karppaus.infon arkistoitu foorumi

Selvästikään et lukenut koko ketjua läpi kun noin kirjoitit. Onko mielestäsi kiva haukkua ihmisiä? Se kertoo jo ihmisestä itsestään oikeastaan kaiken tarpeellisen.

Ja kuten joku toinen vieras jo sanoikin tässä ketjussa taitaa kirjoittaa useampikin vieras tällä hetkellä.

Suuri huumori syntyy aina väärinkäsityksistä.

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.

Mitenkäs tavallinen pulliaiskarppi hyötyisi siitä huippu-urheilijoiden aineenvaihdunnan setvimisestä?

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!

Mites tämä nyt liittyy karppaukseen, jossa hiilihydraatteja kuitenkin syödään?

Mä luulen että nää molemmat vieraat on vähän luupäitä .

_________________
04/10 113,5kg
Ensimmäisestä tilauksesta iHerbistä -5$ koodilla KIV264
"Kaikkea kivaa kohtuudella."

1. Selvästikin luin sen läpi
2. Keskustelualueen nimi on taistelutanner, joten täällä olevien viestien voi olettaa olevan agressiivisia tai "haukkuvia". Taistelutanner: Tappeluun ja trollaukseen. Kaikille avoin alue, lue viestejä kriittisesti. Kaikki saa olla oikeassa mutta ketään ei ole pakko uskoa.
3. Vieras sanoi itse olevansa umpiluupää ja halusin vain auttaa häntä eroon siitä.
4. Vieraat voisivat erotella itsensä, ettei tarvitse vetää hernettä nenään toiselle tarkoitetusta kommentista
5. Asiallisia kommentteja täydellä rakkaudella ja ilman v*ttuilun häivääkään saat kun keskustelet vierailijat-alueella tai rekisteröidyt mukaan.

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.

Anabolia, katabolia ja ketoosi tarkemmassa syynissä
Energia-aineenvaihdunnassa anabolialla tarkoitetaan varastoivaa tilaa. Syödyn ravinnon ylimääräinen energia täytyy varastoida talteen, hiilihydraatit glukoosina, rasvat triglyserideinä ja vapaina rasvahappoina, proteiinit aminohappoina.

Katabolia on päinvastainen energia-aineenvaihdunnan kannalta. Katabolinen tila syntyy sen jälkeen kun syödyn ruoan energiaravintoaineet on käytetty kehon toimintojen ylläpitämiseen ja ylimäärä varastoitu. Kehon täytyy ryhtyä purkamaan varastoimaansa energiaa: glykogeeniä maksasta ja lihaksista, triglyseridejä rasvasoluista (purettaessa vapautuu vapaita rasvahappoja ja glukoosiksi muunnettavaa glyserolia) ja aminohapoista glukoosia glukoneogeneesin kautta.

Ketoosilla tarkoitetaan katabolista tilaa, jossa rasvavarastoja purettaessa niistä muodostuneen asetyyli koentsyymi A:n määrä ylittää sitruunahappokierron tarpeet. Keho alkaa tuottaa ylimäärästä ketoneja. Toisin kuin rasvahapot, ketonit ovat vesiliukoisia ja niiden määrä veressä ja virtsassa alkaa lisääntyä selvästi parin paastopäivän eli syömättömyyden jälkeen.

Mitä anabolisessa tilassa tapahtuu?

Entsyymeillä on keskeinen rooli energia-aineenvaihdunnassa kuten muissakin kehon reaktioissa. Anabolisessa tilassa entsyymireitit kääntyvät varastoivaan suuntaan. Samalla keho sulkee entsyymireaktioita, jotka kuuluvat kataboliseen tilaan. Energiametabolissa käytetään samoja entsyymejä sekä anabolisessa, että katabolisessa tilassa, ne ovat näissä tiloissa joko aktiivisina tai passiivisina.

Maksan rooli energiaravintoaineiden varastoinnissa

Ruoansulatuskanavasta ravintoaineet kulkeutuvat maksaan eri vaiheiden jälkeen. Ravinnon saannin jälkeisessä tilassa maksa ottaa vastaan hiilihydraatteja, rasvoja ja aminohappoja. Nämä metaboloidaan, varastoidaan tai ohjataan eteenpäin muille kudoksille.

Maksa pidättää 60 % porttilaskimossa kulkevasta glukoosista. Se fosforyloi glukoosia, lisää glykogeenisynteesiä eli glukoosin varastointia glykogeeninä. Se lisää heksoosimonofosfaattireittiä ja lisää glykolyysiä sekä heikentää glukoneogeneesiä eli prosessia, joka on ominaista kataboliselle tilalle.

Maksa on keskeisin elin, joka syntetisoi rasvahappoja. Tämä tapahtuu silloin kun ravinnosta saatavan energian määrä ylittää energian kulutuksen määrän. Maksa tuottaa runsaasti varastorasvaa, triglyseridiä, jonka se pakkaa VLDL-partikkeleihin ja erittää verenkiertoon muiden elinten käytettäväksi. VLDL kulkeutuu lähinnä rasvasoluihin ja lihassoluihin.

Maksa käsittelee ravinnosta saatuja aminohappoja. Aminohapot, joita ei käytetä proteiinien ja muiden typpiyhdisteiden syntetisointiin, vapautuvat verenkiertoon muiden kudosten käyttöön. Ylimäärä aminohappoja hajotetaan ja typpiosa eritetään deaminaation ja muunnosvaiheiden jälkeen ureana. Osasta aminohappoja maksa voi lohkaista hiiltä ja tuottaa siitä pyruvaattia, asetyyli CoA:ta tai sitruunahappokierron välituotteita. Sen sijaan maksalla on rajallinen kapasiteetti hajottaa haaraketjuisia aminohappoja (BCAA) kuten leusiinia, isoleusiinia ja valiinia. Nämä kulkeutuvat maksan läpi muuttumattomina suurelta osalta. Lihakset sen sijaan pystyvät metaboloimaan BCAA-aminohapot energiaksi.

Keho ei pysty varastoimaan aminohappoja samalla tavoin kuin rasvoja ja hiilihydraatteja, lukuun ottamatta lyhytaikaista aminohappopoolia, johon lasketaan kuuluvan vuorokauden tarpeita vastaava määrä kehossa vapaina olevia aminohappoja.

Rasvasolujen rooli energiaravintoaineiden varastoinnissa

Anabolisessa tilassa rasvasolut ottavat vastaan glukoosia verestä insuliinin ohjaamana. Rasvasoluissa tapahtuu glykolyysin (eli glukoosin hajottamista) lisääntymistä triglyseridisynteesin ylläpitämiseen. Rasvasolut voivat metaboloida glukoosia heksoosimonofosfaattireitin tarpeisiin.

Rasvasolut lisäävät rasvahappojen ja triglyseridien synteesiä. Triglyseridejä kulkeutuu rasvasoluihin ruoansulatuskanavasta kylomikroneiden sisällä ja verenkierron mukana maksan lähettämissä VLDL-partikkeleissa. Triglyseridien hajottaminen vähenee anabolisessa tilassa.

Lihasolujen rooli energiaravintoaineiden varastoinnissa

Lihaksen vastaavat lepotilassa 30 %:n osuudella kehon hapen kulutuksesta. Raskaassa liikunnassa osuus saattaa nousta jopa 90 %:in. Sydänlihaksella ei ole energiavarastoja kuten muilla lihaksilla. Sydänlihaksen metabolia on täysin aerobista. Lyhytkin hapen ja energian saannin puute voi johtaa nopeaan sydänlihassolujen kuolemaan. Sydän käyttää energiakseen glukoosia, vapaita rasvahappoja ja ketoneja.

Glukoosin kuljetus lihassoluihin lisääntyy anabolisessa eli varastoivassa tilassa. Kasvanut insuliini/glukagoni-suhde lisää glykogeenisynteesiä lihassoluissa varsinkin, jos lihassolut ovat tyhjentäneet glykogeenivarastoja liikuntasuorituksen aikana. Glukoosi on lihassolujen ensisijainen energiaravintoaine, rasvahapot ovat vastaavasti toissijaisia. Rasvahapot vapautuvat lihassoluihin kylomikroneista ja VLDL-partikkeleista.

Syödystä ruoasta saadut aminohapot kulkeutuvat lihassoluihin ja osallistuvat proteiinisynteesiin. Samalla pysähtyy aminohappojen hajotus, joka on ollut vallalla edellisen aterian jäljiltä.

Aivosolujen rooli energiaravintoaineiden varastoinnissa

Aivot käyttävät 20 % kehon kuluttamasta hapesta. Energiaravintoaineiden on ylitettävä aivo-verieste matkalla aivoihin. Normaalisti glukoosi huolehtii aivojen energiatarpeesta. Ketonien määrä veressä on normaalisti niin vähäistä, että aivot eivät niitä juurikaan käytä. Lyhytkin energiansaannin häiriö aivoissa voi johtaa palautumattomiin aivovaurioihin. Aivot käyttävät tehokkaasti hyväkseen ketoneja paastotilassa.

Aivot käyttävät normaalitilassa noin 140 g glukoosia vuorokaudessa. Aivot eivät kykene varastoimaan glukoosia glykogeeninä eikä myöskään triglyseridejä. Aivot ovat hyvin riippuvaisia verenkierron kuljettamista glukoosista ja ketoneista.

Rasvahapot eivät kykene kunnolla ylittämään aivojen kannalta tärkeää aivo-veriestettä, joten niistä ei ole hyötyä aivojen energiametabolialle.

Mitä katabolisessa tilassa tapahtuu?

Ihminen voi joutua syömättömään tilaan omasta valinnastaan, trauman tai leikkauksen johdosta tai ruoan puutteen vuoksi. Paastotilassa plasman glukoosi, aminohapot ja triglyseridit vähentyvät nopeasti, pudottaen samalla insuliinin määrää veressä sekä aktivoiden glukagonin eritystä. Tästä seuraa glykogeenin, triglyseridien ja proteiinin hajotuksen kiihtyminen. Entsyymireitit kääntyvät vastakkkaiseen suuntaan kuin anabolisessa tilassa, samojen entsyymien aktivaation ja sulkemisen toimesta.

Kehon energiavarastot jakautuvat erittäin lyhytaikaisiin, sekuntiluokkaa oleviin, päiväluokkaa oleviin ja kuukausiluokkaa oleviin. Ensimmäisen osalta varastomuoto on ATP, toisen glykogeeni ja kolmannen triglyseridit ja aminohapot.

Maksan rooli energiaravintoaineiden purussa

Paastotilassa maksan ensisijainen tehtävä on huolehtia veren glukoosin tuottamisesta glukoneogeneesin avulla.

Maksa tehostaa glykogeenin hajotusta. Useiden tuntien kuluttua ateriasta veren sokeritaso alkaa laskea johtaen insuliinin/glukagonin-suhteen pienenemiseen eli glukagonin määrän lisääntymiseen. Kaikki glykogeeni on kulutettu paastotilassa loppuun 10-18 tunnissa. Maksan glykogenolyysi (= glykogeenin hajottaminen) on lyhytkestoinen vaihe päiviä kestävän paaston aikana.

Glukoneogeneesi lisääntyy maksassa paaston aikana. Glukoneogeneesi tarkoittaa glukoosin uudistuotantoa eli glukoosia tuotetaan eri yhdisteiden hiilirungoista, kuten eräistä aminohapoista, glyserolista, pyruvaatista ja laktaatista. Glukoneogeneesi alkaa 4-6 tuntia ateria syömisestä ja kiihtyy täyteen vauhtiin glykogeenivarastojen tyhjentyessä. Glukoneogeneesi huolehtii yön ja pitkittyneen paaston aikaisesta verensokerin tuottamisesta.

Rasvavarastoista puretut rasvahapot ovat pääasiallinen maksasolujen energian lähde paastotilassa. Rasvojen hajotus tapahtuu ns. beetaoksidaation avulla. Maksasolut saavat glukoneogeeneesiin energiaa rasvojen hapettamisesta syntyneistä ATP:stä NADH:sta.

Ketonibodien synteesi käynnistyy ja lisääntyy. Maksa pystyy syntetisoimaan ja vapauttamaan ketoneita, pääasiassa 3-hydroksibutyraattia muiden kudosten polttoaineeksi. Maksa itse ei pysty käyttämään ketoneja energianlähteenä.

Merkittävä ketogeenisyys käynnistyy ensimmäisten syömättömien päivien aikana. Kudokset kykenevät käyttämään hyvin ketoneja energiaksi, aivot myös. Kunnollinen ketoositila vähentää aminohappojen glukoneogeneesiä eli säästää lihaskudosta hajotukselta. Lihaskudoksen käyttö energiaksi vähenee ketoositilan syvetessä.

RASVASOLUJEN ROOLI ENERGIARAVINTOAINEIDEN PURUSSA

Paaston aikana glukoosin kuljetus rasvasoluihin ja triglyseridien synteesi vähenee insuliinin erityksen vähennyttyä. Triglyseridien hajotus rasvasoluissa lisääntyy. Tähän ei niinkään vaikuta glukagoni vaan katekoliamiineihin lukeutuvat adrenaliini ja erityisesti noraderanaliini. Nämä yhdisteet vapautuvat sympaattisistä hermostopäätteistä ja aktivoivat hormonisensitiivistä lipaasi-entsyymiä.

Triglyseridien hajotessa rasvasoluista vapautuu verenkiertoon vapaita rasvahappoja. Albumiiniin sidottuina ne kuljetetaan eri kudosten käytettäväksi energianlähteenä. Paastotilassa rasvasolujen lipoproteiinilipaasin aktiivisuus on matala, koska kiertävää lipoproteiinien triglyseridiä ei ole tarjolla. Tällöin rasvahappojen talteenotto rasvasoluihin vähenee.

Lihasolujen rooli energiaravintoaineiden purussa

Lepotilassa olevat lihassolut käyttävät pääasiallisena energianlähteenä rasvahappoja. Työtä tekevät lihakset käyttävät syketason noustessa glykogeenia energialähteenä. Glykogeenivarastojen ehtyessä lihassolut siirtyvät käyttämään energianlähteenä rasvasoluista mobilisoituja triglyseridejä. Glukoosin siirtyminen lihassoluihin on loppunut paaston alettua, joten lihassolut eivät saa glukoosia paaston aikana.

Paaston tai ketoosin parin ensimmäisen viikon aikana lihaksen käyttävät rasvasoluista vapautuneita rasvahappoja ja maksasta vapautuneita ketoneja energianlähteenä. Noin kolmen viikon jälkeen paaston alusta lihakset vähentävät ketonien käyttöä energiaksi ja hapettavat lähes yksinomaan rasvahappoja. Tämä johtaa ketonien määrän lisääntymiseen ja samalla aivojen suurempaan ketonien käyttöön.

Paaston (ketoosiohjelman) alkuvaiheessa muutaman ensimmäisen päivän aikana lihasproteiinin hajotus lisääntyy nopeasti johtaen maksan glukoneogeneesin kiihtymiseen. Alaniini ja glutamiini ovat määrällisesti tärkeimmät lihaksesta vapautuvat glukoneogeeniset aminohapot. Niitä tuotetaan haaraketjuisista aminohapoista. Sitä mukaan kun aivot lisäävät ketonien käyttöä energiaksi, lihasten hajottaminen energiaksi vähenee.

Aivosolujen rooli energiaravintoaineiden purussa

Paaston ensimmäisinä päivinä aivot jatkavat glukoosin käyttöä energiaksi. Glukoosi tuotetaan pääasiassa maksan toimesta glukoneogeneesin avulla glukogeenisistä yhdisteistä, aminohapoista, glyserolista ym.

Noin kolmen viikon jälkeen paaston alusta lihakset vähentävät ketonien käyttöä energiaksi ja hapettavat lähes yksinomaan rasvahappoja. Tämä johtaa ketonien määrän lisääntymiseen ja samalla aivojen suurempaan ketonien käyttöön.

Munuaisten rooli pitkissä paastoissa

Paaston pitkittyessä munuaisten rooli tulee tärkeämmäksi energiantuoton kannalta. Munuaiset ekspressoivat glukoneogeneesissä tarvittavia entsyymejä. Pitkissä paastoissa 50 % glukoneogeneesistä tapahtuu munuaisissa. Munuaiset säätelevät myös kehon happo-emästasapainoa paaston aikana ja vähentävät paaston aiheuttamaa happamuutta.

Ketoosin summausta

Ketoosi on normaali ilmiö, jota tapahtuu jonkin asteisena normaalissa elämässä, kehomme on hyvin sopeutunut kehityshistorian aikana ketoosiin. Ketoositila on ollut ihmisen eloonjäämisen kannalta tärkeä. Kun ruoka on loppunut, ketoositilassa on ollut helppo liikkua pitkiä matkoja ihmeemmin väsymättä ja tulla toimeen vähällä unella. Adrenaliinitasojen noustessa valppaus on myös lisääntynyt parantaen keskittymistä saaliseläimen jälkien seuraamiseen metsästysretkillä.

Ketoositilan syntyyn vaikuttaa hiilihydraattien saannin voimakas rajoittaminen ja rasvahappojen suuri hajotusnopeus. Rasvojen hajotuksen kiihtyminen huippuunsa vie muutamista päivistä noin viikkoon. Tämän aikana paastotilan ei ole kiihtynyt ketoosin kannalta täyteen vauhtiin. Tästä selvinä oireina ilmenee vaihdellen huonoa keskittymistä, päänsärkyä, väsymystä ja heikkouden tunnetta. Kaikki eivät kuitenkaan koe näitä oireita, vaan he saattavat painua nopeasti ketoosin ja olotila kirkastuu ja energisoituu nopeasti.

Lihasmassan kulutus energiaksi on vähäistä ja se jää vielä vähäisemmäksi, jos paaston aikana käytetään proteiinipitoisia juomajauheita. Tällöin keho käyttää energianlähteenä juomista saatavaa proteiinia mieluummin kuin omaa lihaskudosta.

Timo Kosonen
Ravintovalmentaja



Lähde:

Lippincott's Illustrated Reviews: Biochemistry 4th



Artikkeli julkaistu aiemmin Body-lehdessä, www.bodylehti.fi

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!

Eli te uskottelette kehollenne, että on kyse eloonjäämiskamppailusta (koska hiilarit ovat loppu)? Ja saatte siinä sivussa vetää rasvaa niin että räiskyy?

Ja ei oo todellista, että joku miettii voiko vetää vaik pari tomaattia ku niissä on niitä hiilareita... OMG + LOL.

-ap vieras

Tomaateista ei tu ku aftoja

_________________
- Ruisleipä on suomalaisten ravinnon multitabs -

Miksi ihmeessä pitäisi olla kyse eloonjäämiskamppailusta? Eihän hiilarien loppuminen sitä tarkoita, kun on riittävästi rasvaista ruokaa.

Tomaattien syömistä en mieti. Joskus syön, joskus en. En mieti syömisiäni niin tarkkaan. En syö viljoja ja silloin ei juuri tarvitse muista hiilareista välittää.

_________________
"Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale
"I will never be hungry again"

Mä oon kuullu että jotkut rasvakammoiset vt-fanaatikot räknäävät hiki tukassa rasvagrammoja, nottei vaan kovanpahaneläinrasvan saantisuositukset pauku ja verisuonet oitis tukkeudu. OMG ROFLMAO.

_________________
Koodilla XIW335 saat viisi taalaa alennusta ensimmäisestä iHerb-tilauksestasi!

Karppilan päiväkirja: Antakaa aikaa haaveilla ja ajatella hiljaa

VHH-blogi: http://voimanala.blogspot.com/

Oliko elämä koko ihmisen monituhatvuotisen historian eloonjäämiskamppailua kun hiilareita ei ollut samassa järkyttävässä mittakaavassa kuin nykyään?

Oikeammin me uskotellaan kehollemme että viimiset 100 vuotta ravinnon tuotekehityksessä ja ruokateollisuuden markkinoiman ravintoympyrän keksiminen ei tapahtunutkaan. Palasimme siis aikaan ennen teollisesti muokattuja ja lisäaineilla höystettyjä tuotteita. Aikaan ennenkuin joka paikassa rasva korvattiin hiilihydraateilla. Siihen aikaan kun täällä suomessakaan ei vielä viljelty perunaa ja vehnää. Syötiin lihaa, kalaa, kanaa, riistaa, marjoja, voita, kermaa jne. Harmi ettei hedelmien osalta ole niin helppo palata aikaan ennenkuin ne jalostettiin entistä makeammiksi ja fruktoosipitoisemmiksi. Tosin hedelmä silloin tällöin mahtuu ainakin tän karpparin ruokavalioon.

Ja mitä tomaatteihin tulee, uskon että aika moni karppaaja syö niitäkin. Ainakin satunnaisesti.

Surkuhupaisintahan tässä kaikessa on se että vt laihduttajat edelleen kyttäävät joka hemmetin rasvagramman ja laskevat kaloreitaan tippa silmässä tietämättä ettei sillä eläinrasvalla olekkaan mitään tekemistä heidän sydän- ja verisuonitautinsa kanssa. Laihduttaa voi vaikka syökin maukasta ruokaa ilman millin tarkkoja kalorilaskemisia. Jokaisella on onneksi valta valita kituuttaako vt:llä vai laihtuuko siitä huolimatta että syö hyvin ja terveellisesti vaikkakaan ei virallisten suositusten mukaan. OMG ROFL

_________________
Prettys Womans in your town

Niin mut tää on tätä, kun toiset haluaa syödä jotain sellaista ku vaik makaronilaatikko - siis OMG! Vetäiskö nää sit saman määrän vehnäjauhoa pussista suoraan? Pasta on ihan oikeesti aika paskaa. Samaten potut, mikä vitun järki mättää mahansa täyteen tärkkelystä ja maustella sitä oikeilla ruoilla? Ja se leivän mättäminen on ihan järjettömissä määrissä monilla. No, siinähän sitten suoli laulaa porukalla - omapa on ongelmansa.
Syödään hirmuiset määrät (esmes töissä ruokalassa porukka sen vehnäjauholaatikon kimpussa) ja syönnin jälkeen ollaan ihan puhki, että mikähän on kun ei millään jaksais? No mikähän mahtais olla... Ja kohta on taas nälkä ja kahvin kanssa pitää olla jotain ja jatkuvasti napostellaan jotain. Mutta rasva se vain on perkeleestä ja tukkii suonet ja lihottaa. Sitä ei uskalla syödä.

Mitä tulee noihin tomaatteihin, niin niitähän varmasti on vältellyt joku, joka on INDUKTIOLLA tai ketoilee muuten vaan jostain syystä - ja se on täysin eri homma kuin valtaosalla meikäläisistä. Meikäläinen jopa kasvattaa tomaatteja ja aina mulla niitäkin löytyy jääkaapista. Tomaatti on erinomaisen terveellinen.

Mut mietitäänpä kun hiilaritavis alkaa terveelliseksi - kylläpä näkyy noita viinirypäleen popsijoita. Mitä terveellistä on viinirypäleessä?! OMG!

_________________
Krapulan parantaminen ryypiskelemällä on yhtä tarkkaa puuhaa kuin ripulin parantaminen piereskelemällä...

Quidquid latine dictum, altum videtur.

Minä kai niistä tomaateista mainitsin. Rupesin taas joutessani vähentämään hiilareita. Jotain projektia aina. On se hauskaa, kun joku mun tomaatin syömisistänikin pystyy kehittään jotain storya. Ensimmäinen mieheni kutsui mua tomatistiksi. Eli oon aina tykännyt tomaateista, paljon. Ja jos syön paljon tomaatteja tykkään niistä taas vielä enemmän ja jos syön tosipaljon tomaatteja, tykkään niistä tositosipaljon. Ja paistettuna vieläkin enemmän.

Mitään lopullista päätöstä tomaattien välttelystä en varmaan tehnyt, koska keräsin ostoskoriini tänään kuorittuja tomaatteja, murskattuja tomaatteja ja tomaattipuretta. Ja kotona on tietenkin tuoreita tomaatteja.

Annan vieraalle mielelläni lisätietoja tomaattienvälttelystäni, jos hän niitä kaipaa

Vaan arvailenpa, etteivät arvon vieraat jaksaneet sulatella koipipeistiäni, koskas sitä ei o kommentoitu lainkaan. Olikin h i e m a n vaikeampaa tekstiä

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!

^Mä sen sijaan katsoin, että tuopa pitää lukea oikein ajatuksen kanssa tarkemmin tässä joku päivä, se oli hyvä postaus, kiitti Konnis!

_________________
Krapulan parantaminen ryypiskelemällä on yhtä tarkkaa puuhaa kuin ripulin parantaminen piereskelemällä...

Quidquid latine dictum, altum videtur.

Nyt on pakko tähän väliin kertoa . Tässä yks päivä syötiin jauhelihakastiketta (meillä se tehdään kermalla, ei vehnäjauhoilla), jotain kukka- ja parsakaalia tais olla kaverina.
Poika 4v rupes kyselemään: "onko tää paskaa? Tässähän on paskakastiketta."
Nähtävästi oli kuullu telkkarista jonku pastakastikemainoksen väärin .

Se on tosiaan jännä, että kun syö kasvikunnan tuotteita siinä muodossaan kuin ne ovat luonnossa, niissä on luontaisesti aika vähän rasvaa. Siis jos ei esim. pähkinöitä, siemeniä ja avokadoa lasketa. Ja se on tosiaan jännä, ettei karppi voi millään ymmärtää sitä, että jos ei karppaa, ei välttämättä ole virallisterveellisen ruokavalion puolestapuhuja!

-ap vieras

Ei ollut vaikeaa tekstiä. En ymmärrä miten sitä olisi pitänyt kommentoida.

Voimasanojen käyttö ei vahvista kirjotuksesi tarkoitusta, päinvastoin vesittää senkin vähän mitä sanomaa siinä voisi olla. Kovasti sinua kuitenkin tuntuu häiritsevän toisten pastan ja leivän syöminen. Miksi runsaan lounaan jälkeen ei saisi väsyttää? Välimerellä on siestaa vietetty lounaan kyytipojaksi ties kuinka kauan.

Alkuperäinen väitteesi oli:

Eiköhän tässä ole tullut jo esimerkkejä ihan tarpeeksi. Ainakin keskustelu on ajautunut täysin muille raiteille.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -

Nää puolestaan on makuasioita, niistä on turha käydä tässä ketjussa jänkkäämään. Kyllä mä esimerkiksi pidän perunan mausta ja varsinkin ruisleivän mausta, vaikka niitten terveellisyys onkin perseestä.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -