*sylkee tulta*
Sillein hellävaraisesti houkuttelin chilit antamaan arominsa oliiviöljylle, eli miedolla lämmöllä niitä toistensa kanssa pannulla pyörittelin. Jossain vaiheessa laitoin sipulit sekaan ja kuullottelua. Lisäks vielä jauhelihaa ja kunnolla kypsäksi. Minkään sortin tomaattia ei ollutkaan kaapissa vaikka piti (murskaa, paseerattua, mitä vaan) joten suolalla maustaminen ja söin sitten ihan tuommoisena vaan parsakaalin kanssa. Olipas se aika tujua. Jäkllärinä on tummaa suklaata mintun kanssa.
Huominen saattaa mennä harakoille, olis kummitätskän synttärijuhlia tiedossa. Mutta aamusta kunnon rasva-ateria alle niin mieliteot pysynee kurissa ja kaipa sen kakunpalan voi syödä. (Paitsi jos siellä on iki-herkkua eli kala-voileipäkäkkua niin... No, menköön. Vaatteet ovat löystyneet parissa viikossa. Voi olla että pientä takapakkia tulee, kun päätin lähtee vielä töihin pariksi viikoksi ennen kesälomaa ja hyvästijättöä. Siis meillä on töissä karppimyönteinen emäntä, mutta kyllä siellä syödään perunaa jne. hiilaria. Mutta ainekset on aitoja, margariineja ja muita turhakkeita ei näy.)
Ai niin, mainittakoon vielä että salaatin ylensyönnistä jäi nälkä

, kello 15 oli pakko syödä viili ja köntti juustoa, että jaksoi ruualle asti.
Tää niin sopis miulle tälläinen elämä, että sais kaikessa rauhassa touhuilla keittiössä koko päivän. Mutta lottovoittoa tai rikasta miestä odotellessa...