karppaus.infon arkistoitu foorumi

STRIP-Suomessa yriteään poistaa viimeisetkin maitorasvat heti imetyksen jälkeen, mitä väitetään terveelliseksi.

Noh, naapurimaassakin on tutkittu, ja väitöskirjaksi asti, 8-vuotiaiden syömän ruoan vaikutusta tuleviin terveysriskeihin. Ja siinä missä STRIP-tutkimuksen interventiosta (lue vähämaitorasvaisesta, runsaskuituisesta suositusruoasta) ei näy löytyvän ainuttakaan tulevaa terveyttä edistävää tulosta julkaistavaksi (mikä tietenkään ei estä hypettämästä kallista tutkimusta), niin Ruotsistapa löyltyi: päivittäin täysrasvaista maitoa maitoa juoneet lapset olivat hoikimpia sekä normaalipainoisten että ylipainoisten ryhmässä. Ja kuinka ollakaan, se tulos oli myös tilastollisesti merkitsevä.

Linkki: http://gupea.ub.gu.se/dspace/bitstream/ ... 0457_1.pdf

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Rasvattomasta maidosta ei mainintaa? Ja maidon käyttö riippui äidin alkuperästä? Tarkoittaako tuo nyt sitten sitä että siirtolaisäitien lapset ovat ylipainoisempia?

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Niinpä. Miksiköhän rasvattomasta tai edes kevytmaidosta ei ollut mainintaa enää yhteenvedossa?
Mutta jutussa oli; kannattaisi varmaan lukea tiedelinkki ennen sellaisen kommentointia?

Ps. Yleensä väitöskirjan yhteenvetosivulle kerätään vain sellaiset asiat, joissa on löydetty muutakin kuin nollatulos...

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Ai niin, jo aiemmassa julkaisussa on näytetty, miten (ainakin Ruotsissa) itsensä paha SAFA korreloi käänteisesti nelivuotiaiden lasten elopainoon. Juttu on jo ollut täällä, niin enpä laita uudestaan (AJCN 2006)

/muoks: pyynnöstä Linkki (lyhyeen) keskusteluun 4-vuotiaitten ruotsalaislasten painosta ja rasvasta:
viewtopic.php?f=14&t=32877&start=0

Ja AJCN'n artikkeli, joka avautu fulltekstiksi sitä haluaville (kun on jo vuosien takaa):
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/84/5/1021

Tämä uusi väitöskirja oli tuon seurantatutkimus. Ja itse asiassa tuossa aiemmassa, hyvin teknisessä artikkelissa ei kerrota,
että kyseessä olisi erityisesti maitorasva ja täysmaito. Mutta tässä tuoreessa väitöskirjassa, jossa yksilöidään ruoatkin, samalla kun todettiin että 4-vuotiaiden ruokatavat eivät olleet seuraavassa neljässä vuodessa muuttuneet oleellisesti.

/Muoks ja toinenkin muokkaus, sotkin linkkirivin

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

_________________
Instead of trying to determine what abnormal conditions disease is composed of, let us first know the normal conditions which make us healthy.
- Antoine Béchamp -

Tuota... tämä voi olla tyhmä kysymys, mutta onko hoikkuus tässä yhteydessä hyvä vai huono juttu?

Ylipainoisten ryhmässä varmaankin hyvä juttu. Mutta BMI korreloi myös luuston mineraalitiheyteen, joka siis maitorasvaryhmässä ilmeisestikin alempi. Silmissäni taisi vilahtaa, että maitorasvaporukka oli myös lyhyempää. Kaiken kaikkiaan minusta aika vaikeasti tulkittava tulos.

Ehkä huikeinta oli, että STRIPiin verrattuna tulokset olivat lipidien suhteen samat tai jopa paremmat -ilman mitään interventiota ollenkaan!

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Hyvä kysymys ja aika vaikea varmaan löytää vastausta. Taubeshan on useasti nostanut esille asian, että kun ravitsemus on laadultaan heikkoa niin samaan aikaan alkaa enenevissä määrin olla ylipainoisia äitejä ja langan laihoja lapsia. Ehkä lasten yli- ja alipainon yleistyessä pitäisikin löytää jokin muu mittari mikä kuvaa lasten suotuisaa kasvukehitystä. Itse kuitenkin uskon, että tässä hoikkuus on myönteinen havainto, mutta kuten aika harva asia niin sekään ei ole ihan mustavalkoinen.

_________________
Kun iäkäs ja arvostettu henkilö puhuu teille, kuunnelkaa häntä tarkkaan ja pitäkää häntä arvossa. Mutta älkää uskoko häntä, sillä hän saattaa olla väärässä. Ole siis aina skeptinen ja ajattele aina itsenäisesti. - Linus Pauling, 10.12.1954

Itse murehdin myös aikani oman poikani rimpula-mallista kroppaa, mutta saikku-tätini sanoi viisaasti, että jos yksilöllinen kasvukäyrä on tasainen, poika ei sairastele ja tekee aktiivisesti ja iloisesti normaaleja pojan hommia, niin kyllä se paino siellä perässä tulee, kunhan tarjoaa ja poika syö hyvin oikeaa ruokaa. Meillä ei ole ollut lapsilla kuumetta tai mahatautia kahteen vuoteen, eikä korvatulehduksia koskaan, vaikka luokkakaverit on käyneet läpi miltei kaikki romuskat.

Flunssaherkkyys voisi olla yksi hyvä mittari yleisterveydestä.
Meillä ei kyllä lapset kertakaikkiaan suostu juomaan mitään maitoa, mutta juusto ja jugge kelpaa hyvin.

Onko muuten nopea tai aikainen pituuskasvu aina hyvä/optimaalinen asia, luustonkaan kannalta? Lapsen kasvukäyrässähän on aina vaiheita, joten välttämättä 6-8-vuotiaana ikäisiään lyhempi ei ole sitä enää murrosiän kasvupyrähdyksen jälkeen.

_________________
"Misteepä sitä tietää mihin pystyy enneku kokkeiloo!"

Jos jättikoiraroduilla tulee ongelmia luuston nopean kasvun kanssa ja ne on sentään vaan maks metrin säällä ja neljän jalan kävelyasentokin on optimimpi selkärangalle kun kahden, niin onpa muuten pirun hyvä pointti.

Sitten vaan miettimään kuinka paskaa selkää periytän omilleni, kun on tuo perinteinen persjalkainen muuta pitkä(ja paska)selkäinen malli..

_________________
Then there will be cake.

Tämä kysymys mua kiinnostaisi kanssa kovasti! Meillä on kohta 3-vuotias poika, joka ei ole kauhean pitkä ikäisekseen, vaikka me vanhemmat sitä olemmekin. Poika on ollut aikas hyväkarpilla ruokavaliolla vauvasta saakka. Samoin minä imettäessäni.

Isällään (ja sen puolen suvun isovanhemmilla) on paljon selkävaivoja. Totta kai toivoisin, että pojasta polvi paranisi...

Lisäksi mietin eikö poika kasva kovin pitkäksi (aika keskikäyrillä ollut) vai tuleekohan teini-iässä kasvupyrähdys. Onko kellään tutkittua tietoa miten paleotyyppinen ruokavalio vaikuttaa aikuisiän pituuteen? ( Ei siis kotimaisia viljoja, sokeria, perunaa, mutta runsaasti kasviksia, proteiinia ja rasvaa, maitotuotteita myös syö)

_________________
It is a mistake to think you can solve any major problems just with potatoes.

Douglas Adams
The Hitchhiker's Guide to the Galaxy

Mun käsittääkseni arkeologisten kaivausten perusteella ennen viljakulttuureita ihmiset ovat olleet keskimäärin pidempiä ja terveempiä kuin sitten maanviljelyä harrastaneissa kulttuureissa. Muistaakseni Eades on kiinnittänyt artikkeleissaan huomiota tähän. Ja keskimääräinen ei tarkoita, että kaikki ovat olleet yhtä pitkiä. Nykyisinkin keskimääräinen aikuisen pituus on jotain 150 ja 200 cm:n välillä, ja geenit määrittävä pituuden n. 80%:sesti.
http://www.bioteknologia.info/uutiset/biolaaketiede/fi_FI/Geeneilla_suuri_merkitys_ihmisen_pituuden_saatelyssa
Toki laadukas ja riittävä ravinto, sekä kohonnut hygieniataso (puhdas juomavesi=ei toistuvaa ripulia kasvua hidastamassa) vaikuttavat keskimääräisen pituuden kasvuun nyky-yhteiskunnassa.

Minä olin aina lapsena (viljaa sisältävällä ruokavaliolla) luokan pisimpiä, mieheni taas (viljaa sisältävällä ruokavaliolla) luokan lyhyimpiä. Mieheni vanhemmat ovat (pula-ajan lapsina) kumpikin häntä lyhyempiä, itse olen melkein saman mittainen kuin (pula-ajalla kasvanut) isäni, ja paljon (pula-ajalla kasvanutta) äitiäni pidempi. Meillä tyttö on ikäisiään lyhyempi, samoin poika. Kumpikin lapsista noudattaa meidän vanhempien pituudesta laskettua keskimääräistä pituuskasvua, tasaisesti omalla käyrällään. Poika normaalivaihtelun alakäyrillä tosin, mutta kuitenkin normaalin rajoissa. Mielestäni vain tällä on merkitystä, jos lapsi on perusterve. Jalan koosta päätellen (nyt jo samankokoinen kuin neljä vuotta vanhemmalla siskollaan) hän tulee kasvamaan pituutta myöhemmin murrosiässä ihan reippaasti.

Ruokavaliolla ja varsinkin kasvaneella varallisuustasolla (enemmän proteiinia ja kaloreita) on varmasti merkitystä, mutta ihan heti ei tule mieleen tutkimusta, jossa olisi verrattu nykylasten kasvukäyriä viljattomalla vs. viljaa sisältävällä ruokavaliolla.

_________________
"Misteepä sitä tietää mihin pystyy enneku kokkeiloo!"