karppaus.infon arkistoitu foorumi

Tämä on Kutrille. Kävin ensi kertaa sivuillasi (hienot sivut muuten!), kun edeltävällä alakarppipalstalla oli sinne linkki, ja nimenomaan Kutrin blokkiin, jossa kirjoitit mm. näin:
"Ja ennen kuin innokkaat vähähiilarisen dieetin puolustajat taas vetävät herneen nenään, koska uskallan kritisoida heille niin valtavan rakasta ja tärkeää elämäntapaa, haluan huomauttaa että a) kommentoin asiaa omilla sivuillani, enkä käy "riehumassa" eli julistamassa omia näkemyksiäni lowcarb-ryhmissä (ts. näitä ei ole kenenkään lowcarbaajan pakko lukea , " ... Fair enough minusta.

Tästä vähän aikaa ja Kutri ilmestyi alakarppipalstalle valistamaan meitä siitä että emme oikeasti juuri kukaan alakarppaa vaan olemme mediumkarppeja jne. Ja juuri tässä ketjussa kirjoitit näin:
"Lisäksi mielestäni voi ainakin yrittää käydä hieman keskustelua filosofisista kysymyksistä -- siitä..., ...onko sillä väliä, että sanat ja teot ovat (vaikka vain lievässä) ristiriidassa"

Edellä mainitun valossa näen kirjoituksissasi vähintäänkin lievää ristiriitaa mitä rehellisyyteen tulee. Mutta niinhän se taitaa olla, että on paljon helpompi huomata se malka toisten silmässä kuin parrunpätkä omassaan - ja tämä koskee valitettavasti myös minua. Mutta muuten: on ihan mukavaa, kun käyt täällä, etenkin jos sinulla on jotain uutta kerrottavaa tai pohdittavaa. Jankkaustahan emme halua kukaan harrastaa. Aurinkoista kevättä!

En minäkään pysty muistamaan yhdellä tietyllä ajanhetkellä kaikkea mitä olen ajatellut tai kirjoittanut joskus aiemmin. Pystyn helpostikin yhdellä ajanhetkellä olemaan yhtä mieltä tietystä asiasta ja toisella ajanhetkellä toista mieltä samaisesta asiasta. Itse tilanne ja konteksti vaikuttaa siihen mitä olen kykeneväinen muistamaan tietyllä ajanhetkellä. Tämä on tavallaan skitsofreenistä, mutta itseasiassa aivan normaalia, varsinkin ihmisillä, jotka kirjoittavat ja ajattelevat paljon.

Näin ollen, on kohtuutonta poimia menneistä sanotuista tai kirjoitetuista asioista jokin yksittäinen asia ja asettaa se jonkin aivan toisella hetkellä sanotun tai kirjoitetun asian kanssa rinnakkain.

Shit, en mä näköjään pääse vieläkään eroon tästä ketjusta... Jep, niin kirjoitin ja siksi olen yrittänytkin olla "riehumatta" täällä (ts. haukkumatta tyyliin "miten kehtaatte haukkua minulle tärkeää ja herkkää aihetta" tai "miksi väheksytte minua" tai "olette kaikki tyhmiä ja tuhoon tuomittu ruokavaliollanne" tms. ) ja pitää turhat mölyt mahassa.

Alunperin avasin sanaisen arkkuni tällä foorumilla sen jälkeen kun joku väitti virheellisesti mun syövän kamalia määriä alfalinoleeni- ja linoleenihappoa ja CLA:ta. Voin "paljastaa" että aika monta kertaa teidän juttujanne lukiessanne on tehnyt mieli kommentoida, mutta just koska en halua "riehua" täällä, olen sensuroinut 90 % mieleen tulleista kommenteista... (No, ehkä vähän liioiteltu lukema, mutta jotain sinne päin.) Ja se lowcarb-mediumcarb-keskusteluhan oli hedelmällinen: sen seurauksena tajusin vihdoin ja viimein, miten te (tai ainakin iso osa teistä) oikeasti määrittelee vähähiilihydraattisuuden. Ja siksi yritän aina "häipyä" täältä näiden kommenttieni jälkeen... (joko nyt onnistuisin?

Täh? Meniköhän sulla nyt milligrammat ja grammat sekaisin.

Noista määrittelyistä teke mieleni sanoa:
kun puhutaan ruuasta ja ruokavalioista, ovat jokaiselle omakohtaisia ja päivittäisiä asioita. Ei tule monellekaan ensimmäisenä mieleen määritellä jotain ruokaan tai ravintoon tai ruokavalioon liittyviä sanoja, koska ne on mielessään määritellyt aikojen alusta jokainen itse (tunne mukana) ja saattaa se omakohtainen mielikuva asiasta tai sanasta elääkin koko ajan.

Olisi aika työlästä kirjoittaa keskustelupalstalle siten, että ensin määrittelee alkajaijiksi kaikki sanat mitä aikoo käyttää....

Jos on paljon lukenut/tuottanut tieteellistä tekstiä voipi ehkä jäädä sellaiseen määrittely-koukkuun. Mun mielestä ei tällaisella keskustelupalstalla tartte hiuksia halkoa joka sanasta. Tämä on kuitenkin enemmän verrattavaa puhekieleen, (hymiöillä tehostetaan tarkoitusta) ja puhuessahan tulee sanottua kaikenlaista ennenkuin ajattelee....

_________________
Syön hyvin, siksi ....

Tavallaan, huomaan nyt ymmärtäneeni tuon hiukan väärin, sillä luin sen tekstin kuin siinä olisi lukenut "Sadassa grammassa lihaa proteiinia on noin 1 300 mg tryptofaania." Mikä tietysti lauseena on edelleen omituinen, mutta jotenkin ajattelin, että kyse on 100 gramman lihakimpaleesta, jossa proteiininimikkeen taakse kätkeytyy 1300mg tryptofaania.

Tavallaan kai se on jossain mielessä parempikin ilmaista se noin, mutta Duodecimin esimerkissään käyttämät lauseet ovat vain niin hankalasti keskenään verrattavia, että menee solmuun:

"Ihmisen päivittäinen tryptofaanin tarve on noin 240 mg."
"Sadassa grammassa lihan proteiinia on noin 1 300 mg tryptofaania."
"Herneissä on kuitenkin suhteellisesti paljon proteiinia, noin 2 % painosta."

Sinänsä aika alhaisen kuuloinen luku tuo 240 mg päivittäiseksi tarpeeksi, vaikka toistuukin muodossa 3,5 mg x painokilo eri lähteissä.

Ja jotta varmasti ylitettäisiin jokin sietoraja, niin lisätään vielä, että kaikki lihathan ei ole samanlaisia. Tryptofaanin määrät heittelevät hyvin paljon, mutta keskimäärin lihassa sitä toki enemmän on kuin kasviksissa.

Mun mielestä on todella kiva, että kutri käy täällä "riehumassa". En tajua sellaista asennetta, että pitäisi keskustella pelkästään samanmielisten kanssa. Tässäkin ketjussa mun mielestä kutri on tuonut esiin sellaisia asioita, jotka ei välttämättä olisi muuten päässeet täällä esille ollenkaan.

Smarko: minusta rehellisyys ei ole eikä voi olla muistista kiinni.
Muusta kuin rehellisyydestä (tai sen puutteesta) en tuossa viestissäni puhunut.

Olen eri mieltä. Tietysssä mielessä. Ei nyt tietysti aivan jokaista ilmaisua tarvitse harkita koko päivää, mutta erityisesti juuri keskustelupalstoilla on paljon helpompaa olla täsmällinen ja harkitsevainen ja käyttää oikeita termejä kuin puheen avulla viestiessä. Ilman edes pientä täsmällisyyteen kohti pyrkimistä, tultaisiin vain ikuisuuksiin asti pyöriteltyä niitä "vanhoja tuttuja" sanoja, eikä mitään kehitystä tapahtuisi. Tällöin myöskään viestien lukijat eivät saisi juuri mitään uutta irti muiden keskustelijoiden viesteistä.

Liian karkeiden ja monimerkityksellisten termien käyttö myös vaikeuttaa suuresti asioiden ymmärtämistä ja niiden käyttämistä "ajatusmateriaalina". Vrt. rasva ja linolihappo, proteiini ja tryptofaani, liha ja sian maksa.

Liian karkeiden termien käytöstä seuraa myös se, että niihin latautuu ajan kanssa merkityksiä, jotka voivat olla keskenään jopa ristiriidassa. Esim. rasva on hyvästä ja rasva on pahasta.

Kannatan rentoa otetta viestintään, mutta kannatan myös käytetyn tarkkuuden tarkkailemista olennaisissa kohdin.

Jaapajaa, no omakohtaisiin kokemuksiin perustuen ajattelen tietenkin, että kaikki muutkin saavat hetkellisen inspiraation vastata johonkin kiinnostavaan ketjuun, ja sen kummempia tarkistelematta vastata päräyttää vähän samaan tapaan kuin puhuttaessa. Mutta onhan täällä paljon keskusteluja joissa näyttää olevan kovasti faktaa takana ja on varmasti ajateltu vähän pitempään ennenkuin teksti hujahtaa sormien läpi verkkoon. Tarkkuus on hyvä asia, varsinkin jos tulee "luonnostaan", mutta ei varmaan monikaan keskustelija täällä ole ravitsemustieteilijä tai terveydenhuollon ammattilainen tai muu sellainen, että olisi sitä kautta käsitteistä tarkasti perillä. Minusta on hyvä, että kaikki voivat kommentoida asioita "tieto"-taustastaan riippumatta, sellaisilla sanoilla kuin sattuu hallitsemaan. Jotakin saattaa ärsyttää, joku toinen voi olla samalla aaltopituudella.

_________________
Syön hyvin, siksi ....

Joo, Pätkätöppönen on siis siinäkin mielessä oikeassa, että kyse ei ollut alunperinkään muistista. Tietysti aina voisin argumentoida, että siinä vaiheessa kun blogi-kirjoituksen kirjoitin, EN käynyt täällä vielä kommentoimassa (= en valehdellut), mutta että sen jälkeen muutin mieltäni ja päätinkin aloittaa täällä "riehumisen"...

No, näin ei kuitenkaan ole käynyt (ts. en ole muuttanut mieltäni asiasta), vaan olen yrittänyt (ehkä välillä huonolla menestyksellä ) käydä kommentoimassa täällä asialinjalla ja mahdollisimman kiihkottomasti.

Ai niin ja silloin kun kirjoitin ton blogikirjoituksen, pari lowcarb-ihmistä (ei välttämättä täällä käyviä) oli meilannut hyvin kiihkomielisiä viestejä mulle, joten siitä lähti aikanaan se koko huomautus (kun en pidä "olet väärässä, kuka luulet olevasi -- perehtyisit asioihin kunnolla ennen kuin sanot mitään" -tyyppisiä viestejä kovin hedelmällisinä).

Asia selvä ja vilpitön, Kutri Juu, enkä minäkään pidä minkään suunnan kiihkoilusta.

Jopas tuli mielenkiintoinen threadi tästä pienestä viattomasta kysymyksestäni... olen kerrassaan sanaton, joten öitä...

1) Otoskoko on tosi pieni
2) Naiset olivat parantuneet masennuksesta
3) Arvoitukseksi jäi kuinka paljon mahdollinen aikaisempi hoito oli parantanut naisten kykyä selviytyä tulevista masennuksista.

Masennuslääkkeet vaikuttavat yhdestä kolmeen kemikaaliin eli masennus voi johtua myös noradrenaliinin tai dopamiinin puutteesta. Nyt käytössä olevat masennuslääkkeet ovat serotoniinin takaisinoton estäjiä. Aivoissa on serotoniinipumppu, joka pitää huolta siitä, että aivon kuoriosassa on tarpeeksi serotoniinia. Takaisinoton estäjät siis pitävät aivojen kuorikerroksen serotoniinin tason korkealla.

Siis ei vaikuta mitään vaikka serotoniinia olisi lätäkkö aivoissa jos se ei pumppaudu sinne kuorikerrokseen. Ensin pitää siis hoitaa tämä serotoniinin pumppaus aivojen kuorikerrokseen normaaliksi tavanomaisilla masennuslääkkeillä.

"Oli miten oli", kuten Robinsonissa sanottiin, protskut poistavat masennusta.

Se, miten tämä liittyy veren sokeritasapainoon, on minulle jäänyt yhä arvoitukseksi.

Minäpä en sano sinulle, että "väärin sammutettu" (Kun palomestari saapui palopaikalle vasta sitten kun vapaapalokunta oli jo sammuttanut palon, niin hänen kommenttinsa oli, että palo oli väärin sammutettu): on kiva, että ihmiset laihtuvat ja tuntevat olonsa terveemmiksi vaikka sitten olisivat tehneet koko homman ihan väärin. Mitä uutta tietoa on siitä, ettei insuliinitaso seuraakaan glykeemistä indeksiä (mitä minä en oikein ymmärrä että miksi ei seuraisi) ym. osoittaa ettei omakaan dieetti ole viimeinen sana tästä asiasta.

Alakarppaajien voimakaskin reaktio muiden kirjoituksiin johtuu kai establishmentin jatkuvasta pyrkimyksestä vähätellä ja mitätöidä alakarppauksesta syntyneet huomattavat tulokset eli jos minä en sano kalori=kalori -porukalle, että "väärin sammutettu", niin se porukka ei kuitenkaan epäröi yleensä sanoa minulle sitä.

Niin, proteiinin laskeminen per painokilo jos se painokilo ei olekaan painokilo, vaan jotain ihan muuta, kuulostaa älyttömältä. Ihan sama kun sanoisi että syökää nyt vaikka 70 grammaa proteiineja päivässä.



Se, että Sallan Naruskassa talven virallinen pakkasennätys oli -50°C ei tehnyt oloani yhtään lämpimämmäksi Pelkosenniemellä kun siellä oli -54°C. Se, että virallinen näkemys oli, ettei kaktus nappaa ihmiseen kiinni ei lämmittänyt ollessani silloisen puolisoni kanssa Koloradoaavikolla kun kaktus kävi häneen kiinni, vaikka nykyään tunnustetaankin että kylläpä niin tapahtuu.

Eli se, ettei tuollaista ihmettä olla nähty virallisissa tutkituissa olosuhteissa ei ole todiste siitä etteikö niin tapahtuisi. Käytännössä kuitenkin joko niin tapahtuu tai pikemminkin elimistö vähentää energiankulutustaan, mikä on kauniimmin ja täsmällisemmin sanottu kuin sanoisin, että henkilö kuolee. Ja kuolee tai ainakin sairastuu pahasti paljon nopeammin kuin laihtuu.

Minä keksin kerran, että hei, talvella kannattaa pitää vaatetus minimaalisena, silloin elimistö joutuu tuottamaan hirveästi energiaa lämmön ylläpitämiksi ja laihtuu; ei toimi vaihtolämpöisillä. Valvotuissa tutkimusolosuhteissa on todettu että näin todellakin tapahtuu, mutta kylmettyminen uhkaa hyvin paljon ennen sitä.

Eli noita tutkimustuloksia pitäis osata lukea ja tulkita kanssa. Ja ennen kaikkea epäillä.



Kun havaitut tosiseikat eivät vastaa omaksuttuja ennakkokäsityksiä, tosiseikkoja on muutettava. Mutta ollakseni looginen, en syytä sinua tästä; itse edellä syyllistyisin samaan.



*Helpottunut huokaus* Missä sitten on ongelma?



Voila!
Eihän tässä pahasti tökkää silmään kuin tuo kasvisten rajoittamaton syönti. Lukitsenko vastauksesi? Mitä tahansa kasvista? Rajoittamattomasti? Haluan palkita sinut käyttämättä jääneillä kasviksillani, kuten puntilla sokeria ja pussillisella vehnäjauhoa.



Ei, mutta elämässä ei ylipäätään ole mitään järkeä.

Hiukan kummastuttaa, että miksi haluat "ojentaa" meitä, kun valtaosa suomalaisista syö 50-80%:ia ruoastaan valkoisina jauhoina ja sokerina (siis ainakin itse allekirjoitan syöneeni noin)? Koska me kuitenkin syömme terveellisemmin kuin valtaosa suomalaisista, vaikka sitten vähän eri tavalla kuin sinä. Tietysti minusta on kiva lukea LUOTETTAVIEN ja TIETEELLISTEN tutkimusten tuloksia, eli en nyt toivoisi sinun lopettavan täällä käyntiä, mutta tahtoisin vain tietää, että miksi näin pieni marginaalinen ryhmä ennemmin kuin tuo valtavirta? Kun kuitenkin olet kanssamme aika paljon samoilla linjoilla...

- Ylenmääräinen rasvansaanti yli 40 % energiaa?

Jos hiilihydraatit ovat hyvin vähissä, varsin kohtuullisella rasvansaannilla päästään tuohon 40 %:iin. Puhutaan mieluummin grammoista!

Tarkennus; ei voi sanoa, etteikö GI korreloisi insuliinin kanssa, olen tuonut esiin muutamia poikkeuksia, jossa näin ei tapahdu. Tähän asti mitatuista pääsääntöisesti vastaa ainakin suurinpiirtein, samat kaverit huipulla, pohjalla ja siinä välillä. Vh-ruokavalio vähentää insuliinitasoja, jossakin näkemässäni tutkimuksessa 30 %. Mutta, nykytietämyksellä insuliinitasoa voi laskea myös hiilihydraattiptoisemmalla ruokavaliolla, jos ne hiilarit tulevat pääosin puurosta, myslistä tai pastasta, eikä leivästä tai perunasta. Tällä on merkitystä niille, joille hiilihydraatit sopivat hyvin.

Em. tärkkelyspitoisten ruokien GI laskee, jos lisää rasvaa tai proteiinia.
Insuliinineritys kuitenkin päinvastoin nousee. Kun perunaa tai leipää syödään yleensä noiden kera, niin insuliinipiikki on vielä hurjempi kuin pelkän GI:n perusteella luulisi.

Jos tavoitteena on kuitenkin ketoosi, niin edellämainituilla tuloksilla ei ole mitään käytännön merkitystä. Sillä on merkitystä vain, jos haluaa nimenomaan laskea insuliinitasoa, ei niinkään rajoittaa hiilreita.

Toinen kohderyhmä, joka minua tässä asiassa mietityttää, ovat diabeetikot, ymmärtääkseni heidän insuliinin annostelunsa tapahtuu nimenomaan veren glukoosipitoisuuden perusteella. Ja kuitenkaan terve-elimistö ei näyttäisi toimivan aivan näin.

Nopeat kommentit kiireessä:

Proteiinin määrän ilmaisemisessa g per painokilo on paljonkin järkeä, koska lihavammilla ihmisillä on myös selkeästi enemmän lihasmassaa kuin normaalpainoisilla ihmisillä, koska proteiinia tarvitaan muidenkin kudosten kuin lihasten rakentamiseen jne.

"Ojennan" kyllä ihan tasaisesti kaikkia, jotka ojentamista mielestäni tarvitsevat. Eli ihan vastaavasti saan Painonvartijoiden, Herbalife-myyjien yms. "vihat" niskoilleni kritisoidessani heitä. Painonvartijoita kritisoin itseasiassa huomattavasti enemmän ja jopa ilkeämmin kuin "alakarppaajia". Niin ja olen myös kinastellut leipätiedotuksen edustajan kanssa, tosin keskustelu jäi ikävästi kesken hänen jäätyään kyydistä pois.

Oli siellä jotain muutakin, jota olisi voinut kommentoida... Niin joo, väärän teoriapohjan ongelmana on se, että siitä seuraa helposti oikeiden johtopäätösten lisäksi myös vääriä johtopäätöksiä (tästä esimerkkinä on siis esim. kolesteroli ja kananmuna yms. varoitukset), mutta ko. kysymys on makuasia. Niin ja kasviksilla tarkoitan tietysti mahdollisimman tuoreessa muodossa olevia vihanneksia, hedelmiä ja juureksia -- poislukien vilja, peruna, sokerijuurikas ja -ruoko jne., mutta kommentti taisi muutenkin olla saivartelua/vitsailua?

Niin ja puhtaasti mittaustekniset havainnot (ts. energiankulutus/energiansaanti) eivät tietenkään kerro mitään siitä, miten esim. dieetti toimii käytännössä (ts. miten helppoa ja miellyttävää sitä on noudattaa, millaisen olon se tuo, miten se vaikuttaa elämänlaatuun jne.). Eli mahdollisesti joltain osin hieman epäterveellinen dieetti, joka kuitenkin laihduttaa ja jota ihmiset jaksavat noudattaa helposti niin pitkään että laihtuvat ihannepainoonsa ja pystyvät pitämään ylipainon poissa lopun elämäänsä, on toki sata kertaa parempi kuin huipputerveellinen dieetti, jota kukaan ei jaksa noudattaa paria viikkoa pidempään. Varsinkin kun ei aidosti ole olemassa tiukaa dieettimallia, joka olisi absoluuttisesti terveellisin -- oli dieetti mikä hyvänsä, aina joku terveysarvo voisi olla vieläkin parempi (mutta jos dieettiä muutetaan niin, että tietty arvo paranee, silloin joku toinen arvo huononee).

Jees. Nyt elämä muuttuu taas muutamaksi päiväksi niin kiireiseksi, etten edes ehdi tänne kommentoida. Tässä tapauksessa vaikeneminen ei kuitenkaan tule aina olemaan myöntymisen merkki...

Hauskaa viikonloppua kaikille!

Puhuin rasvasta enkä proteiinista, mutta ihan sama asia, luonnollisesti.
Mieluummin grammoissa/kg.

Oikean ja väärän teoriapohjan erottaminen edellyttäisi selvänäköisyyttä, siksi oma kroppa viime kädessä paras mittari.

Hyviä pointteja.