karppaus.infon arkistoitu foorumi

Lähtökohta on tämä:



Pahin ongelma on jatkuvasti lukossa oleva rintaranka, mikä haittaa hengittämistä ja aiheuttaa muita epämääräisiä rintatuntemuksia, mikä taas aiheuttaa kovaa ahdistusta. Lavat ja hartiat ovat myös aivan jumissa. Fysioterapeutti, jolla olen käynyt ei ollut varma, johtuuko nikamien lukitustila lihaskireydestä vai toisinpäin. Alkuperäinen syypää on kuitenkin yliliikkuvuus yhdistettynä vääriin asentotottumuksiin. Kuten kuvasta näkyy, vartalon painopiste on rinnassa. Vietän myös aivan liikaa aikaa tietokoneella, mikä on saanut aikaan pään "liukumisen" eteenpäin keskilinjalta ja mahdollisesti edesauttanut myös tuota kallistumista oikealle. Lokakuun ekana päivänä syntyneen vauvan kanniskelu vasemmassa kainalossa (painon kallistaminen oikealle) on pahentanut tuota kaikkea entisestään. Eteenpäin kallistusta pahentaa myös lonkankoukistajien kireys. Pihtipolvet minulla on ollut jo ties kuinka kauan. Epäilen, että yliliikkuvuus (sivusuunnassa) pahentaa sitä ja aiheuttaa muutenkin polvien ärtymystä.

Nyt, kun neljäs vuosikymmen pyörähti käyntiin, voisi olla aika yrittää suoristaa itsensä. Eipä kai se ruoto itsestään ainakaan suorene tai iän myötä tule paremmaksi. Toukokuun teemana on siis Method Putkiston 30 päivän teho-ohjelma (Marja Putkisto: Kaunis & solakka vartalo). Sillä olisi tarkoitus saada lihakset pidemmäksi ja luut paikoilleen. Mietitään sitten jatkoa...

Mistä tuollaiset kuvat olet saanut?
Putkisto kiinnostaa minuakin,kun olen sellainen kävelevä-jumi, yhdistettynä yliliikkuviin nikamiin
Menetkö tunneille vai kirjastako opiskelet? itselläni on kirja,mutta koen,etten osaa tehdä liikkeitä ihan oikein.

Kuvat askartelin ihan itte. Kamera jalustalle (=varmasti sama paikka) ja itse seisoin samassa pisteessä ja kuvat edestä, sivulta ja takaa. Sitten yhdistin kuvat ja piirtelin pysty- ja vaakasuoria viivoja (ihan Paintilla vaan...), merkkaamaan sitä, missä vartalon linjojen pitäisi mennä, sitten vartalon ääripisteet leveimmistä ja kapeimmista kohdista ja sitten nuo linjat, missä vartalon linjat menevät. Sitten "kumitin" valokuvan taustalta pois. Yksinkertaisemminhan tuo kävisi jollain edistyneemmällä kuvankäsittelyohjelmalla, mutta kun en minä sellaisia osaa käyttää...

Ja ihan pelkän kirjan avulla aion yrittää lähteä liikkeelle. Olisi toki taatusti tehokkaampaa käydä kurssilla, mutta sellaisia ei taida täälläpäin olla tälle hätää alkamassa. Ehkä kesällä sitten, jos tästä ei itse mitään tule.

Täytyy merkata, kun on mielenkiintoista viiskymppisellekin. Remppoja kun on vaikka muille jakaa.
Itse olen huomannut, että baletin harjoitteet ja venytykset pilateksella höystettynä on auttaneet hitusen tähän 'pökkelöön'. Melki menee jo spakaati

_________________

This woman is made of curves and lines

18518 Nirrilä

Moro nireina!

No niin, tästä lähtee (hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty, eikös ), eli

29.4.2010 - Päivä 0.0
Ennen kuin aloitat - kysymyssarja, jonka perusteella arvioidaan kuukauden päästä aikaansaatuja muutoksia.

Työntelen lastenvaunuja pihalla päivittäin puolisen tuntia. Muu liikunta on (myös) vain hyötyliikuntaa, siivousta ja sen sellaista. Haluan päästä eroon jatkuvista ylävartalon vaivoista, korjata asentovirheitä, parantaa liikkuvuutta, kohottaa energiatasoa ja yleistä hyvinvointia.Ensisijaisesti helpotusta selkävaivoihin.a) kauniimman ryhdin b) vähemmän kireitä lihaksia ja helpommin kulkevan hengityksenKömpelö, kireä, epätasapainoinenVino, vaativa, kireäVaihtelee. Harvoin superkorkea, harvoin aivan matala. Keskiarvona varmaan 2.1 tai vielä vähemmän jos mahdollista. Nukun huonommin kuin koskaan. Vauva toki valvottaa, mutta kun en saa nukutuksi sitäkään vähää, mikä olisi tilaisuus. Kun nukun, uni on epämääräistä eikä virkistä.2. Pyrin hengittämään syvästi, mutta rintakehän kireydet ja rintarangan lukot estävät tekemästä sitä täysipainoisesti. Välillä huomaan myös pidättäväni hengitystä. 3. Vaikka koen olevani kireä ja tönkkö, olen toisaalta myös melko notkea. Tosin kiitos siitä kuulunee yliliikkuvuudelle. (Kuvittelin aina ennen, että vika on niissä, jotka eivät saa suorilta jaloilta sormiaan lattiaan, kun vika onkin minussa, joka saan vaikka pään polvien väliin. ) Raajat ovat kömpelömmät kuin ranka.2. Selän lihakset ovat varsin epäsymmetrisesti jumissa. Ja kuvathan kertovat kaunistelemattoman totuuden: olen ihan kenossa oikealle.2. Huono varmaan. Ainakaan lavat ei irtoa selästä kirveelläkään. Lihasten joustavuus on tosin minulle outo käsite, enkä ole ihan varma, mitä sillä tarkoitetaan.2. Melko huonosti siis. Törmäilen jatkuvasti hartioistani ovenpieliin ja sen sellaista. Yläselkä, rinta ja niska ovat ehdottomasti pahimmat. Myös lonkankoukistajat ovat kireät ja jalat kokonaisuudessaan kankeat.

Ja näitä ei kysytty, mutta kirjassa oli puhetta myös "sokeista pisteistä" eli lihaksista, joihin ei oikein saa kosketusta. Sellaisia minulla on reisissä sekä ulko- että sisäpuolella sekä rinnassa.

Huomenna alan tekemään varsinaisia valmistavia harjoituksia.

Merkkaan tän ja toivotan paljon onnea projektiin

Onko sulla ne rintalihakset niin jumissa, että olkapään luut on ikään kuin kääntyneet kans sisään? Noista kuvista näkee sen kireyden rinnassa, pystyt varmasti hengittämään paremmin, kun saat avattua ne.

Sitten ajattelin kans sanoa siitä, että se loppurauhoittelu on hirmu tärkeä, koska sulla aktivoituu sympaattinen hermosto noissa harjoituksissa, ja lopussa pitäis aktivoida parasympaattista hermostoa, ettei se jää päälle, ettet kuluta ittees siis.
Mä en muista mitä siinä kirjassa lukee siitä, mutta me tehtiin tunneilla (ja teen kotona kans), samanlaisen loppurauhoituksen ku mikä joogan kuolleen miehen asento on.

Jep. En tosiaankaan saa selinmakuulla olkapäitä lattiaan.

Tosi hyvä muistutus. En huomannut, että kirjassa olisi tuosta sanottu mitään! Mutta ehdottoman tärkeää varmasti, koska minulla on näiden yläkropan vaivojen ja harvinaisen stressaavan talven myötä ollut aika tavalla sympaattisen hermoston yliaktiivisuutta.

1.5.2010 - Päivä 0.2
eli toinen päivä alustavia harjoituksia ennen varsinaista ohjelmaa

Aloitin eilen harjoittelemaan ohjelmaan liittyviä elementtejä neuvotunlaisesti. Aion jatkaa vielä huomisen, niin pääsen aloittamaan teho-ohjelman asiaankuuluvasti maanantaina.

Nämä elementit ovat (värit meinaa hallinnan astetta):
1. keskittyminen
2. tukivoimapiste
3. keskuslinja
4. stabilointipisteet
5. kehon lattiat
6. hengitys
7. vatsalihaskorsetti

- Keskittyminen onnistuu, check.
- Tukivoimapiste tarkoittaa sitä kohtaa kehossa, jonka päälle kehon paino varataan. Tukivoimapiste opittu tunnistamaan ja vaihtamaan, check.
- "Keskuslinja kulkee pystysuorasti päälaelta alaselän alimpaan pisteeseen." (Tai siis pitäisi kulkea....) Ymmärrän ajatuksen ja melko hyvin pystyn visualisoimaan rintakehän, lantion ja selkärangan, mutta erikoisen hyvää tuntumaa en vielä tuohon keskuslinjaan saa.
- "Stabilointipisteet ovat kuvitteellisia tukivoimapisteitä vartalon sisällä". Navan alapuolella, pallean tienoilla sekä kurkunpäässä selkärangan vatsapuolella. Jonkinlainen tuntuma näihin saavutettu, mutta jatkan harjoituksia.
- Kehon lattiat ovat horisontaalisia lihaksia. Lantiopohjan lihaksiin minulla on jo ennestään ihan hyvä tuntuma. Pallea sen sijaan tuntuu aika abstraktilta enkä visualisoinnista huolimatta oikein osaa sijoittaa sitä sisuksiini. Kurkunpäähän minulla ei ole sitten minkäänlaista kosketusta. Muutoin kuin siinä muodossa, että se alue tuntuu usein myös kireältä. Jopa siinä määrin, että nieleminen on epämukavaa.
- Hengitystekniikoita olen harjoitellut ennenkin ihan stressinhallinta- ja rentoutusmielessä. Keuhkoihini minulla on varsin hyvä tuntuma ja pyrin normaalistikin hengittämään syvään. Sen sijaan uutta minulla on tässä se, että maha ei saisi pullistua sisäänhengittäessä. Ja jotenkin minulle on vaikea hahmottaa sitä, että pallea liikkuu ylöspäin uloshengityksessä, kun jotenkin tuntuisi, että suunta olisi juuri päinvastainen. Mutta kuten aiemmin sanoin, koko pallea on minulle hiukka harmaata aluetta siitä huolimatta, että kirjassa oli kyllä kuva, kuinka se rintakehän alle asettuu.
- Vatsalihaskorsetti on hallussa jo ennestään, check.

Muuta, mitä on tullut mieleen:
- Olen aina ihmetellyt sitä, miksi tällä samalla naamalla ihan oikeasti ajoittain olen näyttänyt ihan nätiltä, ajoittain taas varsin rumalta. Siis ihan myöhemmin katsottuna valokuvissakin eikä vain hetkittäin peilissä. Luulen, että silläkin on (ainakin osittain) tekoa lihaskireyden ja kudosten aineenvaihdunnan kanssa. Tuossa kirjassakinhan oli siitä, että ohjelma voi parantaa jopa kasvoja. (Minulla on btw lainassa parhaillaan myös Putkiston Kasvokoulu, mutten ole vielä kerennyt siihen kovin tarkkaan tutustua.) On kai se selvä, että kun on niska ja kaula leuanalusta myöten jumissa, vetävät ne myös kasvojen lihaksia vinkuraan ja estävät kunnollisen verenkierron ja aineenvaihdunnan. Välillä tuntuu, kuin olisi ihme kestoirvistys päällä koko ajan.
- Minulla on onneksi varsin tuore tieto pituudestani. Runsas vuosi sitten äitiysneuvolassa ylsin 166,5 senttiin. Ajattelin nyt kuun lopulla, kun on pojan neuvola, pyytää uusintamittausta. Killmister kun kertoi tuolla pihtikinttuketjussa, kuinka tällä ohjelmalla saattaa pituutta tulla useitakin senttejä lisää. Hahhaa, siinähän laskee BMI:kin näpsästi! No joo, se on oikeasti aika yhdentekevää.
- Olen hieman huolissani, kuinka löydän aikaa ohjelman läpikäymiselle. Harjoituksia on varsin paljon ja jos jokaisen venytyksen on määrä loppujen lopuksi kestää viitisen minuuttia, niin koko hommaanhan saattaa äkkiä vierähtää parikin tuntia... Vauva kun ei tarpeineen kysele, ehtiskö äiti nyt vai onko jotain pahasti kesken.

2.5.2010 - Päivä 0.3
Harjoitukset jatkuvat

1. keskittyminen
2. tukivoimapiste
3. keskuslinja
4. stabilointipisteet
5. kehon lattiat
6. hengitys
7. vatsalihaskorsetti

Eli kaikki elementit katson nyt jokseenkin ymmärtäneeni ja uskon pystyväni niitä soveltamaan. Ahkeralla visualisoimisella sain kuin sainkin jonkinlaisen tuntuman keskuslinjaan. Stabilisointipisteet aukesivat yhtäkkiä, kun tajusin, että se navan piste on siinä, mihin alavatsan lihaksia supistetaan ja pallean piste siinä, mihin ylävatsan. Myös kurkunpään lihaksiin olen saanut jonkinlaisen tuntuman. Pystyn auttavasti rentouttamaan niitä ja jonkinlaista jännityskosketusta saan myös. Vatsaa pullistamattoman hengitystavan hoksaamisen myötä aloin myös käsittää hieman paremmin pallean sielunelämää. Tästä on hyvä aloittaa huomenna varsinaiset hommat. Odotan innolla!

Tämän päivän huomioita:
- Tänään oltiin ristiäisissä, missä käytin pitkästä aikaa korkokenkiä. Siinä havainnoin hieman taas jalkojeni omituisuuksia. 1. Nilkkojen ja säären etuosan lihakset kaipaisivat vahvistusta. 2. Luultavasti ojennan kävellessäni polvia liian suoraksi, mikä ärsyttää polvia (yliliikkuvuutta sielläkin?). Korkokengissä polvet jäävät hieman koukumpaan, joten kävely tuntuu polvissa mukavammalta. Tuosta muuten fysioterapeuttikin mainitsi, että polvia ei saisi lukita vaan pitää joustavina. Mahdollisesti tämä myös lisää tuota ylävartalon eteenpäin kenottamista. 3. Kävelen normaalisti liikaa kantapäillä. Se lisää entisestään polven suoraksi ojentumista. Pitäisi ruveta suomaan ajatusta kävelytekniikalle. Voisi kai sitäkin oppia parantamaan.

Merkkailen mäkin seurattavaksi.

_________________
Kahvakuulalähettiläs.
(Sh)it's my life! | Sporttiteevee
Blogissa murkuloita ja satunnaisesti oikeetakin elämää.
"Tätä en olekaan koskaan yrittänyt, joten luulen, että se ihan varmasti onnistuu!" -Peppi Pitkätossu-

Minäkin alan seurata, kun itsellä on vähän samanlaista projektia menossa. Tosin ollut jo vuoden verran..

_________________
Miekka on lyömäsoitin

^Tervetuloa mukaan, traanitapiiri & Grimy!

3.5.2010 - Päivä 1.1
1. Viikko: kevyet venytykset

No niin, tästä alkaa!

Ensimmäisellä viikolla on tarkoitus vasta tutustua ohjelmaan, joka on koko ajan sama, mutta venytysten kestoa pidennetään vähitellen. Ensimmäisellä viikolla on tarkoitus tehdä vain alle minuutin mittaisia venytyksiä. Toteutin tätä itseäni kuunnellen (tietenkin). Jotkut venytykset tuntuivat niin karmeilta, että oli vaikea kuvitella, että niitä voisi pitää yllä viittä minuuttia! Tällaisia tein vain noin 7 hengityksen verran. Jotkut taas tuntuivat suorastaan mukavilta, niitä saatoin pitää 20 hengityksenkin verran. Nyt vasta jälkeen päin kellotin, niin minuuttiin näyttää tällä hetkellä menevän noin kymmenen hengitystä, joten taisin tehdä joitain venytyksiä vähän liian kauan.

Aikaa koko hommaan meni yli 2 tuntia! En tosin usko, että ohjelman läpikäymiseen menevä aika tästä enää kasvaa. Jos nyt menikin venytykseen vain minuutti, niin ohjeiden lukemiseen ja ihmettelyyn ja asentoihin vääntäytymiseen meni kyllä varmasti enemmän kuin 4 minuuttia! Tässä tuli vastaan sekin, että ohjaaja olisi kyllä paikallaan. Itse liikkeen suorittamista häiritsee aika lailla, jos on kirja toisessa kädessä. Mutta opetteluahan tämän ekan viikon on tarkoitus ollakin. Eiköhän se jo ensi viikolla riitä, että lunttaa, miten piti seuraavaksi vääntäytyä. Koko tätä pitkää ohjelmaa ei ole tarkoitus tehdä kuin kolme kertaa viikossa. Lyhyempi ohjelma sitten sen lisäksi 1-2 kertaa. Ja kaksi päivää on lepopäiviä. Ajattelin nyt lähteä kirjassa ehdotetulla rytmillä liikkeelle: ma - pitkä, ti - lyhyt, ke - lepo, to - pitkä, pe - pitkä, la - lyhyt, su - lepo.

Venytysten jälkeen lonkat tuntuvat vapaammilta ja lantio suoremmalta. Hartiat tuntuvat laskeutuvan hieman rennommin. Keskuslinja tuntuu nyt kulkevan koko ajan mukana.

Joo, samaa mieltä olin itsekin silloin alussa, luulin kuolevani jo parin minuutin jälkeen, mutta loppujen lopuksi se viiskin minuuttia menee suht. helposti

Sen jälkeen, kun ekan kerran saa ne venytykset tehtyä 5 minuuttisina, on aika voittajaolo.



Kaikilla sillä mun kurssilla tuli kiinteemmät kasvot, ja hehkeempi iho, se pistää oikeesti vauhtia lymfaan kasvoissakin.

Mä teen sitä kasvokoulua kans joka toinen päivä, sekin on hyvin tehokasta, ja sen opettelu sujuu varmaan sulta helposti ton venyttelyn opettelun jälkeen, jos haluat kokeilla sitä sitten. Se kasvojen venytys oli vaan mulla kivuliaampaa kuin vartalon venytys, mulla oli kasvot paljon enemmän jumissa. Kaula, ja leuanalus on varsinkin semmosia, että jos ne saa auki, niin se vaikuttaa paljon kasvoihin kans. Ne ei vaan ensin välttämättä edes tunnu, varsinkin, jos on ehtiny jo tulla kaksoisleuka (se on siis yleensä vaan kaulan kireyttä, joka pussittaa ne lihakset kaksoisleuaks).

Miltä se rintalihas tuntui, saitko tuntumaa siihen, vai meniks se venytys enemmän siihen olkapään ympärille?

Tohon kävelyn opetteluun paremmassa asennossa auttaa kans ne vibramit, mä olen huomannut niillä ison vaikutuksen ryhtiin, ja vartalon käyttämiseen. Ne korjaa kans itsestään sitä liikaa kantapäälle astumista.

Ton oon huomannu. Minulla on taipumusta tuohon leuanalusen jumimiseen. Nytkin yksi imakoimmista liikkeistä oli nimenomaan tuon alueen venytys. Ja luulen, että tuolla on vaikutusta siihen mistä kirjoitin, että joskus sama naama näyttää nätiltä ja joskus rumalta. Leuanaluslihasten kireys tuntuu vetävän leukaa sisäänpäin niin, että se hyvä jos erottuu kaulasta (ei kovin nättiä...) ja koko suuta alaspäin niin, että huuliin ja niiden ympärille tulee ihme jännitteitä jopa siinä määrin, että suunseutu tuntuu - kuten sanoin - olevan kestoirvistyksessä (ei kovin nättiä sekään...). Ja ihonväri on sellainen vähän punakanharmaa (+ tummat silmänaluset), kun parempina päivinä sävy on sellainen oliiviin vivahtava ja mielestäni hyvinkin miellyttävä.

Mielestäni sain kyllä tuntumaa rintalihakseenkin, mutta tuskin niin syvälle vielä kuin tarvitsisi.

Mielenkiintoista.

4.5.2010 - Päivä 1.2 (lyhyt ohjelma)
1. Viikko: kevyet venytykset

Tänään siis vuorossa lyhyt ohjelma. Tällä kertaa ohjeiden lukemiseen ei mennyt enää niin kauan aikaa. Asennot löytyivät jo varsin helposti, joten pystyin paremmin keskittymään eri elementtien huomiointiin. Aikaa meni tällä kertaa vain 30 min, joten pystyin viemään koko ohjelman läpi keskeytyksittä pojan päiväunien aikana - toisin kuin eilen.

Reidet ja pakarat tuntuvat nyt ihan siltä, kuin olisi niillä jotain tehnytkin! Eli huominen lepopäivä tulee ihan tarpeeseen. Myös kyljissä ja olkapäissä tuntuu tekemisen meininki. Rintalihakset ovat edelleen vähän hukassa. Tällä kertaa kiinnitin erityisesti huomiota siihen, miltä venytys tuntuu niissä. Ja se tuntuu tosiaan enemmän olkapäiden tienoilla. Rintalihaksissa tuntui ensisijaisesti vähän niin kuin kutinaa. Vasta kun minuutti oli jo mennyt, alkoi tuntumaan, että nekin oikeasti venyvät. Taitaa olla, että pitää ensin saada noita olkapäitä vähän liikkeelle, ennen kuin rintalihaksissa rupeaa edes veri kiertämään.

Tein ohjelman jälkeen vielä fysioterapeutin neuvomat rintarangan mobilisointiharjoitukset. Olikin muutama päivä jäänyt väliin ja alkoi taas olla tunne, etten saa keuhkoja täyteen ilmaa. (Se on kamala tunne, mutta onneksi olen jo oppinut elämään sen kanssa joutumatta paniikkiin.) Paremmin taisi rankaan päästäkin käsiksi, kun lihaksia oli venytetty. Ainakin rintarangan rullaus pyyhekäärön päällä sai aikaan muutaman kivan napsahduksen. Ja rutinaa ja pauketta tuntuu muutenkin käännellessä käyvän. Kaiken tuon jälkeen oli kova jano.

Mut se saman venytyksen pitäis avata ne olkapäät, varsinkin, kun aktivoit sen korsetin ja muistat kans pitää olkapäitä alhaalla niillä joillakin lihaksilla, jotka vetää ne alas (en muista niiden nimeä).

Sit niiden olkapäiden ollessa auki, pystyt venyttään rintalihaksen pitkäksi.

Siltä se tuntui, että ensin venyy olkapään tienoo, mutta vasta sen minuutin loppuvaiheella rupeaa venytys tuntumaan jotenkin rinnassakin. Pitääkö sen mennäkin niin (siis näin olkalihaksen ollessa kireä) vai ymmärsinkö jotain väärin?

5.5.2010 - Päivä 1.3 (lepo)
1. Viikko: kevyet venytykset

Tänään tein vain rintarangan mobilisointiharjoituksia. Ja olen räkätaudissa. Nenä vuotaa ja kurkkuun koskee. Muuten olo on ihan ok. Huomenna pitäisi olla taas koko ohjelma vuorossa, mutta saapa nähdä... Jopa tämäkin tauti ajan valitsi.

Mulla nuo Putkisto-tunnit ovat olleet ihan mielettömiä nesteen poistajia. Ykskaks on vaan poistuttava ryhmästä takavasemmalle toilettitiloihin. Ilmeisen tehokasta, sanon ma!

_________________
Omnia mea mecum porto

Joo, just tuollain se menee mun mielestä, sen näkee, kun se kireys lähtee olkapäästä pois, eli se asettuu paikoilleen, eikä kierry enää sillain kummallisesti sisäänpäin.
Sehän kiristyy kans noin, eli ensin kiristyy rinta, ja sitten pikkuhiljaa sitä olkapäätä ympäröivät lihakset, ja sitten loppujen lopuksi se olkapää kiertyy.

Se on mun mielestä ihana tunne, kun venyttää rintalihasta, se on niin iso lihas.

Oliko sulla muuten se dvd, vai se kirja vaan?

MP-kurssilla mua hämmästytti suuresti se jalka pystyyn makuulla -venytys, kun hetken päästä toinen kinttu todellakin oli senttikaupalla pidempi. Samoin oli outoa se, kun rintavenytyksellä olkapää tipahti sekin monta senttiä. Nyt olen toki palannut normaaliin tilaan, eli kirraa kaikkialta ja muutenkin olo on ahterista.

_________________
Omnia mea mecum porto