikherne, vehnä ja alfalfa) joista viimeksimainittu ostotuotetta. Sitten siellä on muuta tuoretta vihreää (herneenversoja, rucolaa, kiinankaalia); täytyy nyt katsoa mitä niistä, juureksista, säiykkeistä ja kotimaisista omenoista saa loihdittua ja miten ne maustetaan
- Majoneesi sen sijaan valmistui jo hetki sitten; se, smetana ja kerma kuulunevat lähinnä salaatteihin ja lisukkeisiin (sienisalaatin rouskupohja on jo valmis, rosolli sekoittamatta, hapankaalia ja waldorffia vielä mietiskelen)
- Ja kaiken mausteina/höysteinä on vuoden satoa odottamassa: puolukkasurvosta, raakarelishiä kesäkurpitsasta, marjoja, glögiuutetta, omenasosetta.... ja kauppalöytöinä luomuhapankaalia, pateeta, aladoopia, marinoitua valkosipuleita, herkkukurkkuja, viiniä, kylmäpuristettuja mehuja, hunajaa, luomusitruunasta raastettua kuorta, appelsiineja neilikoitavaksi eli tuoksuttelemaan.

Raportti hyvältä tuoksuvan keittiön vierestä päättyy toistaiseksi tähän.
Hyvää joulua pätkittelijälle ja muillekin karpeille!

Hyvän joulun toivotuksena laitan vielä tähän ketjuun englanninkieliset kotisivut puolalaisen Kwasniewskin ruokavaliosta.
http://homodiet.netfirms.com/index.html

Se ei ole paastojuttua eikä soturointia vaan jo muutaman vuosikymmenen ikäinen eurooppalainen muunnos VHH'sta, jota harvemmin edes selitetään englanniksi. Englanti kun ei ollut ensimmäinen eikä vielä kuudeskaan käännöskieli tälle kirjalle, vaikka miten sitä kuvitteleekin, että varsinkin kaikki kunnon tiede julkaistaan ensin tieteen uudella munkkilatinalla - eli englanniksi.

Kwasniewskin optimaalisessa tai homo(!8))dieetissä on vähemmän tuontimuonaa ja lisäravinteita, ja se keskittyy enemmän terveyteen kuin paino-ongelmiin tai markkinointiin; hiukan toisin siis kuin moni muu tuore ruokavaliokirja. Mutta aika tutulta se taitaa tuntua Atkinssinsa lukeneelle karpille? Vaikka miten se on vähän kotikutoisempaa, vähän halvempaa, vähän pohjoisempaa - ja pohjoisilla rasvavalinnoilla ja -määrillä tietysti myös reilusti enemmän väärin kuin useimmat VHH-verrokkinsa

Mutta toisin kuin montaa muuta, tätä on testattu virallisen tiedeakatemian valvonnassa.
Ja tätä voi ilmeisesti noudattaa ihan tavallinen ihminen - tai ainakin puolalainen;
väittivät nimittäin että maailmassa on miljoona tai pari kwasniewskiläistä (minun lisäkseni siis).

Hyvää joulua itse kullekin toivottelee vuoden suurimpiin juhliin valmistautuva els perheineen

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Joulu tuli, oli ja meni; sukulaisia ja tuttuja näkyi sopivasti, jouluaaton juhlapöytä notkui ja riitti moneksi päiväksi, minkä lisäksi herkuttelimme kerran kunnolla tapaninristeilyllä. Nyt on kinkku, rosolli ja laatikot lopussa ja kasvislisukkeita on pitänyt jo lisäilläkin (kuten myös tuoresalaatteja); pakkasessa odottaa loppu kinkun liemi, rasva ja vähän kastikettakin ja huomenna sinne lähtee myös kalkkunan jämiä. Suklaata on kumma kyllä jäljellä vaikka kuinka paljon; jostain syystä se ei tänä vuonna kulunut entiseen malliin? No, tammikuussa saadaan nekin pois kuleksimasta

Entistä parempaa uutta vuotta kaikille karpeille!

Ja vielä yksi postaus tähän ketjuun. Katsotaan, jos sen jälkeen saisin aloiteltua arkisoturin ketjua

Monen päivän juhlaputki jättää tietysti jälkensä, etenkin kun missään vaiheessa ei ollut tarkoituskaan kuritella tai kiristellä. Pääateria oli edelleen illalla, mutta kun kaikkea kivaa oli tarjolla (sokerikarkkeihin saakka) niin toki niitä nautittiin koko valveillaoloajan aikana. Ja aamiaiset sekä lounaatkin olivat runsaampia, kun kerran muillekin piti laittaa.

Tulos:
2.1. oli painoa tullut lisää 2.5 kiloa.
Jatkoa:
- Palasin viikoksi kurisoturiksi: ei kalorirajoituksia eikä jälkkärirajoituksia vain takaisin soturin ruoka- ja juomaikkunoihin (joista tosin vielä aamu- ja lounaspuolelta syömiset vielä jäivät pois kolmea kertaa lukuun ottamatta) kun ei ollut nälkä.
- Kuriositeettina tuli parina, kolmena päivänä vielä kirjattua syömiset Finelin ruokakorin avulla:
* kaloreita noin 2000
* rasvaa noin 150g per päivä
* hiilareita, valkuaista ja alkoholia kutakin 40-60g per päivä (tai no alkoholia parina päivänä selvästi tuota vähemmän).
Tulos:
- Seitsemässä päivässä kiloista putosi kaksi.
- Paino on nyt siis puoli kiloa enemmän kuin joulun alla ja sentit (lantio, vyötärö) samoissa kuin silloin. Kummassakin taso on matalin vuosiin.

Kyllä ihmettelen...miten mulla voi olla niin hidas mylly...
Tolla kalorimäärällä huima nousu painossa olis kyllä edessä...

Oonkohan mä jo niin vanha, että elämä pyörii hidastettuna...
Ainakin aikaansaannoksista ja muusta hitaudesta vois päätellä

Vaan ei mulla kyllä näilläkään eväillä nälkä oo, ja syön jotain, jos hirveesti rupee huikoon...nytkin kohta puol avokaadoo pitäs lounaaks..

Mutta summasummarum...onnee ja tsemppiä oman hyvän tyylin löytämisestä...
Taitaa mulla edelleen olla vähä hakusessa..mutta kyllä löytyy

_________________
Aloituskokeilu 1992.
Uudelleen vuodesta 2000, Atkinsia, Heikkilää, ketokarppia ja sitten lähinnä Kwasniewskia vuodesta 2008.
Huhtikuusta 2019 asteittain karnivoriksi
Kotona!

Jaa-a.

- Tuskin ainakaan ikä; en ole kuin kymmenisen vuotta sinua nuorempi ja ensimmäisenä 40 kroonikkovuotena tämä kroppa pääsi kulumaan aika pahasti loppuun.
- Kilppariongelmia minulla ei ole koskaan ollut. Ja silti aiemmin lihoin näillä kaloreilla joilla nyt laihdun... tai laihdun ja laihdun, tuosta puolet oli glykogeenivarastoja. Mutta vanhoista ruokapäiväkirjoista näin, että zonen ekalla viikoilla painoa tippui täsmälleen saman verran eikä kaloreita silloin ollut kuin puolet nykymääristä.
- Enkä tiedä liittyisikö kolmas juttu tuohon "sopivaan painoon". Nytkin pysyin samoilla syömisillä (ennen joulua) suunnilleen samoissa painoissa tai jos rasvaa lähti, niin se oli kilo, pari puolessa vuodessa. Tämä oli varmaan vain paluu tai jotain? Tämä lienee ok paino meikäläiselle nyt - mutta kaksikymppisenä painoin yli 10 kiloa tätä vähemmän

Minulle se paljon kaloreita isompi juttu on syömärytmi ja hurja rasvamäärä; mitä tarkemmin noudatan kumpaakin, sitä varmemmin pysyn mitoissani. Niinpä joulun rytmillä tuli kiloja kun toisaalta söi/joi tai ainakin napsi pitkin päivää ja/tai kun söi pakostakin vähärasvaisempaa kuin nyt - vaikka miten kaloreita ei ollut kovin paljoa enempää.

Enempää en osaa enkä edes yritä selittää.
Olemme yksilöitä. Toivottavasti löydät sinäkin sen mitä haet

Mistä tietää että noilla hiilarimäärillä pysyy rasvapolttosena...

Mulla kun esim. ketoosi häviää yli 20g:n hiilareilla....
Tosin nyt en edes ole ketoosia tavotellu vaikka saattaa se taustalla piileskellä...

En vaan oikein haluis heittää rukkasia kehiin pätkimisen osilta...se sun systeemi kun kuulostaa niin houkuttelevalta...
Josko vaan sitkeesti opettelisin...

Pohtimismyssyssä on tällähetkellä mahdollinen liian vähien kalorien saanti ja sitä kautta jonkin asteinen säästöliekki

vivianv kirjotti jossain että jos diabeetikko syö illalla runsaasti rasvoja ja proteiinii niin se aamuyöstä sokeroituu...
Se yks paastosokeriarvo viittas ton suuntaseen....
Mitä en kumminkaan usko..

_________________
Aloituskokeilu 1992.
Uudelleen vuodesta 2000, Atkinsia, Heikkilää, ketokarppia ja sitten lähinnä Kwasniewskia vuodesta 2008.
Huhtikuusta 2019 asteittain karnivoriksi
Kotona!

^^ Ei rasvapolttoisuus ole yhtä kuin ketoosi.
Ei ainakaan sama kuin tikuilla mitattu sellainen.

Toisin kuin useimmat täällä, minä suosin tilaa, jossa ketoaineita ei näy tikuissa. Siitä ollaanko tällöin ketoosissa vai en, on käyty jo melkoinen määrä vaihtelevia keskusteluja (arvaat varmaan kenen kanssa ) - mutta pakollistase ei ole; maksa pystyy periaatteessa tekemään riittävästi sokeria aivoille ja lihakset taas voivat olla rasvapolttoisia, jolloin ketoja ei välttämättä tarvita mihinkään.

Minä teen näin, koska voin itse parhaiten näin. Ja ne VHHlaiset "gurut" joiden tyyliä minulle sopivat systeemit ovat muistuttaneet, pyrkivät tieten tahtoen kaikki tyynni välttämään näkyvää (toistan näkyvää) ketoosia.

Ja siitä huolimatta olen ollut melkein koko VHH-aikani reilusti rasvapolttoinen